Parrasta Asiaa esittää: Alien elokuvat feat. Kaitsun leffablogi Kävellessäni aurinkoisena päivänä Jyväskylän satamassa, bongasin ihmisvilinän seasta tutun hahmon.  Parrasta asiaa-kanavalta tuttu Simo "Ramo" Rantanen siellä hartaasti muisteli vastikää katsomaansa Alien-elokuvien maratonia. Lyöttäydyin mukaan muisteloon ilman minkäänlaista pohjustusta aiheeseen. Koska näiden elokuvien katsomisesta on jo tovi, jouduin pinnistelemään pelkän muistin varassa, mutta jotain sieltä puristui narullekkin tallennettavaksi. Videolla fiilistellään läpi kaikki Alien franchisen elokuvat. Tapahtuman voi todistaa alla olevalta videolta, tai osoitteesta  https://www.youtube.com/watch?v=MdWXn9RA4V4 .

Roger Corman tunnetaan b-elokuvien ykkösnimenä. Hän on tuottanut ja ohjannut satoja b-elokuvia 50-luvulta, tähän päivään asti. 70-luvun lopulla hänen piti tuottaa jopa ensimmäinen Alien-elokuva. Koska tämä mahdollisuus meni sivu suun, päätti hän tehdä oman Alien "ripoffin" Galaxy of Terror (1981). Koska tästä tuli oikein loistava pätkä, niin miksei heti seuraavana vuonna tekisi toista Alien"ripoffia" nimeltä Forbidden World (1982) . Koska Corman on halpisleffojen mestari, päätti hän osittain kierrättää James Cameronin suunnittelemat lavasteet edellisestä leffasta. Juoni sentään on täysin erilainen ja nyt mennään avaruusaluksen ja mystisen pyramidin sijaan tutkimuslaboratorioon joka sijaitsee hiekkaplaneetta Xarbialla. Elokuva rippaakin enempi samana vuonna tullutta Carpenterin The Thingiä, kuin itse Alienia. Sattumaako, sitä ei tarina kerro. Mutta oliko se yhtä loistava kuin Galaxy of Terror... Forbidden World (aka. Mutant, 1982).   Kaukaisessa tulevaisuudessa syrj

 Päätin vuoden alussa tehdä tällaisen projektin, että listaan kaikki vuoden aikana nähdyt elokuvat ja sarjojen kaudet, mitä tulisi katsottua. Projektin idea oli saada selville, että kuinka monta elokuvaa ja sarjaa sitä edes ehtii vuoden aikana katsoa, ettei tule esim. hamstrattua niitä liikaa hyllyyn yms. On myös hauska nähdä, että milloin olen jonkin elokuvan katsonut. Joistakin leffoista tuntui olevan pidempi aika, kuin olikaan ja joistain taas lyhyempi jne. Elokuvien määrään en ole ihan tyytyväinen, koska viime toissa vuonna ehdin katsoa 40 elokuvaa enemmän. Tosin pitkien sarjojen, kuten Game of Thronesin katsominen kokonaan verotti aikalailla elokuvilta aikaa. Sarjojen määrästä yllätyin, että kokonaisia kausia ehti katsoa yllättävän monta.  En listannut listaan sellaisia elokuvia, joita en katsonut alusta loppuun, vaan esim. keskeltä loppuun, tai parhaita paloja, tai kesken jääneitä elokuvia, tai jos katsoin samaa useaan kertaan. Samoin sarjoista en listannut kuin kokonaiset kaudet

Kun Elokuvaprojektori-kanavan Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa teatterissaan Kino Laaksossa, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Siksi siis painoin kaasun pohjaan ja ampaisin kohti näytös-iltaa. Elokuvaprojektori esittää: Angel Heart, The First Power ja Alien Private Eye. *Mukana Ville Vester ja Kaitsu Tällä kertaa mukana oli jälleen vakiokasvo, eli Leffabunkkerin Ville Vester . Elokuvien välissä jaoimme hieman tuntemuksia ja fiiliksiä elokuvista suoraan videolle, jonka voi katsoa Elokuvaprojektorin youtubekanavalta. Videon Ensi-esitys on perjantaina 3.3.2023 klo 21.00. Tulkaa kaikki paikalle silloin. Mukana on Live-chat, jossa voit keskustella ja kommentoida Timon, Villen ja Minun kanssa. Videon voit katsoa tästä alta, tai jos video ei näy, niin tästä linkistä:  https://www.youtube.com/watch?v=u9JqH6n6eRU Tässä isännän menu videon sisällöstä: Projekti:

