Tilaajat

In The Tall Grass (2019)



Ajattelin kerrankin katsoa Netflixistä elokuvan, josta en tiedä mitään. Ei mitään ennakko odotuksia tai ennakkotietoja näyttelijöistä. Sattumanvaraisesti valitsin netflix-elokuvan In The Tall Grass (2019). Yllätyksekseni se oli uusi Stephen King - filmatisointi. Ja hetken aikaa katsottuani huomasin sen olevan selkeästi King-adaptaatio hyvässä, kuin pahassa. Kyseessä on siis Stephen Kingin and Joe Hillin vuoden 2012 novelliin perustuva yliluonnollinen kauhudraama. Sen on ohjannut Cuben ja Splicen ohjaaja Vincenzo Natali.

In The Tall Grass (2019)

Nuori raskaana oleva nainen (Laysla De Oliveira ) ja mies (Avery Whitted) ajavat maaseudulla pellonpiennarta, kunnes he pysähtyvät, jotta nainen voi oksentaa ojaan. Korkeakasvustoisesta ruohopellosta rupeaa kuulumaan pienen pojan avunhuutoja. Mies ajaa auton parkkiin vieressä olevan hylätyn kirkon pihaan, muiden autonromujen sekaan ja yhdessä he naisen kanssa lähtevät sakeaan ruohikkoon etsimään poikaa. 2,5m ruohon seassa he huomaavat hetkessä eksyneensä tiestä ja toisistaan. Alkaa tulla yö eivätkä he löydä ulos pellosta. Ruohon seassa tuntuu kulkevan muitakin ihmisiä....





Aluksi minulle tuli fiilis, että tässä on samanlainen mysteri kyseessä kuin Cubessa, mutta ruohon seassa. Keskivaihella leffaa tuli mieleyhtymiä Stephen Kingin Maissilapsiin. Ja lopulta tutkiessani elokuvan tietoja näille kahdelle mielleyhtymälle löytyi selitys ohjaajan ja alkuperäisen tekstin kirjoittajan kautta. 



Tämä on niitä kauhuelokuvia, joilla on äärettömän hyvä alku, joka tempaisee mukaansa, koska palaa halusta tietää, että mistä on kyse (vähän niinkuin Lost-sarjassa). Se myös kikkailee ajalla ja aikakäsityksellä, joka pistää aivot kivasti hyrräämään. Mutta mitä enemmän saat tietää, sen pettyneemmäksi tulet, koska asioiden paljastuminen ei olekkaan niin tyydyttävää, vaan monta kertaa nähtyjä kauhukliseitä. Leffan katsottua ymmärtää, miksi se on netflix-leffa, eikä pääse elokuvateattereihin.

Näyttelijöistä nuoremmat ihmiset tekevät melko keskinkertaista työtä, mutta tunnetuin näyttelijä Patrick Wilson (The Conjuring, Watchmen) revittelee komeasti roolissaan. Koko elokuva oikeastaan nojaa hänen roolisuoritukseensa. Miehestä on kasvamassa huippunäyttelijä, mutta vielä ei puhuta mistään Jack Nicholsonin Hohdosta.


Tämän katsoo helposti kerran ja se on kertakatsomisen arvoinen. Parasta on, jos et tiedä elokuvasta mitään, niin se imaisee parhaiten mukaansa.  Suositellaan Cuben, Stephen Kingin ja yliluonnollisten kauhujen ystäville kertakäyttö viihteeksi.

- Kai Kumpulainen 2.6.2020





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992)

Kuva
Ennen Independence Dayta, Godzillaa ja Tähtiporttia Roland Emmerich ohjasi hieman pienimuotisemman ja perinteisemmän toimintaelokuvan, jossa oli jo mukana hieman sci-fi-elementtejä. Elokuva päätyi ihan teattereihin asti ja muistankin pikkupoikana ihastelleeni bussikopin seinässä olevaa mainosjulistetta, jossa kaksi uljasta hahmoa patsastelee liekkimerta vasten. Elokuvan pääosaan Emmerich sai, ei vaan yhden, vaan jopa kaksi aikansa suurinta toimintatähteä (jos Arskaa ja Sylttyä ei lasketa tietysti). Mainosjulisteen alla oli otsikko, joka herätti kunnioitusta... Täydellinen Sotilas. Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992) Vuonna 1969 Luc Deveraux (Damme) ja Andrew Scott (Lundgren) ovat valiosotilaita, joista jälkimmäisellä pää pehmenee tehtävän aikana pahasti ja hän alkaa telottaa viattomia kyläläisiä. Scott keräilee vietnamilaisten korvia kaulakorukseen ja on juuri antamassa teloituksen eräälle naiselle, kun Luc havaitsee toiminnan vääräksi ja yrittää estää kersanttinsa mielenvik
Lue lisää

