Loistavan Mandy-leffan jälkeen odotin kovasti pääseväni näkemään seuraavan kiinnostavan Nicholas Cagen elokuvan, joka vaikutti julisteiden perusteella hieman samanlaiselta menolta. Kun kuulin vielä että ohjaajana toimii parhaan kulttielokuva Hardwaren ohjaaja Richard Stanley, niin johan alkoi syyhyttää päästä näkemään tämä teos. Richard Stanley ei ole 24-vuoteen ohjannut elokuvia, mutta jätti lähtemättömän maineen luodessaan Hardwaren ja Dust devilin 90-luvulla. Tämä oli siis odotettu paluu. Kaiken kukkuraksi sain kuulla, että kyseessä olisi H.P. Lovecraft filmatisointi, joita ei liikaa ole maailmassa. Odotukset olivat siis kohtuuttoman korkealla. No nyt on katsottu elokuva ja mitä olen siitä mieltä... Color Out of Space (2020) Nicholas Cage asuu perheineen metsän keskellä lähellä Arkhamia ja kasvattaa kasviksia ja alpakoita elannokseen. Eräänä päivänä heidän talon viereen tippuu meteoriitti. Meteoriitin sisältä ilmestyy kummallinen väri, joka pikuhiljaa alkaa vallata koko tienoon. I

Richard Stanleyn Hardware (1990) kuuluu suurimpiin suosikeihini. Harmillisesti mies ei ole ohjannut kuin kourallisen elokuvia sen lisäksi. Näihin kuuluu mm. surullisenkuuluisa Dr. Morean saari (1996) ja pitkän tauon jälkeen ilmestynyt, H.P. Lovecraftin novelliin perustuva Color Out Of Space (2019), mikä oli mielestäni ihan hyvä. Yhtä pätkää en ollut vielä nähnyt sen hankalan saatavuuden takia. Kun vastaan tuli mahdollisuus hankkia elokuva äärimmäisenä megaboksina, kaikkine herkkuineen ja soundtrackeineen, niin pakkohan se oli napata katsottavaksi. Kyseessä on yliluonnollinen kauhuelokuva nimeltä Dust Devil (1992). Elokuvasta on useita eri versioita. Katsoin näistä uusimman nimeltä Final cut. Dust Devil (1993) Wendyllä ja tämän miehellä on ongelmia parisuhteessa. Wendy lähtee kävelemään ja poimii matkallaan tienvaresta kyytiinsä liftarin. Hän ei tiedä, että liftari on juuri aikaisemmin suorittanut rituaalimurhan lähimaastossa. Kun liftari viettelee hänet motellihuoneeseen, alkaa todelli