Vuonna 2002 parikymppiselle Kaitsulle ensimmäinen Resident evil leffa oli ihan toimiva pläjäys, jota tuli katseltua useampaankin kertaan. Elokuva perustui löyhästi pelisarjaan ja leffan oli ohjannut mm. Mortal Kombatista (1995) tuttu Paul W. S. Anderson. Tämä oli myös niitä ensimmäisiä DVD-levyjä joita tuli osteltua tuohon aikaan, joten kuvanlaatu ja ääni olivat tuohon aikaan huippuluokkaa. Senkin takia leffaa tuli pyöriteltyä useamman kerran. Mitä vanhemmaksi tulin ja mitä useampia jatko-osia sarjaan kertyi, sen heikomaksi mielenkiinto elokuvia kohtaan meni. Katsoin ne ehkä kerran kaikki, mutta muistikuvat olivat hatarat. Varsinkin tuohon aikaan ollut Zombie-buumi ja sen ylitarjonta vei mielenkiintoa vielä enemmän. Jossain vaiheessa rupesi kaikki Zombie-aiheiset elokuvat tökkimään. Muutama vuosi sitten päätin, että katson ne kaikki uudelleen, joten ostin koko leffasagan kattavan 4k uhd blu-ray boksin. Lähinna myös sen takia, että ekasta elokuvasta ei suomessa julkaistu koskaan kunnon ...

The Thirteenth Floor elokuvan katsoin viimeksi vuokravideolta sen ilmastymisvuonna 1999. Vaikka en nähnyt elokuvaa kuin kerran, mieleeni jäi muutamia vahvoja muistijälkiä. Ensinnäkin se, että nuori suomalainen Him-yhtye pääsi elokuvan avulla isomman maailman tietoisuuteen, leffassa kuultavan Join Me-kappaleen avulla, sekä musavideossa esiintyvien leffaklippien myötä. Tätä videota näkyi tuohon aikaan tiuhaan tahtiin mm. Jyrki-ohjelmassa. Toinen asia mikä mieleeni juolahtaa on elokuvassa nähtävä virtuaalitodellisuus, tai lähinnä simulaatio, mikä oli mm. samana vuonna ilmestyneen Matrix-klassikon aiheena. Kolmas asia oli, että leffa oli muistaakseni melko mainio neo-noir-pätkä, jota en valitettavasti ollut nähnyt uudelleen sen koommin, mutta koska elokuvan blu-ray tuli vastaan yhdessä facebookin myyntiryhmässä, oli se napattava heti itselle ja katsottava pikimmiten uudelleen. The Thirteenth Floor (13. Kerros, 1999) 13th floor kertoo kahdesta tietokoneteknikosta, jotka ovat kuuden vuoden a...

Yksi elokuvaharrastukseni tavotteista on löytää uusi "Blade Runner". Blade Runner jätti aikoinaan niin upeat fiilikset, että tuota fiilistä on haettu uudelleen jo useampi vuosikymmen. Alkuperäinen Blade Runner on sen verran täydellinen elokuva, että vastaavaa ei varmaankaan koskaan tule kohdalle, mutta aina välillä putkahtelee ilmoille kovia yrittäjiä. Hierro - salaisuuksien saari (2009) ohjannut espanjalainen ohjaaja Gabe Ibáñez on yksi näistä yrittäjistä ja vuonna 2014 sai alkunsa cyberpunk-elokuva Automata. Mutta kuinka lähelle Blade Runnerin tunnelmaa tämä teos pääsikään...   Autómata  (2014) Aurinkomyrskyt ovat tuhonneet suurimman osan maapallosta ja sen väestöstä. Jäljelle jääneet ihmiset hyödyntävät robotteja erilaisissa askareissa. Robotit eivät pysty rikkomaan protokollaansa, joka estää niitä vahingoittamasta ihmistä, tai muokkaamasta itseään. Jacq Vaucan (Banderas) on vakuutusyhtiön tarkastaja, joka tutkii tällaisia tapauksia, joissa robottien väitetään rikkoneen ...

Yksi alkuvuoden hypetetyimmistä tapauksista oli selvästi A24 studion tuottama Everything Everywhere All at Once. Marvelin oman multiversumileffan kanssa samoihin aikoihin ilmestynyt multiversumipläjäys oli hetken aikaa kaikkien huulilla ja jopa moderniksi mestariteokseksi leimattu. Itse valitettavasti valitsin näistä kahdesta sen Dr.Strangen teatteriin mennessäni. Tällaisissa kovasti hypetetyissä elokuvissa on itselleni se ongelma, että odotukset kasvavat liian suureksi ja alunperin kepeäksi viihdeleffaksi tarkoitettua teosta alkaa katsoa liian kriittisin silmin. Silmä kovana tiiraa, että "noh, tee se."" Yllätä minut nyt jollain uudella ja ennennäkemättömällä tavalla". Tällöin elokuva ei enää toimi samalla tavalla, kuin henkilöille jotka sattumalta menevät katsomaan sen, avoimin mielin, tietämättä tulevasta ja yllättyvätkin täten positiivisesti. Tämä pohjustus tähän alkuun siksi, että ymmärrätte tekstini luonteen. Everything Everywhere All at Once (2022) Elokuva ker...