Vuoden 1988 toimintaelokuva Die Hard on jokaisen tuntema klassikko, jolla on jopa kaksikin kappaletta huippukovia jatko-osia (joita katsotaan yhä vieläkin vuodesta toiseen), sekä yksi kehnompi neljäs osa, minkä vielä nielee viihdepläjäyksenä helposti, mutta taso on laskenut aiempiin verrattuna roimasti. Entäpä tämä pahamaineinen viides osa, jota kukaan ei pyytänyt? Olen sen aikanaan katsonut kerran, pettyen pahasti. Nyt miltei 10-vuotta myöhemmin päätin ottaa härkää sarvista ja katsoa sen uudelleen. Ehkäpä elokuva näyttäytyisi uudessa valossa, kun vuosia on kulunut tarpeeksi? Elokuvan on ohjannut John Moore (Max Payne, Omen 2006 remake). Yippee-ki-yay Mother Russia! A Good Day to Die Hard (2013) John McClanen poika Jack on CIA-agentti, joka joutunut pulaan ollessaan suorittamassa tehtävää Venäjällä. Jack tuomitaan elinkautiseen, joten John päättää lähteä viettämään lomaansa Moskovaan ja samalla pelastamaan poikansa. Pelastusyrityksen tuoksinnassa isä ja poika sekaantuvat terroristiry

Koska Bruce Willis joutui lopettamaan näyttelijänuransa sairautensa takia, päätin kunnioittaa miehen uraa katsomalla yhden sieltä kulta-ajan Willis-elokuvista.  Omissa kirjoissani Striking Distance , tai suomalaisille tutumpi Jokikyttä , kuuluu sinne Bruce Williksen kulta-ajan keskikastiin. Nuorena pojankloppina se ei iskenyt samalla tavalla, kuin toiminnallisemmat Die Hardit yms., joten en ollut sitä katsonut kuin kerran 90-luvun alussa. Oli siis aika tarkistaa pitivätkö muistikuvat paikkaansa, vai oliko kyseessä sittenkin vähemmälle huomiolle jäänyt helmi. Striking Distance (Jokikyttä, 1993) Bruce Willis on Tom Hardy (ei se näyttelijä, hehheh) poliisi, jonka jokainen naisystävä alkaa menettää henkensä mystisen sarjamurhaajan kynsissä. Kun vielä miehen poliisi-isä saa surmansa takaa-ajon timmellyksessä, menee Hardyn kuppi nurin. Vaikka isän "murhaaja" löytyy ja tuomitaan vankilaan, on Hardy varma, että murhaaja on oikeasti joku poliiseista. Tämän takia kaikki poliisi-suvun j

Koska Bruce Willis joutui lopettamaan näyttelijänuransa sairautensa takia, päätin kunnioittaa miehen uraa katsomalla yhden sieltä kulta-ajan Willis-elokuvista. Olen aina pitänyt tästä elokuvasta, mutta ajatellut, että se kuuluu sinne parhaimmiston alempaan keskikastiin. Olen toki katsoinut tämän useasti junnuna, mutta viime kerrasta oli aikaa 15-20 vuotta. Nyt katsottuani sen vihdoin uudelleen huomasin, että leffahan on aivan loistava ja sinkoutuu sinne parhaiden Bruce Willis-elokuvien kärkeen omissa kirjoissani. Elokuvan on ohjannus Ridleyn veli Tony Scott . Olenkin katsellut myös Tony Scottin filmografiaa läpi viimeaikoina ja täytyy todeta, että tämä menee herran top vitoseen heittämällä. Kyseessä on vuoden 1991 The Last Boy Scout, eli Viimeinen Partiopoika. Tällaisia elokuvia ei enää nykyään tehdä, eikä niitä saisikaan enää tehdä. Varoitus: Sisältää ylitsevuotavaa toksista maskuliinisuutta. The Last Boy Scout (Viimeinen Partiopoika, 1991) Bruce Willis on Joe Hallenbeck, yksityisetsi

Vuoden 2020 ensimmäinen katsomani jouluelokuva ei esittelyjä kaipaa. Se on tietenkin kaikkien tuntema Die Hard! Joulun odotus ei voi alkaa ennen, kun Hans Gruber on saatu törkättyä alas Nakatomi Plazan ikkunasta. Kyseessä on kaikkien aikojen toimintaelokuva ja myöskin vallan mainio jouluelokuva, tosin ei niin perinteinen, mutta kumminkin perinteikäs. Mutta mitä tästä elokuvasta enää voi kertoa, jota ei olisi kerrottu jo tuhansia kertoja... Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)  Kaikkihan tietävät elokuvan klassisen juonen. New yorkilainen kyttä John McClane menee jouluaattona tapaamaan vaimoaan hänen työpaikalleen Nakatomi Plazaan, Los angelesiin. Heidän epäonnekseen tornin valtaavat saksalaiset terroristit ja Johnin on toimittava yhden miehen armeijana pelastaakseen tilanteen, kunnes apujoukkoja saataisiin paikalle... Huhun mukaan elokuvan piti olla alunperin jatko-osa Commandolle ja pääosaa piti näytellä itse Arnold Schwarzenegger. Tästä leffasta löytyykin laini, jossa kerrotaa

 90-luvulla ennen ensimmäisen Matrixin tuloa, toimintaelokuvat olivat hyvin pitkälti sitä, että toimintasankari syöksyy kahden pistoolin kanssa poikittain halki ilman ja samalla ampuu pahiksia niin pirusti. Yleensä aseiden tehoa on vielä liioiteltu niin, että vastustajat lentävät ilmassa taaksepäin metrikaupalla. Yksi tyylikkäimmistä tällaisista elokuvista on ysäsuosikkini Last Man Standing (1996). Se on myös yksi suosikki Bruce Willis-elokuvista herran kultakaudelta ennen, kun miehen ura lähti alamäkeen 2000 ja 2010-luvuilla. Bruce Willis teki monta loistavaa elokuvaa 80- ja 90-luvuilla ja tämä on yksi niistä, joita olen katsellut nuorena eniten. Se ei ole täydellinen elokuva, mutta se on erittäin tyylikäs, viihdyttävä ja erottuu genressään edukseen. Itseasiassa elokuvan genreä on vaikea määritellä, koska se on sekoitus montaa eri genreä. Elokuvan melko simppeli tarina pohjautuu  Akira Kurosawan Yojimbo – onnensoturi elokuvan tarinaan ja myös toisen sitä lainanneen Sergio Leonen Koura