Prospect (2018)

Kuva
  Zeek Earl ja Chris Caldwell julkaisivat vuonna 2014 lyhytelokuvan nimeltä Prospect. Koska lyhäri oli sen verran toimiva tapaus, päättivät he tehdä siitä kokopitkän elokuvan. Elokuvaa on kehuttu kovasti kaikilta osapuolilta, jotka ovat sen nähneet. Olihan se itsekkin vihdoinkin todistettava, millaisesta mestariteoksesta on kyse. Nappasin blu-rayn Pienestä Leffakaupasta ja pistin sen pyörimään. Tässä fiilikset... Prospect (2018) Elokuva kertoo työläisluokan isästä (Jay Duplass), sekä tyttärestä (Sophie Thatcher), jotka matkustavat syrjäiselle muukalaiskuulle tavoitteena rikastua. Kuun ilmakehä on myrkyllistä, mutta isä on tehnyt diilin kuuhun piilotetuista jalokivistä. Kuun erämaassa kiertelee muitakin hahmoja, omat tarpeet mielessään. Työkeikka muuttuu pian selviytymistaisteluksi isän törmätessä mieheen nimeltä Ezra (Pedro Pascal) ja tämän apuriin "Numero kakkoseen"(Luke Pitzrick). Ensiksi pitää mainita elokuvan visuaalinen ilme, joka on hyvin persoonallinen. Avaruusalukset
Lue lisää

Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)

Kuva
  Phill Tippett on Oscareita ja Emmyjä voittanut amerikkalainen erikoistehostemestari, joka on parhaiten tunnettu Jurassic Parkin , Star Warsien ja Robocopin stop-motion olennoista ja näyttävistä erikoistehosteista. Itse olen kasvanut näiden tehosteiden ja otusten parissa, joten hänen työnsä jälki löytyy kaikista nuoruuden lempielokuvista. Hän on oikeastaan syy, miksi edelleen rakastan elokuvien stop motion otuksia, vaikka kaiken maailman bittimörköjäkin olisi tarjolla nykyään. Kolmekymmentä pitkää vuotta mies on hartaasti kyhännyt omaa elokuvaa, jossa näkyisi hänen kaikki mahdollinen osaamisensa erkoisefektien ja stop-motion olentojen saralla. Rakkaudella rakennettu teos valmistui vihdoinkin kickstarter lahjoitusten avulla vuonna 2021. Kuulin elokuvan valmistumisesta vasta 2023, mutta tiesin että tämä olisi nähtävä.  Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Mad Godia yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Helsingissä, matkustin isolle kirkolle todistamaan tätä tapahtuma
Lue lisää

Squid Game (2021)

Kuva
Squid game on netflixin katsotuin sarja. Sitä on tällä hetkellä katsottu 111 miljoonaa kertaa. Se oli mieletön yllätyshitti, jonka suosio kasvoi megalomaanisesti hetkessä. Yleensä en lähde tällaisten hypetettyjen sarjojen mukaan heti, vaan katson ne rauhassa vuosia myöhemmin. Tätä en aluksi edes ajatellut katsoa, mutta traileri näytti kiehtovan psykedeeliseltä ja omituiselta hittisarjaksi, joten päätin katsoa ekaa jaksoa vähän matkaa ja hetkessä olin koukussa... Squid Game (2021, tv-sarja, ensimmäinen kausi)(Korean: 오징어 게임; RR: Ojing-eo Geim) 456 rahaongelmissa olevaa korealaista luuseria kutsutaan pelaamaan peliä, joka voisi mullistaa heidän maailmansa ja poistaa rahahuolet. Seong Gi-hun on pahasti velkaantunut uhkapeleissä ja käyttää surutta äitimuorinsa tiliä. Kun äiti sairastuu diabetekseen pahemman kerran, päättää tämäkin lähteä mukaan peliin. Pelit ovat lapsuudesta tuttuja ulkoiluleikkejä ja tapahtuvat tuntemattomassa paikassa... ja ne ovat hengenvaarallisia. Ekaksi mielenkiinnon
Lue lisää

