Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2020.

Tilaajat

Bloodshot (2020)

Kuva
Bloodshot on amerikkalaisen Valiant Comicsin supersankarihahmo. Sony päätti tehdä oman MCU:nsa ja aloitti Valiant Comicsin shared cinematic universensa. Ensimmäiseksi hahmoksi valittiin siis Bloodshot niminen kaveri ja seuraavaan leffaan piti tulla sen niminen hahmo kuin Faith. Lopulta nämä hahmot olisivat kohdanneet Harbinger wars-teoksessa. Nyt näyttää siltä, että homma jää haaveeksi, koska Bloodshot floppasi pahasti leffateattereissa ja vielä koronapandemian takia siirrettiin nopeasti striimauspalveluihin vuokralle. Ja katsottuani leffan, en yhtään ihmettele miksi. Bloodshot (2020) Vin Diesel on Ray Garrison U.S. marineeri, joka suorittaa tehtävää Mombasassa. Tehtävän jälkeen pahis nappaa hänet ja teloittaa hänen vaimonsa tämän silmien edessä. Myös Dieseli saa surmansa. Diesel, eli Garrison herää labrassa, jossa robottikäsinen tohtori (Guy Pierce) kertoo, että Garrisonin veri on paranneltu nanoboteilla. Joten hän paranee yhtä nopeasti kuin esim. wolverine nanobottien korjates

Fortress - Linnoitus (1992)

Kuva
Katselen aina viiden vuoden välein, ehkä parhaan Christopher Lambertin (Mortal Kombat) leffan Fortress - Linnoitus, vuodelta 1992 . Leffan on ohjannut Suart Gordon (body snatchers, Robot Jox). Tulevaisuudessa, vuonna 2017, ei ylikansoitetussa maailmassa saa tehdä enää kuin yhden laspen per pariskunta, mutta Lambertin vaimo on raskaana ja heidät paiskataan maailman pakovarmimpaan vankilaan Fortressiin, jota johtaa Robocopista tuttu mulkero Kurtwood "Red"Smith. Vankila on niin tyly, että jopa ajatuksia valvotaan ja seksinkin ajattelemisesta rangaistaan. Lisäksi kaikkien sisälle on laitettu kipua aiheuttava, räjähtävä panos.Vankilapakohan siitä syntyy tietysti. Mukana paossa Tom Towles(henry, house of the 1000 corpses) ja Clifton Collins Jr.(pasific rim). Kyborgeja ja skifi-osastoa on myös mukana. Kurtwood "Red"Smith Tämä saattoi olla ehkä ensimmäinen Lambert-leffa, jonka olen nähnyt ja se oli rakkautta ensi-silmäyksellä. Tämä teki Lambertista mulle yhde

Baby Driver (2017)

Kuva
Tuli vihdoinkin katsottua netflixistä Edgar Wrighthin uusin leffa Baby Driver (2017). Leffahan svengas kuin hirvi heti alusta lähtien ja hommaan hyppäs mukaan helposti. Kaikki oli pirun viihdyttävää, mukaansa tempaavaa ja hahmot persoonallisia. Leffan suola oli mainiossa Babyssä, jota näytteli Ansel Elgort persoonallisesti ja sympaattisesti. Toiseksi suosikikseni nousi aina mainio John Hamm päähiillostajana. Mukana oli toinen toistaan tunnetumpia näyttelijöitä, jotka kaikki olivat omalla tontillaan mainioita mm. Kevin Spacey, Lily James, Elza Gonzalez, Jamie Foxx ja jopa John "punisher" Brenthal kävi murisemassa osuutensa. Mainio kattaus ja hyvä buugi. Leffan sokerina taas toimi soundtrack, jonka tahdissa toimintakohtaukset menivät ja se toimi yhtenä hahmona ja tärkeänä elementtinä koko leffan ajan. Soundtrack onkin soinut omissa luureissa nyt pari päivää. Pystyin myös samaistumaan Babyn sampläilyihin, koska. Olen itse sitä joskus harrastanut. Mixtapet oli oik

The Ritual (2017)

