Kun  Elokuvaprojektori-kanavan  Timo Laakso  järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa elokuvateatterissaan, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Tällä kertaa tarjolla oli persoonallista Zombie-toimintaa Australian mailta. Koska   viimeisen kymmenen vuoden aikana tulleen ylitarjonnan takia  itse olin jo  menettänyt  lähes  kaiken  mielenkiinnon zombie-elokuviin, Timo päätti herättää sen jälleen henkiin (tai eläväksi kuolleeksi). Sytyttimenä toimi Black fridaystä löytynyt Wyrmwood: apocalypse- nimeä kantava löytö. Koska kysessä oli jatko-osa Wyrmwood: Road of the Dead -elokuvalle, oli tietenkin järkevintä katsoa ensimmäinen osa ensin. Timon loppumattomasta blu-ray-kokoelmasta löytyi tietysti molemmat osat, joten illan Double feature oli valmis! Elokuvien välissä pompimme Elokuvaprojektorin-studiossa hieman avaamassa tuntemuksia narulle. Timolla oli aiheesta selkeästi enemmän ti

Yksi elokuvaharrastukseni tavotteista on löytää uusi "Blade Runner". Blade Runner jätti aikoinaan niin upeat fiilikset, että tuota fiilistä on haettu uudelleen jo useampi vuosikymmen. Alkuperäinen Blade Runner on sen verran täydellinen elokuva, että vastaavaa ei varmaankaan koskaan tule kohdalle, mutta aina välillä putkahtelee ilmoille kovia yrittäjiä. Hierro - salaisuuksien saari (2009) ohjannut espanjalainen ohjaaja Gabe Ibáñez on yksi näistä yrittäjistä ja vuonna 2014 sai alkunsa cyberpunk-elokuva Automata. Mutta kuinka lähelle Blade Runnerin tunnelmaa tämä teos pääsikään...   Autómata  (2014) Aurinkomyrskyt ovat tuhonneet suurimman osan maapallosta ja sen väestöstä. Jäljelle jääneet ihmiset hyödyntävät robotteja erilaisissa askareissa. Robotit eivät pysty rikkomaan protokollaansa, joka estää niitä vahingoittamasta ihmistä, tai muokkaamasta itseään. Jacq Vaucan (Banderas) on vakuutusyhtiön tarkastaja, joka tutkii tällaisia tapauksia, joissa robottien väitetään rikkoneen

Kun Elokuvaprojektori-kanavan Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa teatterissaan, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Tällä kertaa osan elokuvatarjonnasta oli valkannut Leffabunkkerin Ville Vester , jotta aikaan saataisiin oikein roskainen ja juustolla kuorrutettu toimintasetti suoraan 90-luvulta ja joka parantaisi laatuaan illan huipennusta kohden. Kun kutsu kävi illan leffakimaraan, niin meikäpoika porhalsi talla pohjassa paikalle, liikennenopeuksia uhmaten. Illan elokuvina oli mm. sellaisia 90-luvun taidehelmiä, kuten TC2000, Hologram Man ja Harley Davidson & Marlboro man. Niistä lisää seuraavaksi... Elokuvaprojektori esittää: TC 2000, Hologram Man ja  Harley Davidson and the Marlboro Man TC2000 (1993) Illan ensimmäiseksi elokuvaksi valikoitui vuonna 1993 valmistunut toiminta-scifi TC2000. Heti alkuun otettiin siis niin sanotusti löysät pois. Kyseessä

Yksi alkuvuoden hypetetyimmistä tapauksista oli selvästi A24 studion tuottama Everything Everywhere All at Once. Marvelin oman multiversumileffan kanssa samoihin aikoihin ilmestynyt multiversumipläjäys oli hetken aikaa kaikkien huulilla ja jopa moderniksi mestariteokseksi leimattu. Itse valitettavasti valitsin näistä kahdesta sen Dr.Strangen teatteriin mennessäni. Tällaisissa kovasti hypetetyissä elokuvissa on itselleni se ongelma, että odotukset kasvavat liian suureksi ja alunperin kepeäksi viihdeleffaksi tarkoitettua teosta alkaa katsoa liian kriittisin silmin. Silmä kovana tiiraa, että "noh, tee se."" Yllätä minut nyt jollain uudella ja ennennäkemättömällä tavalla". Tällöin elokuva ei enää toimi samalla tavalla, kuin henkilöille jotka sattumalta menevät katsomaan sen, avoimin mielin, tietämättä tulevasta ja yllättyvätkin täten positiivisesti. Tämä pohjustus tähän alkuun siksi, että ymmärrätte tekstini luonteen. Everything Everywhere All at Once (2022) Elokuva ker