Lapsena ja nuorena oli kiehtovaa katsoa Ralph Bakshin luomia animaatioleffoja. Nuo aikuisempaan makuun suunnatut fantasiaelokuvat tarjoilivat väkivallan lisäksi myös realistisesti liikkuvia hahmoja, jotka oli toteutettu rotoskopiikan avulla. Tällaista ei lauantaiaamujen piirretyissä  nähnyt. Bakshien lisäksi aikuisanimaatiota ja fantasiamaailmoja tarjoili episodimainen Heavy Metal animaatio elokuva vuodelta 1981. Vielä tänäkin päivänä näissä on nostalgian lisäksi jotain kiehtovaa ja animointityyli on jotain mitä muualla ei näe. Eikä tällaisia enää nykyään tehdäkkään. Tai niin luulin, kunnes ilokseni huomasin, että Shudder-palvelu oli julkaissut vuonna 2021 elokuvan joka kumartelee juuri Bakshien ja Heavy Metalin suuntaan. Love & Robots - lyhytelokuvasarjasta tunnettu Philip Gelatt on ohjannut elokuvan nimeltä The Spine Of The Night. Rotoskooppitekniikoineen, kyseinen elokuva ei voisi olla suurempi kunnianosoitus menneille ajoille. Leffa oli katselulistallani reilun pari vuotta ja v

  Phill Tippett on Oscareita ja Emmyjä voittanut amerikkalainen erikoistehostemestari, joka on parhaiten tunnettu Jurassic Parkin , Star Warsien ja Robocopin stop-motion olennoista ja näyttävistä erikoistehosteista. Itse olen kasvanut näiden tehosteiden ja otusten parissa, joten hänen työnsä jälki löytyy kaikista nuoruuden lempielokuvista. Hän on oikeastaan syy, miksi edelleen rakastan elokuvien stop motion otuksia, vaikka kaiken maailman bittimörköjäkin olisi tarjolla nykyään. Kolmekymmentä pitkää vuotta mies on hartaasti kyhännyt omaa elokuvaa, jossa näkyisi hänen kaikki mahdollinen osaamisensa erkoisefektien ja stop-motion olentojen saralla. Rakkaudella rakennettu teos valmistui vihdoinkin kickstarter lahjoitusten avulla vuonna 2021. Kuulin elokuvan valmistumisesta vasta 2023, mutta tiesin että tämä olisi nähtävä.  Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Mad Godia yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Helsingissä, matkustin isolle kirkolle todistamaan tätä tapahtuma

Guillermo del Toro's Pinocchio (2022) Muutama kuukausi sitten aloin katsomaan Disneyn uutta liveaction versiota klassisesta Pinocchiosta, mutta puoleen väliin päästyäni oli laitettava leffa pois. Niin sieluttomalta ja pinnalliselta tuo tuotos tuntui, eikä se ei tarrannut minua millään osa alueella mukaansa. Kun kuulin, että Guillermo Del Torolta oli tulossa myös oma näkemys Pinokkion tarinasta ja vielä samana vuonna, niin ajatus elokuvan näkemisestä, vertailun vuoksi, jäi mieleeni kytemään. Del Toron elokuvat ovat olleet suosikkejani jo miehen alkuajoilta asti ja varsinkin niiden persoonallinen visuaalisuus ja huikeat, käsityönä tehdyt praktikaalitehosteet ovat olleet aina lähellä sydäntä. Guillermo del Toro’s Pinocchio onkin upeaa katseltavaa. Se on tehty käsityönä vanhalla stop motion-animaatiotekniikalla ja sen valmistumiseen Del Torolta vei aikaa 15 vuotta. Mies käytti animaattoreina mm. meksikon parhaita nukkeanimaattoreita ja sen näkee. Elokuva on samalla kaunis, groteski, vi

  Mikä onkaan se kaikista definitiivisin Batman-elokuva, joka on elokuvateattereissa nähty. Onko se Tim Burtonin vuoden 1989 Batman, vaiko voisiko se olla Nolanin The Dark Knight, tai jopa Adam Westin näyttelemä Batman The Movie , vuodelta 1966? Ei! Se on tietenkin suurta kulttisuosiota nauttiva vuoden 1993 animaatio elokuva Batman: Mask of the Phantasm. Tätä elokuvaa pidetään fanien keskuudessa definitiivisimpänä kuvauksena Batmanista ja yhtenä parhaista, ellei jopa parhaana Batman elokuvana. Vaikka se onkin animaatioelokuva, sai se aikanaan teatterikierroksen. Tämä on itsellenikin ollut yksi kovimmista Batman-elokuvista lapsesta asti, ja vaikka elokuva olikin aikanaan suunnattu lapsille ja nuorille, sisältää se yllättävän aikuismaista materiaalia ja rankkoja kohtauksia. Siinä missä Schumacherin Batman Forever lähti värikkäämmälle ja campymmälle linjalle, jatkoi Mask of Phantasm synkkää ja kolkkoa tietä Burtonin Batmanien vanavedessä. Oli jälleen aika ottaa tämä katsantoon ja tutkail