Merenalaiset monsterileffat kuten Leviathan (1989) ovat mielestäni olleet aivan loistavia. Tällaisia elokuvia on vain valitettavan vähän nykypäivänä. Leviathan otti vaikutteita ensimmäisestä Alien elokuvasta ja heitti tilanteen syvälle merenpohjaan, joka voi olla vielä ahdistavampi paikka, kuin avaruus. Yllätyin iloisesti, kun kuulin, että vastaavaa oli tehty tänä vuonna, täysin vakavissaan ja tarvittavalla budjetilla. Kun sekaan vielä on heitetty aimo annos H.P.Lovecraftia, niin leffa oli pakko saada nopeasti nähtäväksi. Kyseessä on William Eubankin (The Signal) ohjaama elokuva Underwater (2020) Underwater (2020) Mariaanien hauta sijaitsee 11 km syvyydessä merenpohjassa. Tutkimuskeskus Kepler 822 ja porausalus  on tutkimassa merenpohjaa, kunnes he poraavat liian syvälle ja ja tutkimuskeskukseen syntyy vakava vaurio luultavasti maanjäristyksen takia. Mekaanikko Norah Price (Stewart) yrittää paikata vaurioita, mutta ulkopuolella on jotain tunnistamatonta.  Elokuvan alkuasetelma heittää

Mikä on hauskempaa kuin uusi Alien franchise-elokuva? No tietenkin näkemätön Alien ripoff 80-luvulta! Deep Space vuodelta 1988 on juuri sellainen!  Mietitkö koskaan kasarilla, tahi ysärillä, että miltä maahan sijoittuva Alien-leffa näyttäisi? Deep space on juuri sellainen! Itseasiassa sitä "syvää avaruutta" tästä on turha etsiä, sillä koko leffa sijoittuu amerikkalaiseen kaupunkiin. Deep Spacen on ohjannut ja kirjoittanut kukas muukaan kuin Fred Olen Ray ( Attack of the 60 Foot Centerfold) . Deep Space (1988) Uudella biologisella aseella varustettu amerikkalainen satelliitti riistäytyy hallinnasta ja syöksyy Yhdysvaltain alueelle. Satelliitin raunioista ilmestyy limainen hirviö joka onnistuu pakenemaan tappaen kaikki, jotka sen tielle osuvat. Poliisiluutnantti McLemore saa tehtävän pysäyttää tämä tappokone. "I'm Gonna kick some monster ass" Pääosaa leffassa näyttelee Charles Napier. Hän on kovaksi keitetty kyttä. Itseasiassa hän on niin kova, että leffan alussa

  Yksi suosikki elokuvagenreistäni on tieteiskauhu. Varsinkin ensimmäisen alienin tyylinen selviytymiskauhu. Myös kaikenlaiset androidit ja ihmisrobotit ovat oikein tervetullut lisä. Tälle genrelle varsinkin 90-luku on tuonut valtavasti loistavia nimikkeitä, joista osan olen nähnyt aiemmin ja osan olen bongannut vasta myöhemmin genreä tutkimalla. On aina piristävää löytää uusia näkemättömiä kulttileffoja 80- ja 90-luvulta. Kirjailijoista taas lemppareihini kuuluu Philip K. Dick (Blade Runner, Total Recall, Minority Report) . Myös Screamers pohjautuu Philip K. Dickin kirjaan ja sen lisäksi vastaa kaikkea sitä mitä aiemmin mainitsin.  Screamersin olin nähnyt aiemmin aikana jolloin vuokrattiin vielä videokasetteja ja  muistikuvat olivat erittäin positiiviset. Pääosassa komeili kahdesta lempparielokuvastani Robocopista ja Leviathanista tuttu Peter Weller . Nyt vihdoin 26-vuotta myöhemmin pääsin katsomaan, että millaisesta klassikosta olikaan kyse. Vaan oliko aika päässyt hieman syömään s