Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini

Monty Pythonin  riveistä soolouralle lähteneen Terry Gilliamin ohjaamista elokuvista suosikkini on aina oleva 12 apinaa , mutta yksi elokuva tulee heti perässä kakkossijalla. Se on dystooppinen, absurdia mustaa huumoria sisältävä, surrealistinen satiiri, joka on toiminut esikuvana monelle, monelle elokuvalle, joita itse pidän yksinä parhaista. Tämä orwellimaiseen tulevaisuuden yhteiskuntaan sijoittuva pläjäys on mystisesti nimetty Braziliksi.   Brazil (1985, suom. Brazil – tämän hetken tuolla puolen) Tulevaisuuden dystooppisessa maailmassa yksinäinen virkamies Sam Lowry pakenee työn harmautta uniinsa, jossa hän tavoittelee mystistä naishenkilöä. Unissaan Lowry on siipineen, kuin icaros-hahmo, joka lentelee pilvissä, naisen kutsuessa häntä luokseen. Eräänä päivänä hän näkee etäisesti naisen todellisena työpaikallaan ja koittaa tehdä kaikkensa päästäkseen hänen luokseen. Nainen paljastuu terroristiksi, mikä vaikeuttaa tilannetta, koska tulevaisuuden yhteiskunnassa on kaikki tarkan valvo

Martin Scorsesen The King Of Comedy - Koomikkojen kuningas (1982) on noussut viimevuosina enemmän esille siitä syystä, että se on toiminut Joker (2019) elokuvan isoimpana esikuvana ja yhtäläisyydet ovatkin huomattavat. Tätä ennen elokuva on ollut vähemmän tunnettujen Scorsesen elokuvien osastossa, joten kiitos Jokerin suosion, tämäkin elokuva sai ansaitsemansa huomion. Kyseessä on nimittäin erittäin mainio satiiri ja musta komedia. Jopa draamasta ja thrilleristä voidaan puhua kevyesti.  The King of Comedy - Koomikkojen Kuningas (1982) Epämiellyttävä julkkiksien nimikirjoitusten kerääjä ja stand up -koomikoksi pyrkivä Rupert Pupkin (De Niro) Juonii kohtauksen, jossa hän pelastaa ahdistuneen ja eristäytyneen televisioviihdyttäjän Jerry Langfordin (Lewis) ikävästä paikasta. Palkkioksi hän vaatii päästä hänen Talkshow-ohjelmaan esiintymään. Kun tapauksen jälkeen yhteydenotto Langfordin koituu haasteelliseksi, hän päättää pakkomielteisen päättäväisesti saada mieheen yhteyden keinolla millä

Katsottuani Free Guyn, olin hieman pettynyt, että se ei ollut niin raflaava kuin luulin, vaan enempi koko perheen hupia. Tämä elokuva on sellainen, jollaiseksi sen kuvittelin. Sisältää Harry Potterin. Guns Akimbo (2019) Harry potter koittaa karistaa maineensa ultraväkivaltaisellla videopelikomedialla. Radcliffe on videopelisuunnittelija, joka trollaa vääriä ihmisiä ja saa käsiinsä pultatut pistoolit. Mies päätyy oikean elämän GTA:han, jossa on ainoastaan tarkoitus tappaa muut pelaajat. Leffa on täyttä non-stop actionia alusta loppuun, tuoden mieleen sellaisia nimiä, kuten Crank (2006), Wanted (2008),  American Ultra (2015) ja Polar (2019). Mitenkään loputtoman omaperäinen se ei siis ole. Guns Akimbo tekee satiiria videopeli ja trollauskulttuurista, muuntuen loppuakohden sitä ihailevaksi. Elokuva yrittää olla mahdollisimman raflaava, cool ja nuorisoon vetoava, siinä vain osittain onnistuen. Vaikuttaakin, että ohjaaja on ollut yhtä kamoissaan, kuin elokuvan hahmot tätä tehdessään. Leffan

  Taika Waititin ohjaama Thor: Ragnärok oli mielestäni 5 tähden komedia ja loistava parodia edustamastaan supersankarigenrestä. Miehen toinen Hunt for the Wilderpeople on myös mainio elokuva ja erittäin sympaattinen sellainen. Siksi odotukset olivat kohtuu korkealla uusimman Waititi-leffan kohdalla. Jojo Rabbit (2019) Jojo on 10-vuotias Hitler-Jugendin jäsen, jonka mielikuvitus kaverina toimii itse Adolf Hitler. Elämä ei ole helppoa toisen maailmansodan loppupuolella natsisaksassa. Isä on ties missä ja Jojo asuu äitinsä kanssa. Yhtenä päivänä hän löytää juutalaistytön piileksimästä heidän asuntonsa seinänvälissä... Jojo Rabbit edustaa huonoa makua ja mustaa huumoria parhaimmillaan. Se on kekseliäs ja nerokas satiirissaan. Natsi-aatteet ja opit ovat kuvattu lasten näkökulmasta mikä tekee siitä vieläkin naurettavampaa. Elokuvan Natsit kuvataankin idiootteina, jotka eivät kyseenalaista hulluimpiakaan oppeja.  Elokuvan visuaalinen ilme on hurmaava, samoin puvustukset, lavasteet ja koko maa