Katselin neljännen kerran suosikki MCU-elokuvan Captain America : Civil War, vuodelta 2016 (Ohj. Russon velj.). Se on Jatkoa toiselle suosikilleni Captain America: Winter Soldier ja jatkaa samalla linjalla olemalla toimintathrilleri, jossa on agenttielokuvan aineksia, mutta näennäisesti se on kumminkin supersankarielokuva. Se edustaa MCU:n maanläheisintä ja synkintä kerrontaa. En ole tästä ennemmin kirjoittanut, joten annetaan palaa. Elokuva alkaa siitä, että vuonna 1991 aivopesty supersotilas Winter soldier, eli Bucky lähetetään tehtävään, jossa hänen tulee varastaa laukullinen seerumia ja samalla tappaa kaikki todistajat. Nykypäivässä Captain America on taas joukkoineen Lagosissa hoitamassa tehtävää, mutta epäonnistuneen tehtävän takia joukko siviileitä saa surmansa ja Yhdistyneet kansakunnat vaativat Avengereiden allekirjoittavan sopimuksen, jonka mukaan he saavat toimia vain, kun heitä käsketään. Tony Stark, eli Iron man saa kuulla, että yhden naisen poika kuoli edellises

Katselin äsken (30.12.2018) netflixistä tällaisen leffan kuin I Kill Giants. Saatetekstin mukaan kyseessä on jotain harry potter tyylistä jättiläisten lahtaamista fantasiamaailmassa. Kylläpä oli harhaanjohtavaa markkinointia. Elokuva on oikeasti hieno, mutta synkkä draama hieman skitsofreenisesta tytöstä, joka joutuu koulussa hylkiöksi omituisten rituaaliensa takia. Äiti on kuolemansairas ja kotona isosisko yrittää pitää perhettä kasassa, mutta kaikki kaatuu niskaan ja homma hajoaa käsiin. Tyttö on reipas vaikka koulun pahikset hiillostaa ja vetää tarvittaessa turpaan. Leffa oli aika yllätys, kun katsoi julistetta ja kuvitteli näkevänsä jotain ihan muuta, mutta yllätyin positiivisesti ja kohdeyleisö ei tässä taida ollakkaan esiteini-ikäiset, vaan tätä voi aikuisetkin katsoa siinä missä muutakin draamaa. Aiheet on raskaita ja synkkä meno jatkuu ihan loppuun asti. Välillä piti tarkistaa oliko ikäraja vain 13. Tämä saa 3/5, näillä tunnelmilla. No tapettiinko tässä mitään jättiläisi

Katselin vihdoin alkuvuodesta hommaamani animaation, eli Junpei Mizusaki ohjaaman ニンジャバットマン Ninja Battoman, tai BATMAN NINJA vuodelta 2018. Batman menee Gorilla Groddin aikakoneella vanhaan japaniin, jota hallitsee Lordi Jokeri ja sen jälkeen taistellaan jokeria ja muita vastustajia pitkin leffaa anime tunnelmissa. Ekana katselin, että shellshading tekniikalla luotu maailma on aika hienon näköinen ja taiteellinen. Hahmot näyttää hyvältä ja tuo mieleen leffan alussa Arkham pelit. Animaatio tekniikka vaihtelee pitkin leffaa ja yhdessä kohtaa on jakso joka on piirretty oudosti ja tuo mieleen vanhan Pekka Töpöhäntä piirretyn vapisevilla ääriviivoilla. Ääninäyttelijät ovat jenkkiversiossa hyviä ja hahmot kuulostavat oikeanlaisilta. Varsinkin jokeri ja harley quin. Juoni on hyvin simppeli ja siinä ei selittellä asioita ollenkaan, ne vaan tapahtuu. Esim. Yhtäkkiä Batmanilla on Japanissa hovimestari, auto, lentokone ja moottoripyörä yms. Muutenkin leffa tuntuu kuin painajaisunelta jos

