Muistan kun 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa oli meilläpäin "coolia" ja "jännittävää" katsoa aikansa huume-elokuvia. Trainspottingista tämä trendi taisi lähteä ja sen jälkeen tuli useita huumemaailman kuvauksia, kuten Kids , Fear and Loathing in Las Vegas , Pusher -trilogia jne... Suurimmasta osasta näistä tuli meikäläisen suosikkipätkiä. Trendi alkoi lopulta hiipua ja viimeisimpänä elokuvana muistan katsoneeni ruotsalaisen black metal-yhtye Bathoryn rumpalin, Jonas Åkerlundin ohjaaman esikoisteoksen Spun . Varsin nimekkäillä näyttelijöillä varustettu pieni huumesekoilu oli varsin mieleenpainuva. Spun tarkoittaa sitä, että liiallisen metamfetamiini käytön takia ihminen luulee saavansa valtavasti aikaiseksi  asioita, mutta oikeasti mitään järkevää ei synny. Pyörät pyörii, mutta kulkuneuvo ei liiku. Siltä tämä elokuvakin vaikuttaa ja siitä tässä kuvauksessa on varmasti kysekkin. Löysin elokuvan vuosien jälkeen kirpparilta, nappasin mukaani ja katselinkin samoite...

Muistan kun katselin Frank Herbertin Dyyni-sarjaa kirjastossa, 2000-luvun alussa ja pyörittelin päätäni, että mitähän roskaa tämäkin on. Ei muistuta yhtään Lynchin synkkää kuvaelmaa. Ajattelin, että ei tule tuotakaan luultavasti koskaan katsottua. Kuinka väärässä olinkaan. Nyt kun Villeneuven Dune part 2 on tapetilla ja hyvän aikaa pyörinyt elokuvateattereissa, ajattelin katsoa hankkimani Dyyni-minisarjan loppuun. Ostin sarjan aikonaan DVD:nä ja katselin sitä siihen pisteeseen, mihin Villeneuven ensimmäinen Dune-elokuva loppuu. Nyt kun uusin elokuva on tuoreessa muistissa ajattelin katsoa sarjan lopuun ja vähän vertailla, minkälaisia eroavaisuuksia näillä on. Sarja on julkaistu vuonna 2000 Sci-fi channelille, joten ainakin teknisiä eroavaisuuksia löytyy, mutta kumpi onkaan enempi uskollinen kirjalle. Kirjan luin viimeksi vuonna 2021, joten sekin on melko hyvin vielä muistissa. Frank Herbert's Dune (miniseries, 2000) Frank Herbert's Dune on Sci-fi channelille tuotettu 20 miljoon...

Vaikka en ole pelannut Silent Hill nimistä videopeliä, enkä ole tämän tyylisten kauhuleffojen suurin harrastaja, niin vuoden 2006 Silent Hill elokuvafilmatisointi oli mielestäni oikein toimiva tapaus sekä juoneltaan, että visuaaliselta tyyliltään. Videopelielokuvana se oli mielestäni jopa loistava, koska kovin montaa loistavaa sellaista ei ole oikeastaan tehty. Päällimmäisenä mieleeni jäi huippusiisti hahmo, jota kutsutaan pelaajien kesken pyramidipääksi. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 2012 kuulin, että leffasta on tullut jatko-osa. Trailerin perusteella pyramidipää jatkoi seikkailuaan, joten tämä olisi nähtävä. Paljon leffasta ei jäänyt silloin mieleen, mutta jotain hyviä kohtauksia kumminkin, joten päätin verestää vanhoja muistoja ja tilata leffasta blu-rayn uusintakatselua varten. Saksasta löytyikin lätty, jossa oli sekä 3D, sekä 2D versiot leffasta. Oli aika astua uudelleen Silent hillin tuhkaiseen maailmaan.. Silent Hill: Revelation (2012) Silent hill kakkonen jatkaa melkein samas...