Babylon A.D. kuuluu niihin unohdettuihin tieteiselokuviin, joita ei pidetä edes kovin hyvänä yleisesti. Silti olen katsonut sen 12 vuoden olemassaolon aikana muutaman kerran. Jokin siinä on aina kiehtonut. Varsinkin 12-vuotta nuorenpana elokuva oli kiinnostava. Pitch Black oli esitellyt Vin Dieselin mainiona scifi-antisankarina ja Babylon A.D:n maailma muistutti etäisesti lemppariani Blade Runenneria. Ehkä se on se hieno maailma, tai se hukattu potentiaali. On mukava pähkäillä pitkin elokuvaa, että kuinka pienillä muutoksilla siitä saisi mainion pläjäyksen. Itseasiassa leffan alkupuolisko onkin vallan viihdyttävä ja vasta leffan loppuosa lässähtää. Viime katselu kerrasta on aikaa, mutta kun huomasin, että elokuva nauttii eräänlaisesta kulttisuosiosta yhdessä facebookin cyberpunk-ryhmässä , niin päätin antaa sille vielä yhden katselukerran lisää ja tutkailla, että onko se sittenkin mainettaan parempi ja mikä siinä lopulta mättää. Elokuvasta on olemassa teatteri versio, extented cut ja

Vuoden 2004 Chronicles of Riddickin jälkeen oli aika palauttaa hahmo lasten- ja nuorten sankarista takaisin Badassiksi murhamieheksi ja savageksi. Siihen hommaan otettiin kaikkien Riddick-elokuvien ohjaaja David Twohy ja budjetiksi kolme kertaa pienempi summa kuin edellisellä kerralla. Nyt oli tarkoitus tehdä Back-to-basics pienen budjetin scifitoiminta, jossa fanien toiveesta palautettiin k-16 ikäraja ja vapautettiin raakalainen nimeltä Richard B. Riddick. Katsoin elokuvasta ohjaajan version, joka on 8 minuuttia pidempi. Se lisää elokuvaan paremman juonen, enemmän Necromongereita ja raaempaa gorea. Riddick (2013) Director's Cut Riddick syöstään vallasta Necromongereiden hallitsijana ja hänen pudotetaan karulle planeetalle varmaan kuolemaan, mutta Riddick on niin pirun kova äijä, ettei suostu kuolemaan. Hän päättää, että tähän loppui pehmoilu ja alkaa löytämään itsestään vanhaa kunnon petoeläintä. Kun montaasi on hoidettu, hän ilmoittaa itsensä paikallisille palkkion metsäst

Pitch Black elokuvan päähahmoksi noussut Riddick jäi elämään fanien keskuuteen ja saikin muutama vuosi myöhemmin oman soolo-elokuvansa The Chronicles of Riddick (2004) . Neljä kertaa isommalla budjetilla tehty elokuva ei tyytynyt enää olemaan pienen budjetin survival-kauhu, vaan tällä kertaa kyseessä oli eeppinen Avaruusooppera lukuisine sivuhahmoineen ja pg-13 ikärajoineen. Ikärajan laskiessa hahmosta katosi jotain tärkeää ja antisankari ja murhamies muuttuikin lopulta pullistelevaksi "oikeaksi" sankariksi, joka pelasti naisia ja pieksi vaan pahiksia. Pitch Blackin jälkeen tähän elokuvaan johdatti "anime"-animaatio The Chronicles of Riddick: Dark Fury , jossa Riddickin ääninäyttelijänä toimi Vin Diesel itse. Tämä idea toi mieleen edellisvuonna nähdyn animatrixin. Anime sijoittui siis Pitch Blackin ja chroniclesin väliin.   The Chronicles of Riddick (2004) Elokuva alkaa siitä kun palkkionmetsästäjät jahtaavat Riddickiä, mutta jo kohta hän nappaa urpojen aluksen

Muistan kun näin Pitch Black (Pimeän uhka)-elokuvan esimmäistä kertaa vuonna 2000. Leffa oli yllätys hyvä Alien-tyylinen scifi-survival-kauhu, jossa oli mielenkiintoinen moderni antisankari, joka ei ollut tavallaan sankari ollenkaan. Tämä elokuva oli myös ensikosketus Vin Dieseliin, joka oli täysin tuntematon silloin. Tämä oli hänen ensimmäinen ja paras elokuvarooli, mitä hän tuli ikinään tekemään. Kaikki muut roolit ovat olleet kädenlämpöistä pullistelua ja saman hahmon kopiointia tämän jälkeen. Tämä hahmo oli niin cool, että hän sai oman elokuvatrilogiansa, animaatioelokuvan (jossa Diesel ääninäyttelee) ja videopelin (jossa myös Diesel ääninäyttelee), kyseessä oli hahmo nimeltä Richard B. Riddick, jonka piti olla tarinan yksi sivuhahmoista, mutta testiyleisön hänestä innostuttua, Riddick nostettiin lopulta päähahmoksi. Pienen budjetin Pitch Blackin jälkeen hahmo jatkoi tarinaa 100 miljoonan Riddickin aikakirjoissa, mutta silti hahmo ei ollut enää sama, kun sosiopaattisesta rikolli