Tuli katseltua tämä paljon puhuttu Gore Verbinskin (Pirates of the caribbean, RIng) ohjaama A Cure For Wellness, 2017. Elokuvassa kylmä business-mies Dane Dehaan lähtee hakemaan sveitsin alpeilta nimikirjoitusta ukkelilta, joka ratkaisee firman tulvaisuuden. Ukko on saatava parantola/kylpylästä keinolla millä hyvänsä mukaan new yorkiin, mutta yhtäkkiä Dehaan huomaa, ettei itsekkään meinaa päästä pois Jason Isaacsin (harry potter) johtamasta mielisairaalaa muistuttavasta laitoksesta. Ja taustalla on tietysti jotain epäilyttävää ja paljon veden juontia. Leffa toi heti mieleen vahvasti Leonardo Dicaprion Shutter islandin, eikä päänäyttelijän yhdennäköisyys nuoren Leon kanssa vähentänyt tätä. Myös Kubrickin Shining kävi välillä mielessä. Hyvä puoli tässä on se, että nykyajan remakejen ja reboottien sijaan tämä on oma tarinansa. Elokuva oli visuaalisesti erittäin hyvännäköinen ja viipyilevät kuvat olivat kuin taidevalokuvia. Jokainen kuvakulma oli harkittu ja visuaalisesti hieno

Kolmen vuoden välein tulee katsottua yksi Martin Scorsesen suosikeistani Shutter Island - Suljettu saari, vuodelta 2010. Nyt tuli taas. Elokuvassa liittovaltion sheriffi Leonardo DiCaprio menee mielisairaala-saarelle tutkimaan keissiä, yhdessä Mark "Hulk" Ruffalon kanssa. Vankilamielisairaalaa johtaa päälääkäri Ben Kingsley ja saarella tulee sellaisia hulluja vastaan kuten Jackie Earle Haley (Watchmen) ja Elias Koteas (Turtles). Homma alkaa kääntyä Leo-parkaa vastaan ja kohta Dicaprio ei voi luottaa enää keneenkään, saati päästä pois koko saarelta... Muutaman kerran tämän nähneenä huomasin heti elokuvan alussa, että siinä kerrotaan lopun tapahtumat melkein suoraan. Niitä myös vihjaillaan pitkin leffaa.  *Pieni spoiler *  Tämä oli niitä leffoja, joissa päänäyttelijä paljastuu syylliseksi. Se ei ollut enää tuore idea 2010, koska mm. Fight Club, Machinist ja Memento olivat tehneet saman jo paljon aikaisemmin, mutta silti lopputwisti on sen verran hyvä ja shokeera

Valmistauduin viime vuonna tulevaan Predatoriin katsomalla kaikki osat putkeen. Alla mietteitä matkasta ja siitä kuinka petyin uusimpaan osaan. Kakkonen ja AVP2 jäi muistelematta, mutta toinen niistä on loistava.... Predator (1987) Tuli eilen katsottua taas Predator ykkönen ties monettako kertaa. Piti näyttää se tutulle joka ei ollut koskaan nähnyt sitä. Jälleen kerran huomasi miksi ykkönen toimii paremmin kuin mitkään uudemmat jatko-osat. Jännitystä luodaan pitkään ja hartaasti, eikä kaikki perustu toimintaan ja sähellyksen. Äijät on kaikessa machoudessaan sympaattisia, ollessaan alakynnessä. Tässä on myös todella raakaa kuvastoa, mutta sillä ei mässäillä liikaa vaan kerrotaan vaan tilanteen vaarallisuudesta. Hieno ensimmäinen osa ja kuvanlaatu oli 3d blurayssä huikea, että kelpasi nuoremmallekin ihmiselle joka pelkäsi leffan olevan vanhaa mössöä  😁  Klassikko. - 31.7.2018 Alien versus Predator (2004) Kattelin eilen Alien vs Predatorin, koska mulla on predator putki p

