Autómata (2014)

Yksi elokuvaharrastukseni tavotteista on löytää uusi "Blade Runner". Blade Runner jätti aikoinaan niin upeat fiilikset, että tuota fiilistä on haettu uudelleen jo useampi vuosikymmen. Alkuperäinen Blade Runner on sen verran täydellinen elokuva, että vastaavaa ei varmaankaan koskaan tule kohdalle, mutta aina välillä putkahtelee ilmoille kovia yrittäjiä. Hierro - salaisuuksien saari (2009) ohjannut espanjalainen ohjaaja Gabe Ibáñez on yksi näistä yrittäjistä ja vuonna 2014 sai alkunsa cyberpunk-elokuva Automata. Mutta kuinka lähelle Blade Runnerin tunnelmaa tämä teos pääsikään...

 Autómata (2014)

Aurinkomyrskyt ovat tuhonneet suurimman osan maapallosta ja sen väestöstä. Jäljelle jääneet ihmiset hyödyntävät robotteja erilaisissa askareissa. Robotit eivät pysty rikkomaan protokollaansa, joka estää niitä vahingoittamasta ihmistä, tai muokkaamasta itseään. Jacq Vaucan (Banderas) on vakuutusyhtiön tarkastaja, joka tutkii tällaisia tapauksia, joissa robottien väitetään rikkoneen estoprotokollaa...

Automataa ei todellakaan voi kutsua toimintaelokuvaksi, vaikka jotkin dvd-kannet sitä semmoisenakin aikoinaan markkinoivat. Kyseessä on todellinen "slowburber", joka varmasti karkoittaa osan katsojista, jotka ovat tottuneet nopeatempoisempiin sc-fi-elokuviin, kuten I, Robot (2014). I, Robotin otin siksi esimerkiksi, että elokuva selkeästi yhdistää blade runnerin kuvaston I, robotin juoneen. Itse pidän hidastempoisista elokuvista, jos kyseessä on tunnelman luonti ja komeiden kuvien esittely, mutta tässä on mukana kohtauksia, joissa ei vaan rytmitys ole kohdallaan ja kuvassa ei tapahdu tarpeeksi pitääkseen mielenkiintoa tarpeeksi yllä.



Tämä voi johtua elokuvan todella pienestä budjetista, joka oli vain vaivaiset 15 miljoonaa. Siihen nähden elokuvasta löytyy kyllä paljon upeita kuvia ja välillä se on visuaalisesti todella hyvän näköinen. Elokuva onnistuu näyttämään jopa paljon kalliimmalta, mitä todellisuudessa on. Mikä huikeinta, elokuvassa nähtävät robotit ovat oikeita toimivia robotteja.



Täytyy nostaa siis hattua näyttelijöille, kuinka hyvin he pystyvät eläytymään, kuin robotit olisivat eläviä hahmoja. Koska robotit ovat oikeita, on sen haittapuolena taas loppusuoralla nähtävä CGI-robotti, joka taas erottuu muista todella pahasti ja on kuin olisi jostain aivan toisesta elokuvasta, liikkuessaan sulavammin kuin muut. Onneksi tätä "evoluutiossa harppauksen tehnyttä" roboa ei nähdä paljoa. 

I, Robotin ja Blade Runnerin lisäksi mieleeni tuli hyvin vahvasti animaatioelokuva Animatrixin (2003) episodi nimeltä Renaissance, jossa on osittain sama juoni ja robottien lisäksi sen maailma muistuttaa tätä elokuvaa. Automatan "opening intro" alkuteksteineen, muituttaa eniten animatrixia ja sen mustavalkoiset kuvat klassisen musiikin säestyksellä ovat elokuvan parhainta antia.



Alupuoliskon karu, hieman Blade runnerin cyberpunk-maailmaa muistuttava sateen piiskaama maailma muuttuu keskivaiheilla hiekkaerämääksi, joka tuo taas mieleen hieman madmaxit. Eli timanttisia leffoja lainaillaan, mutta pysytään kumminkin oman näköisena.



Alkupuolisko elokuvasta olikin mielestäni mielenkiintoisinta, mutta loppua päin hiekkamonttu fiilistely alkaa hieman tylsistyttää, vaikka filosofisia juttuja pohditaankin. Erämaasta ja roboteista tulee myös vahvasti mieleen vanhat AD2000-sarjakuvat, joissa oli vahvasti samaa kuvastoa. Leffan maailma on myös sen verran postapokalyptinen, että ihmiset joutuvat käyttämään hyvin vanhaa tekniikkaa ja elektroniikkaa, mikä helpottaa leffan budjettia samalla. 

Näyttelijöistä Antonio Banderas oli vallan mainio. Oli mukavaa nähdä vanhaa suosikkia pitkästä aikaa tällaisessa elokuvassa. Banderaksen karisma toimii, vaikka puolet leffasta mies on aivan romuna ja käytännössä pötköttää kyljellään, tai raahautuu paikasta toiseen.



Yhdessä kohdassa hän tanssittaa seksirobottia, mikä on samalla hieno ja hieman creepy. Vielä kun ottaa huomioon, että robotti on oikea, on kohtaus huomiota herättävä. Banderas on kyllä leffan valopilkku. 

Toinen tuttu näyttelijä on edesmennyt klassikkonäyttelijä Robert Forster (Black Hole, Delta Force, Jackie Brown). Foster on myös karismaattinen kaveri, jota oli oikein mukava nähdä, muuten niin tuntemattoman castin seassa.

Dylan McDermott on taas tunnettu enempi tv-sarja puolelta. Hän on ihan hyvä tylyttäjän roolissaan.

Musiikit elokuvaan on luonut Hierrostakin tuttu espanjalainen Zacarías M. de la Riva.

Ei Automatasta ihan uutta Blade Runneria saa leivottua. Siinä on paljon hyviä juttuja ja visuaalisesti se on osittain erittäin hieno, mutta välillä rytmitys laahaa ja lopulta sen "filosofiset" pohdinnat eivät juurikaan jää mieleen pyörimään. Se on myös omituisella, mutta kiehtovalla tavalla hieman "creepy" ja luotaantyötävä. Itse rakastan tällaisia rosoisia ja cyperpunk-henkisiä, hieman "fiksumpia" scifi-leffoja, mutta tässä karsinassa leffa jää ikävästi sinne "ihan mukavaan" keskikastiin. Suositellaan kumminkin Blade Runnerin ystäville, Antonio Banderas-faneille ja pienen budjetin scifi-leffojen harrastajille. Leffa jää hyllyyni ja aion sen vielä joskus katsoa uudelleen. Mainitsinko jo Blade Runnerin?

- Kai Kumpulainen 16.11.2022

Julistagalleria: