Olin kuullut tulevasta Blade Runner-sarjasta huhuja, mutta yllätyin kun se tuli näinkin nopeasti vastaan HBO Maxilla. Kovana Blade Runner-fanina olin tietenkin innoissani, vaikka sarja paljastui nopeasti tietokone animaatioksi. Olihan se katsottava heti pois. Sarjan on tuottanut [adult swim] ja se on Japanilais-amerikkalaista tuotantoa. Blade Runner: Black Lotus (tv series 2021) Elle niminen nuori nainen herää rekan takaosasta muistinsa menettäneenä. Hän lähtee vaeltelemaan pitkin kaupungin katuja, mukanaan ainoastaan erikoinen hitech-härpäke, jonka käyttötarkoitusta hän ei tiedä. Pian hän saa peräänsä jengin pahat mielessään. Elle pistää jengiläisiä yhtäkkiä pataan tietämättään kyvyistään. Hän alkaa selvittämään henkilöllisyyttään ja laitteen käyttötarkoitusta... Sarjan maailma perustuu Blade runnerin maailmaan vuonna 2032, mutta kaupunki ja sen väki on identtinen alkuperäisen elokuvan kanssa. Sarja mukaileekin mainiosti ekan leffan pimeitä ja sateisia, neonvalojen täyttämiä katuja.

  Vuonna 1999 koettuani ensimmäisen Matrixin elokuvissa, se oli menoa. Matrix mullisti käsityksen siitä mitä viihde-elokuvalta pystyi vaatimaan ja kuinka toiminta-elokuvia tästä eteenpäin tulisi tehdä. Ghost in The Shell on kaikkien aikojen suosikki anime-elokuvani ja yhtäkkiä Matrix toi sen huikeaa kuvastoa liveactionina valkokankaalle. Tällaista oli aiemmin  pystytty näyttäämään vain animaation keinoin. Olin aivan "mind blown". Juuri kun elokuvan pöhinä alkoi laantua, pari vuotta myöhemmin saapui ilmiö nimeltä "Year of the Matrix" . Se tarkoitti sitä, että saman vuoden aikana kokisimme Matrix-maailmaa pohjustavan Animatrix kollaasin, sitä laajentavan Enter The Matrix-pelin ja mikä huikeinta, ei vain yksi vaan kaksi jatko-osaa alkuperäiselle elokuvalle (Reloaded & Revolutions). Mitään vastaavaa ei ollut elokuvamaailmassa koettu ennen ja Matrix oli jälleen kaikkein huulilla. Oli mielettömän hienoa elää tuota hypeä. Kaikki ystäväni puhuivat koko ajan pelkästä

Elokuva A.I.-Tekoäly oli lähes unholaan painunut mielessäni, kunnes sain sen syntymäpäivälahjaksi ja muistot virkosivat mieleeni. Muistelin, että kyseessä olisi melko laadukasta cyborgiscifiä ja filosofista pohdiskelua. Tuollaiseen olen muutenkin ollut kalleellaan viimeaikoina, niin laitoin levyn pyörimään samantein. Olihan viime katselusta jo vierähtänyt huimat 20 vuotta. Elokuvan on ohjannut Steven Spielberg, Stanley Kubrickin suunnitelmien pohjalta. A.I. – Tekoäly (A.I.: Artificial Intelligence, 2001) Henry ja Monica ovat menettäneet poikansa sairauden takia koomaan. Yhtenä päivänä Henry keksii ratkaisun Monican surulle. Hän nimittäin tuo kotiin oikeaa poikaa muistuttavan robotin, Davidin. Aluksi Monica vieroksuu poikaa, mutta lopulta aktivoi tämän äidinrakkausprotokollan ja David leimautuu Monican "pojaksi". Perheen oikea poika kumminkin parantuu koomastaan ja palaa kotiin. Poikien välille syntyy pian kilpailua, joka eskaloituu pisteeseen, jossa vanhemmat päättävät hankk

  Löysin kännykästäni google assistant-tekoälysovelluksen ja siitä mieleeni juolahti katsoa viimeinkin monta vuotta katselulistalla ollut Ex Machina, tai ex_machina , kuten kannessa lukee. Kuvien perusteella teos vaikutti juuri minun elokuvaltani, koska olen jo lapsesta asti ollut kiinnostunut kaikista android ja kyborgi-leffoista. Samoin tekoälyn nopea kehitys nykyaikana alkaa olla hieman pelottavaa. En tiennyt elokuvasta paljoa ennen katselua ja elokuva olikin täysin erilainen lopulta, mutta silti todella piristävällä tavalla. Elokuvan on ohjannut Alex Garland , joka on myös ohjannut mainion Annihilationin. Hän on ollut käsikirjoittajana mm. näihin suosikkielokuviini Dredd, 28 päivää myöhemmin, 28 viikkoa myöhemmin ja Sunshine . Hän on myös suomalaisen Big Game elokuvan johtava tuottaja, mikä on mielenkiintoista. Odotukset olivat siis melko korkealla. Ex Machina (2015) Googlea muistuttavassa hakuyhtiössä työskentelee nuori Caleb Smith (Domhnall Gleeson). Yhtenä päivänä hän voittaa ki

Kaikille, jotka ovat lukeneet kirjoituksiani on tullut varmasti selväksi, että Christopher Lambert oli yksi minun 90-luvun suosikki (B)näyttelijöistä. Ja myöskin se fakta, että olen suuri fani tieteisfiktion alagenrellä cyberpunkille , ei tässä vaiheessa varmaan tule enää yllätyksenä. Siksi siis yksi elokuva oli todella kova yhdistelmä edellä mainittuja suosikkeja ja sen takia se pyöri videonauhurissa useita kertoja 90-luvun lopulla. Varsinkin tuohon aikaan se oli todella katsottu, koska cyberpunk-elokuvia oli vain muutama markkinoilla. Elettiin aikaa ennen Matrixia ja isoimmat ysärin teokset olivat Johnny Mnemonic ja Strange Days, unohtamatta tietenkään aikaisemmin tullutta kasarin mestariteosta Blade Runneria. Tässä seurassa tämä elokuva oli pieni tekijä pienen budjetin takia, mutta silti se on ehkä kaikkeibn definitiivisin cyberpunk-teos heti Blade Runnerin ja Ghost in the shell-animen jälkeen. Ainakin 90-luvun cyberpunk-genressä. Kyseessä on italialainen cyberpunk-tieteiselokuva N