Tuli katsottua pitkästä aikaa lapsuusajan suosikki draama sarja Ruusun aika, vuodelta 1990-1991. Sarja on lämminhenkinen ja symppaatinen aitoine oikean elämän ongelmineen, eikä mitään salkkarisoopaa. Pääosassa isänä sen ajan stara Jukka Puotila, äitinä Riitta Räty, Merinä Routasydämestä tuttu Katja Kiuru, Illinä Paavo Westerberg ja sympaattisena poikatyttönä Roopena Pauliina Sykkö, jonka kaikki muistavat tästä sarjasta, mutta hävisi tv-maailmasta. Perheessä oli myös "puhuva" koira Nero. Sarjassa vieraili mm. Isä ja poika Nousiainen, Jussi Lampi jne.. ja lempparini Outi Alanen! Tätä sarjaa kun katsoo niin välillä kaipaa tuollaiseen netittömään Ja somettomaan aikaan, missä ihmiset tapasivat toisiaan oikeasti ja viettivät aikaa keskenään. Loistava sarja jonka voi katsoa uudelleen 10v välein. - Kai Kumpulainen 17.11..2019

Olen katsonut neljännen Terminator-elokuvan 3-4 kertaa ja teatterissa sen nähdessäni pidin sitä ihan hyvänä leffana. Sitten vuosien varrella rupesin kuulemaan arvosteluita, että elokuva on surkeinta sontaa, mitä maa päällään kantaa. Rupesin jopa uskomaan noita puheita, että näin sen sitten täytyy olla. Mutta silti mieltäni kutitteli, että kyllähän minä tästä pidin alun perin, joten päätin katsoa elokuvan uudelleen arvioiden, että mikä siinä mättää ja löytyykö siitä hyviäkin asioita. Kyseessä on McG:n ohjaama Terminator : Salvation, vuodelta 2009. Se on McG:n paras ja luultavasti ainut oikeasti hyvä elokuva. Nyt aion purkaa elokuvan positiivisiin ja negatiivisiin osiin. Spoilereita tulee, mutta onhan tämän kaikki nähnyt. On tulevaisuus ja vuosi 2018, mikä on outoa, koska sehän meni jo, mutta ei takerruta siihen. Elokuva tuntuu enempi Terminator elokuvasarjan spinoff-elokuvalta, eikä suoralta jatko-osalta tai prequelilta Alkuperäiselle Terminator ykköselle tai kakkoselle. Itseasia

Arnold Schwarzeneggerin ehkä unohdetuin leffa, on elokuva, joka häviää suosiossaan jopa isäni on turbomies ja Juniori-elokuville, vaikka kyseessä on paluu vakavahkoon toimintaan 8-vuotta True liesin jälkeen. Itse katsoin tämän ilmestymisvuonna 2002 ja se riitti 17 vuodeksi, kunnes löysin pari vuotta sitten Blu-rayn tästä kirpparilta ja nyt vihdoinkin päätin sen ottaa katseluun ja tarkistaa, että miltä se tänä päivänä näytti. Kyseessä on siis Andrew Davisin (Takaa-ajettu, Nico, Kaappaus merellä) ohjaama Collateral Damage - sivulliset uhrit. Elokuvassa Arska on Palomies, jonka vaimo ja poika saa surmansa Guerillojen terrori-iskussa keskellä kaupunkia. Kun perheestä on tullut colateral damagea on aika lähteä kolumbian viidakoihin kostamaan... Arska pakkaa koko ase arsenaalin sinkoa ja minigunia myöden ja lahtaa kokoa guerilla armeijan... TAI niin ainakin toivoisi, mutta ei. Ahnold ei käytä koko leffan aikana yhtään asetta ja se on "big mistake". Muutenkin tuntuu, että tähä

Olin nuorena poikana kova pelaamaan koripalloa. Kaikki kesäpäivät menivät koriskentällä. Olin jopa joukkueessakin ja koulussa meidän luokka oli se joka pääsi koulujen välisiin koriskisoihin. Siksi oli harmi, että korikseen liittyviä urheiluleffoja ei ollut kuin kaksi ja siksi nuo kaksi jäivätkin niin tärkeiksi. Toinen oli Mustat donkkaa tykimmin ja toinen vuoden 1996 SPACE JAM! Elokuvassa Avaruusolennot Moron mountainsilla kaipaavat vetonaulaa huvipuistoonsa. Niinpä örvänkänkäleet päättävät kaapata Looney tunesit maanpäältä vetonauloiksi. Väiski Vemmelsääri vaatii, että asiasta kisattaisiin galaxien välisessä koriskisassa, koska alienit ovat niiin pienikokoisia. Niinpä örkit kaappaavat NBA-starojen voimta ja muuttuvat Monstars-joukkueeksi täynnä valtavia jättiläisiä. Väiski ja kumppanit nappaavat Michael Jordanin joukkueeseensa, että olisi jotain mahdollisuuksia. Wayne Knight (Jurassic Park) jää golf kentälle ruikuttamaan, kun Jordan napataan golf-reiän kautta piirrosmaailma

