Katselin pitkästä aikaa Amazing Spider-manin (2012) uudelleen. Tää on ollut aina se mun lempparein Spiderman paristakin syystä. Leffa on hieman aikuismaisempi, vakavampi ja hieman synkempi, kuin muut spidermanit ennen ja jälkeen ja pidän siitä.  Toiseksi Garfield on musta parhain Peter Parker, ehkä sen takia, että se ei ole kauhea nyhverö-nörtti tai ihan teini, vaan vähän aikuisempi semicool skeittaava misfit-jäbä, johon on helpompi samaistua. Garfield liikkuu hienosti ollessaan spider-man ja Spider-manin pukukin on realistisempi kuin aikaisemmin tai myöhemmin.  Jatko-osa ei ollut lähellekkään samaa tasoa ja se harmittaakin, että trilogia ei saanut sen takia kolmos-osaa. Tästä leffasta huokuuu semmoinen nolanin-batmanin aikainen vakavuuden haku, vaikka Spiderman heittääkin hyvää läppää ja on hauskakin välillä, mutta kun haavoja tulee ja niitä tulee, niin niistä vuotaa verta ja kun haulikolla ammutaan, niin käsi lähtee irti yms.  Tässä leffassa on mun mielestä paras spid

Katselin vihdoinkin vähän aikaa sitten postilaatikkoon tulleen Bob Persichettin, Peter Ramseyn , ja Rodney Rothmanin ohjaaman animaatioelokuvan Spider-Man: Into the Spider-Verse (2018) . Oletin, että tämä voisi olla hyvä, mutta en uskonut sitä ihan näin hyväksi! Spider-Man: Into the Spider-Verse (2018) Elokuva kertoo Miles Moraleksen erikoisen tarinan, kuinka hänestä tuli Spider-man, mutta koska en halua spoilata mitään, niin juonta on vaikea kertoa tämän enempää. Elokuvassa nähdään kumminkin monenlaista eri inkarnaatiota Spider-maniksi kutsutusta hahmosta. Spider-ihmisien rooleissa kuullaan mm. Shameik Moore , Jake Johnson, Hailee Steinfeld , Nicolas Cage! , John Mulaney, Kimiko Glenn ja pahiksina mm. Liev Schreiber (king pin), Kathryn Hahn (doc oc), Mahershala Ali (Prowler). Animaatio tyyli oli jotain ennennäkemätöntä. 4k kuva oli aivan uskomaton, enkä ole ennen tv:ssäni nähnyt mitään vastaavaa. Animaatio vaihteli saumattomasti sarjakuvasta elokuvamaiseksi ja välillä ei tuntu