Vuonna 2009 Neil Blomkamp pudotti pommin loistavan scifi-elokuvan muodossa. Elokuvaa markkinoitiin Peter Jacksonin uutena elokuvana ja tuolloin oli toki ahmittava kaikki, mitä tämä leffaguru oli saanut aikaiseksi Bad Tastesta, Lord Of The Ringsiin. Oikean ohjaajan pian selvittyä pienoisen pettymyksen jälkeen, alkoi kova pöhinä nähdä lisää tämän uuden neron luomuksia. Seuraavat elokuvat, eli Elysium (2013) ja Chappie (2015) toimivat meikäläiselle erittäin lujaa niiden ilmestyessään. Jopa kovempaa kuin monelle muulle, jotka kokivat ne pettymyksenä mainion Distric 9:n jälkeen. Siitä asti olenkin ollut jonkin sortin "Blomkamp-fani". Hartaasti tuolloin toivoin, että mies olisi ohjannut uuden Alienin tai jopa uuden Robocopin, joihin hän olisi sopinut kuin nyrkki silmään. Alienin ohjaus olikin hyvin lähellä. Kuin varkain, mies lykkäsi pihalle vuonna 2021 pahimpaan koronavöyhätykseen uuden elokuvan, joka menikin minulta silloin täysin ohitse. Nyt vihdoinkin päätin katsoa sen pois

Yksi elokuvaharrastukseni tavotteista on löytää uusi "Blade Runner". Blade Runner jätti aikoinaan niin upeat fiilikset, että tuota fiilistä on haettu uudelleen jo useampi vuosikymmen. Alkuperäinen Blade Runner on sen verran täydellinen elokuva, että vastaavaa ei varmaankaan koskaan tule kohdalle, mutta aina välillä putkahtelee ilmoille kovia yrittäjiä. Hierro - salaisuuksien saari (2009) ohjannut espanjalainen ohjaaja Gabe Ibáñez on yksi näistä yrittäjistä ja vuonna 2014 sai alkunsa cyberpunk-elokuva Automata. Mutta kuinka lähelle Blade Runnerin tunnelmaa tämä teos pääsikään...   Autómata  (2014) Aurinkomyrskyt ovat tuhonneet suurimman osan maapallosta ja sen väestöstä. Jäljelle jääneet ihmiset hyödyntävät robotteja erilaisissa askareissa. Robotit eivät pysty rikkomaan protokollaansa, joka estää niitä vahingoittamasta ihmistä, tai muokkaamasta itseään. Jacq Vaucan (Banderas) on vakuutusyhtiön tarkastaja, joka tutkii tällaisia tapauksia, joissa robottien väitetään rikkoneen

90-luvulla tuli katsottu paljon scifi-kauhua, koska sitä oli silloin paljon tarjolla, varsinkin loppupuolella ilmestyi Event Horizonia, Sphereä, Deep rising etc . Itselleni kyseinen genre upposi kovaa. Siksi onkin outoa, että jätin tämän elokuvan katsomatta, vaikka ajatus oli se jossain vaiheessa hankkia käsiini. Kannen perusteella sain käsityksen, että kyseessä on jokin kesy scifi-jännäri, joka ei olisi niin kovin kiinnostava. Kaksikymmentä vuotta tuli sitten siirrettyä tämän katsomista ja nyt kun sen näin niin yllätyin positiivisesti. Kyseessä on efektiartisti John Brunon (Terminator 2, Abyss, Ghostbusters, Batman Returns, X-men, Titanic) ohjaama tieteiskauhu merellä, nimeltä VIRUS (1999). VIRUS (1999) Pikkuisen merihinaajan miehistö löytää mereltä hylätyn venäläisen tutkimusaluksen ja päättävät saattaa sen rannalle helpon rahan toivossa, mutta alukseen on pesiytynyt avaruudesta satelliitin kautta tullut sähköinen tietoisuus, joka rakentelee itselleen kehoa ja sotajoukkoja ihm

Katselin nyt loppuun ensimmäisen kauden DC:n TITANS sarjaa. Mulla oli kovat odotukset, että nyt saadaan vihdoinkin Netflixin Daredevilin ja Punisherin kaltainen synkkä laatusarja DC:lle. No synkkähän tämä oli ja sisälsi kiroilua, naimista, tappamista, gorea, kauhuelementtejä, kaikkea mitä olen aina kaivannut tällaiseen sarjaan, mutta silti tämä ei tuntunut aikuisten sarjalta kuten Punisher, vaan enempi nuorten sellaiselta, eikä sekään välttämättä haittaa, vaan synkkyyden ja vakavuuden illuusion hajotti aina joku hupaisa scifi-elementti tai esim. hassunhauska Doom patrol , joka nähtiin nelos jaksossa. Eli vakavuutta "aikuistenoikeesti" ei pystytty säilyttämään. Toinen mikä Häiritsee näissä tämänkaltaisissa sarjoissa on pieni budjetti, eli aina kun kehiin tulee joku tiikeri tai avaruusalus, niin se näyttää todella kököltä ja cgi on kuin vuodelta 1997. Parhaimmillaan sarja on maanläheisissä kohtauksissa ja huonoimmillaan scifi-karkeloissa. Paras jakso oli tietysti Rob

Tenet on elokuva, joka vaatii useita katselukertoja päästäkseen oikeuksiinsa, mutta se myös vaatii katsojalta, että tämä on valmis panostamaan kallista aikaansa sen parissa. Jos elokuva ei ekalla kerralla säväytä katsojaa tarpeeksi, niin se varmasti painuu unholaan. Itselleni se teki ekalla kerralla vaikutuksen piristävillä, uusilla kuvauspaikoillaan mm. Tallinnassa, joten olen ollut innokas katsomaan sitä uudelleen. Tällä kertaa ajattelin vähän analysoida näkemääni kevyesti. Tenet (2020) Elokuvan juonen voi katsoa monella tapaa ja siitä löytyykin paljon tasoja. Popparileffana sen voi katsoa pintaa hipoen ja ymmärtää yksi sen perusjuonista simppelinä agenttileffana. Sen voi myös nähdä yhden naisen rankkana kertomuksena narsistin vallan alla ja täten kostoelokuvana. Sen voi myös katsoa elokuvan sisäisen logiikan kautta ja pistää aivot solmuun miettiessään ajassa kulkemisen kuvioita. Elokuva vaatii myös useita katselukertoja, jos haluaa sisäistää kaikki sen lukuisat tieteelliset dialogit