Kun   Elokuvaprojektori-kanavan   Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa teatterissaan Kino Laaksossa, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Siksi siis painoin kaasun pohjaan ja ampaisin kohti näytös-iltaa. Basil Poledouris ilta: Conan Barbarian (1982), Robocop (1987) & Starship Troopers (1997) Tällä kertaa illan teemana oli säveltäjä Basil Poledouriksen legendaarisimmat elokuvateemat. Elokuvien välissä jaoimme hieman tuntemuksia ja fiiliksiä elokuvista suoraan videolle, jonka voi katsoa Elokuvaprojektorin youtubekanavalta. Videon voit katsoa tästä alta, tai jos video ei näy, niin tästä linkistä:  https://www.youtube.com/watch?v=9VGmiDaD_0k Video kuuluu osana Timo Laakson videosarjaa, jossa hän esittelee kaikki katsomansa elokuvat vuoden 2023 ajalta. Tämä video on osa 8. Tässä videon saateteksti: "Projekti: tehdä videoyhteenvetoja kaikista tämän vuoden

Vaikka moderni kauhuscene ei olekkaan ollut viimeaikona päägenreni elokuvasaralla, niin aina sillon tällöin tulee tsekattua näitä "hypetettyjä" pätkiä. Vähän aikaa sitten katselin kehutun Black Phonen (2021), mikä oli kyllä oikein pätevä pätkä ja nyt vihdoinkin katsoin tämän huomiota herättäneen teoksen, joka ilmestyessään aiheutti kohua Disney plussan tilaajille. Itsekkin sen sieltä katselin, vaikka löytyy se näköjään myös HBO Maxin puolelta nyt. Kyseessä on Zach Creggerin ohjaama Barbarian, jonka on tuottanut samat tyypit, jotka tuottivat Itin, Ringin ja Grudgen. Mutta oliko siitä hypensä kantajaksi... Barbarian (2022) Oli synkkä ja myrskyinen yö, kun Tess Marshall saapuu Brightmoorin naapurustoon vuoraamansa Airbnb-asuntoonsa huomatakseen, että siellä on jo asukki. Asunnon on vuokrannut päällekkäin mies nimeltä Keith Toshko. Tess päättää yöpyä Keithin kanssa yön, koska muuta ei ole tarjolla. Yöllä Tess herää siihen, että hänen huoneensa ovi on auki. Tapahtumat johtavat asu

  Meikäläinen sai Alterstreamin väeltä kutsun Tampereella järjestettäville sarjisfestareille, nimeltä Tampere Kuplii. Harmi, että en tänä vuonna päässyt paikalle kiireiden takia, mutta onneksi Henkka ja Jusa saivat tallennettua komean videon tapahtumasta. Videolla on jopa terveiset Kaitsulle, kiitos siitä ja iso kiitos Jusalle, joka nappasi meikäpojalle mainiota lueskeltavaa, vaikka en paikalle päässytkään. On se erijannu tuo Jusa! Alta voit katsoa videon. Jos se ei jostain syystä näy, niin käy katsomassa se osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=EOKvkepebUc Videon saateteksti: Vuosittain järjestettävä hyvän fiiliksen sarjisfestari ei pettänyt tälläkään kertaa! Enkä yhtään ihmettele suosiota, sillä tänä vuonna Tampere Kupliin käyntimäärä kohosi 23 199:een, ylittäen reilusti aiemmat kävijäennätykset. Varsinkin lauantaina oli jengiä jopa enemmän ku Tokmannin ilmaisten ämpäreiden jonossa -30 asteen pakkasessa. Mahtavia asusteita, huikea Cosplay -kisailu, tiukkoja figuureita, leffoja

The Thirteenth Floor elokuvan katsoin viimeksi vuokravideolta sen ilmastymisvuonna 1999. Vaikka en nähnyt elokuvaa kuin kerran, mieleeni jäi muutamia vahvoja muistijälkiä. Ensinnäkin se, että nuori suomalainen Him-yhtye pääsi elokuvan avulla isomman maailman tietoisuuteen, leffassa kuultavan Join Me-kappaleen avulla, sekä musavideossa esiintyvien leffaklippien myötä. Tätä videota näkyi tuohon aikaan tiuhaan tahtiin mm. Jyrki-ohjelmassa. Toinen asia mikä mieleeni juolahtaa on elokuvassa nähtävä virtuaalitodellisuus, tai lähinnä simulaatio, mikä oli mm. samana vuonna ilmestyneen Matrix-klassikon aiheena. Kolmas asia oli, että leffa oli muistaakseni melko mainio neo-noir-pätkä, jota en valitettavasti ollut nähnyt uudelleen sen koommin, mutta koska elokuvan blu-ray tuli vastaan yhdessä facebookin myyntiryhmässä, oli se napattava heti itselle ja katsottava pikimmiten uudelleen. The Thirteenth Floor (13. Kerros, 1999) 13th floor kertoo kahdesta tietokoneteknikosta, jotka ovat kuuden vuoden a

12 Rounds (2009) Renny Harlinin syntymäpäivän johdosta alotin katsomaan tätä Harlin-pätkää eilen (15.3) ja tänään sain sen loppuun. Elokuva kertoo etsivä Danny Fisheristä, jonka tyttöystävä kidnapataan. Saadakseen naisensa takaisin Fisher joutuu kilpailemaan 12 erää kestävässä pelissä. Ihan viihdyttävä vanhanliiton toimintapläjäys, joka tekee Die Hard kolmosen uudelleen, mutta pilaa sen heiluvalla kameralla ja liian nopeilla Michael Bay-leikkauksilla. John Cena on ihan ok, mutta pahiksen näyttelijä Aidan Gillen on huomattavasti mielenkiintoisempi tapaus. Cenakin on parantanut juoksuaan vanhemmiten huomattavasti mm. Peacemaker-sarjassa. Olen nähnyt tämän pätkän aiemmin vuonna 2009 ja silloin pidin parempana. Nyt lopputulema oli, että aika unohdettava teos tämä lopulta on. Rennyn tavaramerkiksi onmuodostunut Suomen liittäminen elokuviinsa jollain pienellä jutulla. Tällä kertaa mukana on suomenlippua, maininta Helsingistä ja Satu-niminen vene. Dvd:ssä oli mielestäni kökkö

Olen tänä vuonna kahlannut Lou Diamond Phillipsin elokuvia läpi verkkaisella tahdilla. Tämä sivuosien mies on aina kummitellut mielessä siitä lähtien, kun näin hänet The Big Hit elokuvassa vuonna 1998. Seuraavaksi olikin vuorossa elokuva, jonka olen aikanaan nähnyt ja omistanutkin vhs:nä, mutta viime kerrasta on kulunut jo se 23 vuotta, eikä elokuvasta ole juurikaan muistikuvia. Leffa on siitä passeli meikäläiselle, että lempigenrejäni on juuri tällaiset avaruuten sijoittuvat kauhu-scifit. Elokuvan tapahtumat sotkeentuvat samaan aikaan ilmestyneiden Event Horizonin, Wing Commanderin, Spheren, Viruksen ja Lost in Spacen kanssa, joita katselinkin useammin, kuin tätä. Se mikä on mielenkiintoista on se, että elokuvan on ohjannut osittain Walter Hill (48 tuntia elokuvat) ja päätökseen sen on  saattanut itse legendaarinen Francis Ford Coppola (Kummisedät). Muistelin, että kyseessä olisi melko keskinkertainen ja unohdettava teos, mutta tästä oli otettava itse selvää näin pitkän ajan jälke