Selasin tuossa eräänä päivänä katsomattomien DVD-levyjen hyllyä läpi, ja vastaan tuli yksi lätty, jota olen suunnitellut katsovani jo 13-vuotta. Aikoinaan olin kova Dexter -sarjan fani ja koska Dexterin päänäyttelijä Michael C. Hall esiintyi samoihin aikoihin myös tässä elokuvassa, niin kiinnostuin filmistä, mutta sitten sen katsominen vaan siirtyi ja siirtyi. Noh, nyt oli hyvä ilta katsoa, että onko leffan teema vielä ajankohtainen, vai onko se aikansa teos. Leffan ovat ohjanneet parivaljakko Mark Neveldine ja Brian Taylor , jotka tunnetaan parhaiten hypervauhdikkaasta Crank -leffasta ja sen jatko-osasta. Kyseessä on toiminta-satiiri nimeltä Gamer. Gamer (2009) Lähitulevaisuudessa huippupelaajat pääsevät räiskintäpelien sijaan pelaamaan oikeilla ihmisillä, joita ohjataan aivoihin syötetyillä nanosoluilla. Pelihahmot ovat kuolemaan tuomittuja vankeja, jotka saavat armahduksen, jos selviävät 30 peliä putkeen hengissä. Hengissä selviäminen on siis kiinni siitä, kuinka hyvä vankia ohjaa

  Yksi suosikki elokuvagenreistäni on tieteiskauhu. Varsinkin ensimmäisen alienin tyylinen selviytymiskauhu. Myös kaikenlaiset androidit ja ihmisrobotit ovat oikein tervetullut lisä. Tälle genrelle varsinkin 90-luku on tuonut valtavasti loistavia nimikkeitä, joista osan olen nähnyt aiemmin ja osan olen bongannut vasta myöhemmin genreä tutkimalla. On aina piristävää löytää uusia näkemättömiä kulttileffoja 80- ja 90-luvulta. Kirjailijoista taas lemppareihini kuuluu Philip K. Dick (Blade Runner, Total Recall, Minority Report) . Myös Screamers pohjautuu Philip K. Dickin kirjaan ja sen lisäksi vastaa kaikkea sitä mitä aiemmin mainitsin.  Screamersin olin nähnyt aiemmin aikana jolloin vuokrattiin vielä videokasetteja ja  muistikuvat olivat erittäin positiiviset. Pääosassa komeili kahdesta lempparielokuvastani Robocopista ja Leviathanista tuttu Peter Weller . Nyt vihdoin 26-vuotta myöhemmin pääsin katsomaan, että millaisesta klassikosta olikaan kyse. Vaan oliko aika päässyt hieman syömään s

Babylon A.D. kuuluu niihin unohdettuihin tieteiselokuviin, joita ei pidetä edes kovin hyvänä yleisesti. Silti olen katsonut sen 12 vuoden olemassaolon aikana muutaman kerran. Jokin siinä on aina kiehtonut. Varsinkin 12-vuotta nuorenpana elokuva oli kiinnostava. Pitch Black oli esitellyt Vin Dieselin mainiona scifi-antisankarina ja Babylon A.D:n maailma muistutti etäisesti lemppariani Blade Runenneria. Ehkä se on se hieno maailma, tai se hukattu potentiaali. On mukava pähkäillä pitkin elokuvaa, että kuinka pienillä muutoksilla siitä saisi mainion pläjäyksen. Itseasiassa leffan alkupuolisko onkin vallan viihdyttävä ja vasta leffan loppuosa lässähtää. Viime katselu kerrasta on aikaa, mutta kun huomasin, että elokuva nauttii eräänlaisesta kulttisuosiosta yhdessä facebookin cyberpunk-ryhmässä , niin päätin antaa sille vielä yhden katselukerran lisää ja tutkailla, että onko se sittenkin mainettaan parempi ja mikä siinä lopulta mättää. Elokuvasta on olemassa teatteri versio, extented cut ja

  Kävin viime yönä katsomassa Christopher Nolanin uusimman elokuvan Tenetin leffateatterissa ja ajattelin kirjoittaa siitä muutaman sanan. Tenet (2020) Juoni lyhykäisyydessään: Protagonistin täytyy pelastaa maailma mielipuolisen miljonäärin suunnitelmalta tuhota se ja samalla pelastaa miljonäärin vaimo ja poika hullun kynsistä. Apuna hän pääsee käyttämään laitetta, joka kääntää ajan suunnan. Samaa laitetta käyttää myös pahis.... ... Eli aikalailla Nolanin versio perus James Bond- juonesta. Ihan ensisekunteilla olin aivan tulessa, koska kuvauspaikkana ensimmäiselle kohtaukselle oli käytetty Tallinnassa sijaitsevaa Linnahallia, jossa juuri kaksi kuukautta siten itse kävin.  Muutenkin kaikki Tallinnassa kuvatut kohtaukset näyttivät tutuilta. Oli todella piristävää nähdä tällaisia maisemia näinkin ison kaliiberin leffassa. Muutenkin elokuva näytti hyvin eurooppalaiselta ja muistutti hyvässä mielessä jotain ruotsalaista, tai norjalaista rikoselokuvaa ulkoisesti. Visuaalisesti elokuva näytt