Kun mahdollisuuteni  elokuvien vuokraamiseen ala-ja ylä-asteen välissä avautui, niin niitähän piti kantaa kahmalokaupalla joka päivä koulun jälkeen ja uppoutua näihin loputtomiin maailmoihin, joihin en ollut päässyt käsiksi vanhempien kautta, eli äärimmäisen väkivaltaisiin toimintaleffoihin tietysti. Yksi klassikko kautta aikain on hehkuttamani Leon, mutta on myös toinen suosikki, jota en ole syystä tai toisesta niin paljon mainostanut maailmalla. Se on yksi parhaista yhdeksänkymmentäluvun toimintaelokuvista nimeltä Desperado (1995). Tuo elokuva nosti ohjaaja Robert Rodriguezin maailman kartalle, mutta samalla se teki tähtiä näyttelijöistä, kuten Antonio Bandera ja Salma Hayek. Tämä El Mariachi trilogian toinen osa ja softreboot on omissa kirjoissani klassikko, joka teki minusta fanin kaikille elokuvan päänäytelijöille. Elokuva jatkuu siitä, mihin El Mariachi jäi. Muusikko (Banderas) on menettänyt soittokätensä ja rakkaansa mafiapomo Mucolle. Kosto ei riittänyt vaan nyt hän ...

  Tätä "vesi-Mad Maxia" on parjattu vuosikymmeniä, mutta olen aina siitä pitänyt jonkin verran ja välillä puolustanut kovaan ääneen. Varsinkin nuorena poikana se oli vallan mainio toimintapläjäys huikeine lavasteineen ja stuntteineen. Viime katselukerrasta oli sen verran aikaa, että päätin katsoa pitkästä aikaa, että oliko elokuva yhtä hyvä, kuin muistin, vai olinko aivan turhaan vuosien varrella yrittänyt parantaa sen mainetta  kehumalla sitä eri medioissa. Valitsin katseluversioksi visuaalisesti parhaan mahdollisen kappaleen mitä käsiini sain, eli 4k uhd blu-rayn. 4k levyllä oli teatteriversio ja toisella levyllä oleva 40 minuuttia pidempi extented versio jäi vielä tarkastamatta. Eli nyt arvostellaan siis vain tämä tunnetuin teatteriversio ja katsotaan se pidennetty myöhemmin. Elokuvan on ohjannut Kevin Reynolds (Robin Hood: Prince of Thieves) WaterWorld (1995) Napajäätiköt ovat sulaneet ja maailma on peittynyt veteen. Ihmiset elävät atolleilla veden varassa ja käyvät kaup...

Onko Bolo Yeung mielestäsi kovin jätkä ikinä? Onko Cobra Kain Martin Kove ja William Zabka jo hieman elähtäneitä ja haikailet heidän kulta-ajoille? Onko Bloodsport lempileffasi, mutta kaipaisit hieman lisää gorea. Olisiko Karate Kid ollut parempi, jos siinä kurkipotkun sijaan revittäisiin sydän rinnasta? Onko Mortal Kombat parasta mitä ysäri tarjosi, mutta liian fantasiapainotteista? Nyt löytyi ratkaisu tarpeisiisi! Se on nimittäin 90-luvun hautautunut timantti, ja kovimmista kovin, eli Shootfighter: Fight to the Death! Shootfighter -  Fight to the Death (1993) Mr.Lee (Martin Kove) huijaa kaksi naivia nuorta kaverusta Rubenin (William Zabka) ja Nickin (Michael Bernardo) ottelemaan rahasta mystisessä, mutta laittomassa "Shootfighting" kisassa. Alkupalkkio on 3000 dollaria per pää ja jos miehet selviävät eteenpäin, on lopulta luvassa 100 000 dollarin pääpalkinto. Palkkio houkuttaa persaukisia nuoria. Kisassa ei ole sääntöjä, mutta vastustaja on saatava tajuttomaksi ja hengenläh...

Kävin äsken katsomassa teatterissa Marvelin uusimman tuotoksen, eli Anna Bodenin ja Ryan Fleckin ohjaaman Captain Marvelin (2019). Pakkohan se oli katsoa ennen End gamea, vaikka leffa ei itsessään niin kiinnostanut, enkä edes katsonut yhtään traileria kokonaan. Ajattelin, että se on taattua laatua ja yllättää jollain tavalla. Siinä mielessä se oli pettymys, mutta viihdyin kumminkin koko keston ajan ja mukana oli yksityiskohtia, joita bongailla. Leffa alkaa avaruusplaneetalta ja koko homma tuo mieleen, jonkin skifisarjan enempi, kuin supersankarileffan. Star trek tyyliin avaruusolennot ovat sitä, että naama on maalattu siniseksi, tai vihreäksi ja veri on sinistä, muuten ollaan, kuin ihmisiä. Tällainen ei totuuden nimissä ole koskaan kiehtonut minua. Enempi tykkään, että alienit ovat todella erilaisen näköisiä ihmisiin verrattuna, mutta jatketaan. Muutamien sattumusten jälkeen Vers (ihana Brie Larson) joutuu maaplaneetalle eli c-53 tai joku sellanen ja saa kumppanikseen nuorennetu...

En katso nykyään paljoa kauhuelokuvia, ja tämä leffa on hyvä esimerkki miksi. Mutta palataan siihen myöhemmin... Etsin tässä päivänä, muutamana uskonlahkoihin ja kultteihin perustuvia leffoja ja tätä ehdoteltiin monelta suunnalta, eli Netflix-tuotanto The RITUAL (2017) , mutta ei tämä ollut ollenkaan sitä mitä hain, vaan kyseessä oli aika perinteinen yliluonnollinen kauhuleffa metsän siimeksessä. Kauhujen lisäksi en ole kauhean kova "yliluonnollisten" kauhujen ystävä, koska ne eivät tunnu niin pelottavilta, kuin aidot oikeassa elämässä mahdolliset tilanteet. Joten ehkä tämä alkuasetelmani pilasi vähän kokemusta. Elokuva on Brittiläisen David Brucknerin ohjaama kertomus ikääntyvästä kaveriporukasta, jotka toteuttavat kuolleen kaverinsa haaveen lähtemällä porukalla haastamaan itseään ja patikoimaan "Ruotsin" metsiin, joiden kuvauspaikkana toimi kyllä Transylvania (erikoinen ratkaisu, koska transylvania kuulostaa paljon pahemmalta paikalta, kuin Ruåtsin meti...