Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että toiminta-, fantasia- tai scifileffan sankarina toimii nainen ja kunnon miehiset miessankarit ovat muinaisaikojen muistoja. Mutta näin ei ollut 80-luvulla ja olikin poikkeuksellista nähdä Red Sonjan kaltainen girl power-elokuva tuona aikana. Varmistaakseen, että leffaa kävisi edes joku muinaissovinisti katsomassa, oli leffaan palkattu mukaan miesten mies Arnold Schwarzenegger. Tämä johti siihen, että leffaa markkinoitiin enempikin Arska-leffana ja suuren suosion saaneiden Conan-leffojen jatkona, kuin pelkkänä Brigitte Nielsen-elokuvana. Vaikka Red Sonja kuuluukin samaan universumiin Conan Barbaarin kanssa ja tämä on selkeä Conan spinoff-elokuva, niin tuotantoyhtyiön oikeuksien puuttuessa Arskan hahmon nimi onkin tällä kertaa Kalidor. Muutaman kerran tämän lapsena nähneenä, en koskaan huomannut, että Conanin nimi olisi muutettu ja tajusin tämän faktan vasta aikuisiässä. Silti pidän tätä jatkumona kahdelle ekalle Conan-elokuvalle. Fanit ovatk

80-luvun lopulla Alf-televisiosarja oli yksi ensimmäisistä ohjelmista, joita katseltiin uudelta kolmoskanavalta. Muita suosikkeja oli Ritari-Ässä, Batman ja Masters of The Universe. Alf siis kuului vahvasti lapsuuteeni. Sarjan lisäksi omistin muutaman sarjakuvan ja lelun. Alfista tuli myös piirrossarja, jota vuokrattiin videovuokraamoista, mutta tärkeimpänä oli televisiosarja, jossa hahmo nähtiin ihan oikeana ja elävänä (nukkena). Sarja ei oikeastaan ollut edes lastenohjelma, päähahmoa lukuunottamatta, vaan aikalailla tavan sitcom, joita tuohon aikaan jo olikin useita markkinoilla. Alf-hahmo oli tavallaan "gimmick", jolla erotuttiin muista tilannekomedioista. Alf-hahmo keksittiin melko varmasti E.T:n suosion vanavedessä ja jopa ensimmäisessä jaksossa mainitaan E.T. vertailukohteena. HBO Maxin (vihdoinkin) lisätessä Alfin tarjontaansa, oli pakko katsoa, kuinka sarja on kestänyt aikaa... ALF (TV series, 1986-1990) Sarja alkaa siitä, kuinka Melmac-planeetalta saapunut avaruusol

Vuonna 1989 ilmestyi kaksi DC:n sarjakuviin perustuvaa live-action-elokuvaa. Toinen oli megahitti Batman ja toinen vähemmälle huomiolle jäänyt jatko-osa vuoden 1982 Swamp Thing -elokuvalle, eli The Return of Swamp Thing. Siinä missä Batman toi uuden synkemmän ja aikuisille tsuunnatun sarjakuvaelokuvan suurelle yleisölle, oli Rämeen olennon paluu sitä kepeämäpää ja humoristisempaa sarjakuvaelokuvaa, mihin oltiin totuttu 60-luvun Batmanien ja 80-luvun Supermanin campyjen jatko-osien kanssa. Ensimmäisen osaan verrattaessa jatko-osa oli paljon koomisempi ja lapsiystävällisempi. Mieleen tuli myös Toxic Avengerit ilman gorea. Mutta oliko elokuva hyvä? The Return of Swamp Thing (1989) Tohtori Holland on jatkanut soiden turvaamista pahoilta tyypeiltä Swamp Thing-olentona. Edellisestä osasta tuttu paha tohtori Arcane on herätetty henkiin ja hän luo kartanossaan mitä kummalisimpia mutantteja yhdistämällä ihmisiä ja eläimiä. Taroituksenaan on löytää keino elää ikuisesti. Hänen tytärpuoli saapuu k

Meinasin ensiksi kirjoittaa leffateatterissa katsomastani uudesta Mission Impossiblesta , mutta koska illalla vielä katselin kotiteatterissa sen verran mehukkaan elokuvan, niin päädyinkin kertomaan äijäfantasian ilosanomaa. Olin bongannut elokuvan aiemmin Episodin suosituksesta, jonka otsikko meni näin: Tänään tv:ssä: ”Uskomattoman rasistinen ja naisvihamielinen toimintaelokuva” – Tälle vuoden 2010 äijäfantasialle riittää yksi tähti. Aiemmin en ollut antanut leffalle mitään huomiota, mutta kun sitä noin radikaalisti mainostetaan, niin kyllähän siinä uteliaisuus kasvaa. Varsinkin, kun leffa tuli sopivasti vastaan Jyväskylän videodivarissa, niin nappasin sen pinon päälle. Elokuvan on ohjannut loistavan Taken (2008) elokuvan ohjaaja Pierre Morel ja kirjoittanut itse Luc Besson . Pääosassa machoilee John Travolta . Oli aika todistaa tätä toksisen maskuliinisuuden ylitse pursuavaa riemuvoittoa.  From Paris With Love (2010) James Reese on Pariisissa asuva C.I.A:n märkäkorva-agentti, joka

80-luvun ripoff-leffoissa on kyllä sitä jotain vuokravideokasetti-ajan hohtoa. Vuonna 1986 ilmestyi vuokralle selkeä Robocop-ripoffi, mutta mitä ihmettä Robocophan ilmestyi vasta vuonna 1987. Kyseessä onkin ikiaikaiseen frankensteinin hirviöön pohjautuva modernisoitu cyborg-tarina, josta myös Robocop on löyhästi ottanut vaikutteita, joten yhtäläisyydet juontavat juurensa mm. sieltä. Elokuvan olikin alun perin nimellä Frankenstein 88 ja sen jälkeen mm. Brasiliassa Roboman, mutta parhaiten se tunnetaan nimellä The Vindicator! Oli aika ottaa selvää millaisesta roboryönästä Jean-Claude Lordin (vau mikä nimi) ohjaamassa leffassa olikaan kyse. The Vindicator (1986) Carl Lehman (David McIlwraith) on tiedemies, joka työskentelee uuden sukupolven avaruuspuvun parissa pahaenteisen Alex Whyten (Richard Cox) johtamalle ARC-yhtiölle, jossa tehdään kaikenlaista korkean teknologian tutkimusta. Yksi näistä projekteista on kehittää "rage program"-ohjelmistoa, joka voi havaita, kun käyttäjä on