Kuva
En katso nykyään paljoa kauhuelokuvia, ja tämä leffa on hyvä esimerkki miksi. Mutta palataan siihen myöhemmin... Etsin tässä päivänä, muutamana uskonlahkoihin ja kultteihin perustuvia leffoja ja tätä ehdoteltiin monelta suunnalta, eli Netflix-tuotanto The RITUAL (2017) , mutta ei tämä ollut ollenkaan sitä mitä hain, vaan kyseessä oli aika perinteinen yliluonnollinen kauhuleffa metsän siimeksessä. Kauhujen lisäksi en ole kauhean kova "yliluonnollisten" kauhujen ystävä, koska ne eivät tunnu niin pelottavilta, kuin aidot oikeassa elämässä mahdolliset tilanteet. Joten ehkä tämä alkuasetelmani pilasi vähän kokemusta. Elokuva on Brittiläisen David Brucknerin ohjaama kertomus ikääntyvästä kaveriporukasta, jotka toteuttavat kuolleen kaverinsa haaveen lähtemällä porukalla haastamaan itseään ja patikoimaan "Ruotsin" metsiin, joiden kuvauspaikkana toimi kyllä Transylvania (erikoinen ratkaisu, koska transylvania kuulostaa paljon pahemmalta paikalta, kuin Ruåtsin meti

Pika-arvio: Seven (1995)

Kuva
Katselin pitkästä aikaa (22.11.2017) kaikkien tunteman mestariteoksen, eli David Fincherin Se7en.  Yllättävän hyvin on aikaa kestänyt. Valaistus ja äänimaailma on hieno ja muutenkin leffan visuaalinen puoli on mun lemppareita.  Näyttelijät ovat mahtavia, paitsi että nyt huomasin diggailevani enemmän Morgan Freemania kuin nuorena kollina taas Brad Pittiä, mutta Kevin Spacey kyllä varastaa shown viimeisellä puolituntisella.  Murhilla ei mässäilty niin överisti kuin nykypäivänä, vaikka shokeeravia olivatkin aikanaan. Enemmän jää mielikuvituksen varaan.  Musat on hienot ja piinaava tunnelma on yllä kokoajan. Nine inch Nailsin Trent Reznorin alkuteema Closer to god on minulle henkkoht klassikko. Yhden illalliskohtauksen takia ihmisistä myös välittää ja siksi loppu onkin niin tehokas. Elokuva on niin mieleenpainuva kaikkiaan, että en ole sitä edes monesti katsonut, ehkä 95, 2005 ja nyt. Suosittelen! Upea klassikko 5/5. - Kai Kumpulainen 22.11.2017

John Wick Chapter3: Parabellum (2019)

Kuva
Ensimmäinen John Wick leffa oli yllätyskova toimintapläjäys, joka palautti Keanu Reeveksen toimintatähtien kärkikastiin. Se loi uuden legendaarisen hahmon, itse "Baba Yagan", josta Keanu tullaan pitkään muistamaan. Kakkososa nosti panoksia pontenssiin 10 ja oli oikein toimiva jatko-osa John Wick saagaan. Nyt katsoin vihdoinkin kolmannen osan jatkumoa nimeltä John Wick Chapter3: Parabellum (2019) . Elokuva jatkuu siitä mihin kakkonen jäi. John Wickin perässä on koko ammattitappajien järjestö, joten mätkittävää ja ammuttavaa riittää Wickille reilun kahden tunnin ajaksi. Mistä päästäänkin siihen, että mielestäni elokuva on hieman liian pitkä. Jouduin katsomaan sen osissa, koska jatkuva tappaminen rupesi puuduttamaan. Pienissä osissa elokuvan koreografiat ovat kyllä näyttäviä, vaikka tätä samaa on nähty jo kahden leffan verran. Nyt mukaan on tuotu mm. hevosia, koiria ja moottoripyöriä. Elokuva on visuaalisesti kiehtova. Maailma jossa Wick ja muut tappajat pyörivät on kuin

Wall-E (2008)