Välillä tulee katseltua tätä lapsuuden sarjaa Mummo 80-luvulta. Sen lisäksi että tässä on lapsille hyvää "aikuiset on tyhmiä ja lapset ja vanhukset rules" huumoria, niin tässä on loistavaa satiiria 80-luvun juppikulttuurista ja siitä kuinka tärkeintä on saada sukulaiset kateelliseksi uusimmilla hömpötyksillä. Myös kasarin alkoholikulttuuriin otetaan kantaa ja esim. Torireissulla isä voi tilata kaljaa ja konjakkia kuinka paljon vaan, mutta lettu on lapselle liian kallis ostos ja lapsi saa vaan vettä. Tällaista tapahtuu vieläkin.  Tässä on myös hyvää historiaa siitä kuinka k18 video kasetit kiellettiin suomessa ja ihmiset kävi niitä pelastamassa kaatopaikoilta. Tosin tv vielä lähetti hetken näitä elokuvia. Lapsille sopivaksi ohjelmaksi tässä kiroillaan, puhutaan seksistä, juopotellaan ja tietenkin tupakoidaan, josta huomaa aikojen muuttuneen. Sarjan tyttö ja mummo jatkoivat melkein samoina hahmoina Kyllä isä osaa-sarjassa 90-luvulla. Löytyy areenasta. - Kai Kumpula

12.3.2019 oli viimeinen päivä aikaa katsoa netflixistä Taika Waititin Hunt for Wilderpeople, 2016. Olen kova fani waititin hulvattomalle Thor-leffalle, joten piti katsoa tämä äkkiä pois. Olipas vaan hauska ja erikoinen seikkailu. Deadpool kakkosesta tuttu poika Julian Dennison on uusiseelantilainen häiriönuori, joka joutuu jumalan seläntaakse maatilalle pariskunnan holhottavaksi pois pahasta. Täti kumminkin kuolee ja yrmeä Sam Neil, joutuu hoitamaan poikaa, joka karkaa metsikköön. Neil lähtee perään ja yhtäkkiä leviää huhu, että mies on pervo ja pitää poikaa vankina metsässä. Lastensuojelu lähtee perään, mutta koska poika ei halua luopua uudesta "iskästä", niin he päättävät paeta kuukausikaupalla selviytyen metsissä ja tavaten mitä erikoisempia hahmoja. Elokuvassa nähdään paljon komeita uuden-seelannin maisemia ja metsiä ja tekee mieli itsekkin lähteä sinne. Poju on ihan ookoo näyttelijä ja Sam Neil loistava yrmeänä mehtäläisenä ja mukava nähdä pitkästä aikaa näyttelemä

Katsoin 14.9.2018 tämän brittiläisen science-fiction horror pätkän SPLIT SECOND - saalistaja , vuodelta 1992. Tämä Tony Maylamin ohjaama pätkä on todella maukas yhdistelmä Blade Runnermaista dystopista tulevaisuuden Lontoota, Buddycop-leffaa ja Alienia.   Rutger Hauer esittää erittäin kliseistä (mutta todella viihdyttävää),  parinsa menettänyttä psykoottista koviskyttää, nimeltä Stone. Hauerin pukeutumistyyliin kuuluu "natural born killers"-aurinkolasit, pitkä nahkatakki, nahkahousut ja metallipanssarilla varustetut saappaat. Toisessa kädessä on nahkasormikas ja pistoolina toimii "maailman tykein" käsiase. Mies kiroilee, ärhentelee ja toimii vaarallisesti. Hän vetää koko ajan kahvia, suklaata(!) ja isoa sikaria. Eikö kuulosta mahtavalta. Puolipakolla hän saa parikseen lukeneen nörtin Neil Duncanin (joka kuulemma saa joka ilta!). Sehän ei passaa Rutgulle ja siitä syntyy komplikaatioita. Naispuolisena pelastettavana toimii sinkkuelämän Kim Cattrall . Pete Postlet

