Viime viikolla yhdistin voimani Elokuvaprojektorin Timo Laakson ja Leffabunkkerin Ville Vesterin kanssa ja kävimme läpi leffataiteen helmiä (mm. Miami Connection) isolta kankaalta Timon henkilökohtaisessa elokuvateatterissa. Yksi näistä tapauksista oli sen verran mieltä kutkuttava, että ajattelin mutustella sitä vielä näin jälkikäteen. Kyseessä on viimeinen Cannon filmsin elokuva, joka sai esityksensä elokuvateattereissa. Elokuvan on ohjannut Boaz Davidson , joka tunnetaan mm. sellaisten elokuvien tuottajana, kuin 16 Blocks, The Wicker Man (2006), The Black Dahlia, Trespass, Rambo 4 ja The Expendables. Elokuva kantaa jylhää nimeä American Cyborg: Steel Warrior! American Cyborg: Steel Warrior (1993) *James Earl Jonesin ääntä matkiva kertojaääni kertoo: Kolmannen maailmansodan jälkeen ihmiset ovat steriilejä ja heidän luomansa tekoälyn (ei skynet) hallitsemia tässä väkivaltaisessa dystooppisessa maailmassa. Ainoan naisen (Nicole Hansen), joka pystyi antamaan elämän sikiölle, on viet

Alien Vs Predator kakkonen nauttii melko huonosta maineesta ja taitaa ollakkin vihatuin osa molempien monstereiden filmografioissa, mutta jostain syystä sen synkkä, brutaali ja lohduton meininki on vedonnut aina meikäläiseen. Olenkin katsonut tämän osan useita kertoja. Jotain siinä konstailemattomassa mätössä viehättää. Elokuvataiteena se ei ole kovin kaksinen merkkiteos, mutta alien/predator-mässäilynä se keskittyy siihen "itseensä" mukavan intensiivisesti. Nyt kun Disney plussaan on lisätty hyvälaatuinen ja valoisampi transferi elokuvasta, ei sen aiemmin parjattu ylitummuuskaan vaivaa ja ekaa kertaa pääsee näkemään oikein kunnolla näitä mahtavia praktikaaliefektejä. Ajattelinkin kirjoittaa tähän hieman pohdintoja, miksi viihdyn tämän lytätyn teoksen kanssa niin hyvin. Teksti sisältää spoilereita . Aliens vs. Predator: Requiem (AVP2, 2007) Tarina jatkuu suoraan edellisen osan lopusta (Alien vs Predator). Predatorien alus on viemässä "Scar"-predatorin ruumista ja yh

Ennen Independence Dayta, Godzillaa ja Tähtiporttia Roland Emmerich ohjasi hieman pienimuotisemman ja perinteisemmän toimintaelokuvan, jossa oli jo mukana hieman sci-fi-elementtejä. Elokuva päätyi ihan teattereihin asti ja muistankin pikkupoikana ihastelleeni bussikopin seinässä olevaa mainosjulistetta, jossa kaksi uljasta hahmoa patsastelee liekkimerta vasten. Elokuvan pääosaan Emmerich sai, ei vaan yhden, vaan jopa kaksi aikansa suurinta toimintatähteä (jos Arskaa ja Sylttyä ei lasketa tietysti). Mainosjulisteen alla oli otsikko, joka herätti kunnioitusta... Täydellinen Sotilas. Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992) Vuonna 1969 Luc Deveraux (Damme) ja Andrew Scott (Lundgren) ovat valiosotilaita, joista jälkimmäisellä pää pehmenee tehtävän aikana pahasti ja hän alkaa telottaa viattomia kyläläisiä. Scott keräilee vietnamilaisten korvia kaulakorukseen ja on juuri antamassa teloituksen eräälle naiselle, kun Luc havaitsee toiminnan vääräksi ja yrittää estää kersanttinsa mielenvik