Kuva
Katselin pitkästä aikaa Disneyn animaation Wall-E, vuodelta 2008.  Muistan kun tämä elokuva oli uusi, oli Blu-ray tullut juuri markkinoille ja tämä elokuva toimi referenssi-levynä näyttämään kuinka terävä hd-kuva voi olla. Ja olihan se vieläkin todella hyvän näköinen. Elokuvan parasta antia on alkupuoli, jossa ei ole ollenkaan dialogia, vaan näytetään miten Wall-e päivänsä käyttää tyhjällä maaplaneetalla roskia puristaessa kuutioksi ja tavaroita talteen keräessä, torakka ystävänsä kanssa. Myös ihan loppu on sympaattinen Evan ja Wall-en palatessa maapallolle. Avaruudessa ja Axiom aluksella tapahtuvat kohtaukset ovat ihan hyviä, mutta eivät nouse alun ja lopun nerokkaan mykkäelokuvan tasolle. Itse wall-e on todella suloinen hieman e.t:ä muistuttava hahmo. Elokuva on hyvin kantaaottava ja ennusti hyvin sen, että kohta ihmiset eivät tee mitään muuta kun makoilevat ja katselevat ruutuja, eli nykyään kännyköitään. Eli erilaisten ruutujen ja kerskakulutuksen orjia. Eniten olen aina ihme

Terminator: Dark Fate (2019)

Kuva
Katselin uusimman Terminator-leffan odotukset aika matalalla, mutta avoimin mielin. Toivoin kaikkien muiden olevan väärässä ja tämän olevan yllätyskova veto. Edellinen muovinen ja marvelmainen Genisys oli jättänyt pahan maun suuhun, ja ajatus oli, että ei tämä voi millään niin huono olla. Kyseessä on uusin Terminator sagan osa, joka pyyhkii kakkosen jälkeen kaikki osat kaanonista ja esittelee itsensä uutena Terminator kolmosena. Itse James Cameronin tuottama ja Tim Millerin (Deadpool) ohjaama Terminator Dark Fate (2019) Elokuva alkaa kohtauksella, joka pyyhkii kaiken sen mitä kakkos-osassa saavutettiin ja aloittaa uuden uhan. Samalla surmansa saa kakkosesta tärkeä hahmo, jonka kuolemaa en olisi toivonut. No jos ajattelee, että tämä on vain taas tällainen yksi vaihtoehtoinen ja teoreettinen näkemys, miten asiat jatkuisivat, niin elokuvan katselua pystyy jatkamaan.  Muuten tämä hahmon turhaan tappaminen hieman häiritsee. No tilanne on kumminkin se, että tässä on uusi John Connor

Pika-arvio: Cube (1997)

Kuva
Kattelin äsken Cuben (1997, ohj.  Vincenzo Natali ) netflixistä pitkästä aikaa. Ihan nerokas leffa! Pitää otteessaan koko leffan ajan, vaikka näyttelijät on aika kökköjä ja ärsyttäviä. Koko homma on kuvattu yhdessä huoneessa, tai lavasteessa, mutta se on saatu tuntumaan, kuin cubeja olisi loputtomasti. Gore tehosteet ovat loistavia. Erittäin kova ja loppu toimii edelleen. Jatko-osista ei voi sanoa samaa ja kolmonen paljastaa cubesta jo liikaa. Tälle annan 4/5 - Kai Kumpulainen 11.11.2019 Mondo-juliste Cube boxini.

Highlander 2 - Quickening 1991 (Renegade version 1995)

Kuva
Olen aina ollut kova Christopher Lambert fani siitä asti kun muksuna näin Fortress ja Highlander elokuvat. Jäbän ääni on vaan niin siisti. Ensimmäinen Highlander leffa on klassikko ja jopa legendaarinen "There can be only one"-lineineen. Harmikseni en ollut nähnyt tätä kakkosta koskaan, koska en ollut saanut sitä käsiini kultaisella 90-luvulla mistään. Parempi myöhään kun ei milloinkaan ja siksi vihdoinkin ostin sen DVD:nä. Kyseessä on siis  musavideo-ohjaaja Russell Mulcahyn toinen Highlander elokuva Highlander 2 - The Quickening (vuodelta 1991) ja siitä se ohjaajan paranneltu versio, eli Renegade version vuodelta 1995. Tällä ei ilmeisesti ole mitään tekemistä ykkösen jatkumon kanssa ja tämä leffa menee ihan omia polkujaan, ilmeisesti jonkin tuotantohelvetin takia. Christopher Lambert on Highlanderina kehittänyt jonkinlaisen suojakentän maapallon ylle, koska otsoonikerros on mennyt menojaan ja nyt kun se on ilmeisesti palannut, niin iso yhtiö rahastaa sillä edelleen