Juuri kun lähiaikoina julkaistiin DC:n animaatio-elokuva The Death and Return of Superman, ajattelin vertailun vuoksi katsoa samasta aiheesta ja lähteestä tehdyn toisen animaatio-elokuvan Superman: Doomsday, vuodelta 2007. Se on ensimmäinen DC Universe animated original movies-elokuva ja se perustuu klassikkosarjakuvaan The Death of Superman, yhdeksänkymmentäluvun alusta. Elokuvassa Lexcorp kaivaa esiin avaruusaluksen, jonka sisältä paljastuu intergalaktinen sarjamurhaaja DOOMSDAY. Doomsday pistää kaikki vastaantulijat kylmäksi ja lähtee riehumaan Metropolikseen. Superman saapuu paikalle, mutta saa surmansa päihittäessään Doomsdayn viimeisillä voimillaan. Metropolis koittaa jatkaa elämää ilman Supermiestä, kunnes paikalle saapuu yhtäkkiä Superman, mutta käyttäytyy hieman omituisesti... Elokuvassa on yllättävän vähän itse Doomsdaytä, vaikka se on valittu leffan titteliksikin. Sitä enemmän käsitellään Metropoliksen elämää ja ihmisiä ilman Supermiestä. Elokuvassa on pg13 ikäraj

Huomasin, että omistan Superman/Batman : Public enemies (2009) seka DVD:nä, että Blu-raynä, joten päätin katsoa sen vihdoinkin pois, saikkupäivän kunniaksi. Animaatio-elokuva perustuu Superman/Batman- sarjakuvan 6 ensimmäiseen numeroon ja sen ohjasi Sam Liu, joka vastaa useimmista dc:n ja marvelin animaatioelokuvista ja vuoden 2002 He-man piirretystä. Alkuasetelma on mielenkiintoinen. Amerikassa vallitsee lama ja ihmiset ovat siirtyneet barrikaadeille osoittamaan mieltään. Lex Luthor on Amerikan parantamissuunnitelmiensa takia noussut yhdysvaltojen presidentiksi ja saanut muutamia Meta-ihmisiä puolelleen, toteuttamaan suunnitelmiaan. Superman ei taivu Lexin palvelijaksi ja Lex lavastaa hänet pahaksi ja mielivaltaiseksi ihmiskunnan vastustajaksi, jonka päästä luvataan palkkio. Yhdessä Batmanin kanssa Superman joutuu taistelemaan tiensä totuuteen, vastassaan sekä DC:n koko valtaisa pahiskaarti, mutta myös hyvät meta-ihmiset, eli supersankarit. Maata uhkaa myös kaiken tuhoava me

 Batman 1989 ja Batman Returns oli kovinta shittia lapsena, kun taas aikuisiällä sen homman hoiti Dark Knight trilogia, joka tuli, kuin tilauksena minun ikäiselle aikuiselle Batman-fanille. Mutta kun olen tässä lapsille koittanut miettiä sopivaa Batman-elokuvaa näytettäväksi, niin semmoista ei tunnu löytyvän samanlailla kuin marvel-maailmasta, josta jokaisen MCU-leffa voi näyttää jo kaikille muksuilleni. Batman leffa ovat liian synkkiä ja kieroutuneita lasten silmille. Joten aloitin sieltä lelumainos-päästä ja Batman ja Robinhan sieltä pyörähti soittimessa. Leffa sai kyllä lasten hyväksynnän, mutta vähän he ihmettelivät hahmoja ja tympeää batmania, että tätäkö tämä paljon kehuttu hahmo on. Joten päätin sitten siirtyä toiseksi laimeimpaan ja lapsille sopivampaan leffaan, eli vuoden 1995 BATMAN FOREVER, jonka Joel Schumacher (rankka päivä) ohjasi ja loppu on historiaa. Batman Forever (1995) Täytyy sanoa, että aikuisiällä nämä Schumacherin Batmanit ovat olleet pannassa itselläni tietyi