Avengers elokuvasarjan kakkososaa on pidetty huonoimpana sarjan osana, mutta ei se ole mielestäni huono elokuva. Kostajien elokuvien taso vaan on niin kova, että siinä liigassa Age of Ultron voi tuntua jonkun mielestä epätyydyttävältä, mutta minä olen aina pitänyt tästä elokuvasta kaikkine ongelmineenkin. Jopa osittain tämä paransi juttuja, jotka olivat vaivanneet minua ensimmäisessä osassa. Visuaalisesti elokuva on komea ja oman aikansa top notch kamaa. Elokuvan on ohjannut Joss Whedon (Firefly). Vaikka Whedonin Justice Leagueen lisäämät jutut eivät istuneet elokuvaan kovinkaan hyvin ja niistä tuli vitsi, niin tässä elokuvassa mies ainakin on tehnyt toimivaa jälkeä ja tasapainottelee hienosti tieteis/fantasia mambojambon ja realielämän välillä oikein toimivasti.  Olen nähnyt elokuvan useita kertoja, mutta viimekerrasta on 3-4-vuotta, joten päätin tarkistaa miltä leffa näyttää nykypäivänä kuusi vuotta ilmestymisestään. Kaikkihan tämän ovat jo nähneet, joten spoilereita tulee pitkin

  Mitä saadaan kun yhdistää body horror-ohjaaja Cronenbergin ja DC :n aikuisille suunnatun sarjakuvan... no ei sitä mitä ekana tulisi mieleen, mutta oikein mainion jännitys draaman kylläkin. A History of violence perustuu  John Wagnerin sarjakuvaromaaniin Väkivaltainen tausta. David Cronenberg on vaihtanut tyyliään sitten 80-luvun räväkämpien elokuvien ja muuntaa sarjakuvan tuhanteen kertaan aiemmin kerrotun tarinan vielä kerran yllättäväksi ja erilaiseksi, kuin mitä aiemmin on nähty. Olen ollut aina fani sekä Cronenbergille ja DC:n sarjakuville. Jostain kumman syystä näin elokuvan nyt ensimmäistä kertaa ja uskon, että jos olisin nähnyt sen tuoreeltaan vuonna 2005, olisi se ollut todella vaikuttava kokemus. Mutta miltä se vaikutti tänä päivänä ensimmäistä kertaa nähtynä...  A History of Violence (2005) Tom Stall (Mortensen) elää amerikkalaista ydinperheunelmaa. Hänellä on iso talo maalla, mukava perhe, joka pitää yhtä ja hän pyörittää mukavaa pikku kuppilaa kahvia ja piirakkaa myyden.