Dinosaurs (tv-series, 1991-1995)

Kuva
80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa olin innoissani kaikista praktikaaliefekteillä luoduista hahmoista, joita nähtiin mm. Teenage mutant ninja turtles (1990), E.T., Star Wars ja Gremlins-elokuvissa. Jim Henson oli mestari näissä hommissa. Oli kuin piirroshahmot olisivat muuttuneet eläviksi olennoiksi. Pikku-Kaitsun silmään nämä nukeilla, kumipuvuilla ja animatroniikalla luodut olennot olivat jotain aivan uskomatonta. Elettiin kumminkin aikaa ennen näyttäviä tietokone-efektejä. Siksi olinkin aika pähkinöinä, kun suomen televisiossa alkoi pyöriä Jim Henson's productionin tuottama Dinosaurs tv-sarja. Sarja oli aika perinteinen sitcom, joka käsitteli ydinperheen arkea. Kun samankaltaisessa uudessa 90-luvun alun sarjassa, Simpsoneissa oli jujuna, että perhekomediaa käsitellään piirroshahmojen kautta, niin Dinosaurs-ohjelmassa hahmot olivat piirroshahmomaisia Dinosauruksia, jotka elivät normiperhe elämää. Mikä hienointa hahmot olivat upeasti luotu puvuilla ja ilmeikkäillä animatronisilla
Lue lisää

Punisher: War Zone (2008)

Kuva
Punisher hahmolle ei ole mielestäni vielä tehty sellaista oikein nappielokuvaa, joka tulkitsisi hahmoa täydellisesti. Netflixin sarja tosin on loistava, realistinen näkemys aiheesta, mutta sitäkin pidän vain yhtenä tulkinta, enempi kuin magnum opuksena. Jokainen Punisher-elokuva ja näyttelijä löytää kyllä paikan sydämmessäni, mutta vain yksi näyttelijä on noussut lempparikseni ulkoisen habituksen takia. Se on tietenkin könsikäs nimeltä Ray Stevenson . Hän on mielestäni täydellinen Tuomari, koska näyttää aivan siltä, kuin olisi repäisty suoraan sarjakuvan kannesta. Tämä on yksi syy miksi olen katsonut Punisher Warzonea enemmän, kuin muita Punisher-leffoja yhteensä (sarjaa en laske tähän). Toinen syy on se, että leffa on kaikessa juustoisuudessaan aivan älyttömän viihdyttävä paketti, ollessaan samalla äärimäisen brutaali, mutta sarjakuvamaisen kieliposkella tehty. Ekaa kertaa päätin tutkiskella tätä leffaa vähän syvemmältä. Punisher: War Zone (2008) Kun mafiaperhe pitää kemuja onnistune
Lue lisää

Stay Close (Miniseries 2021)

Kuva
Kuulin luotettavasta lähteestä, että Netflixin yksi katsotuimmista sarjoista olisi todellakin katsottava sarja. Kirjailija Harlan Cobenin mysteerinovelliin perustuva Stay Close on  Red Production Companyn toimesta tuotettu Netflix sarjaksi ja kyseessä on oikein mainio brittiläinen murhamysteeri mukavalla twistillä. Pääosissa mm. Rimakauhua ja Rakkautta-sarjasta tuttu James Nesbitt ja Eastenderin vakiokasvo Jo Joyner , mutta todellisessa pääosassa on lopulta loistava Cush Jumbo . Muitakin tuttuja brittejä nähdään pitkin sarjaa. Harlan Coben's Stay Close (Miniseries 2021) Mies yrittää tyrmäystippojen avulla saada baarista napattua pari teini-ikäistä tyttöä, mutta tytöt tajuavat kuvion ja pakenevat metsään. Tästä alkaa tapahtumaketju, jossa miestä ei enää löydetä, mutta uusia ruumita alkaa nousta esille ja rikospoliisi Michael Broomen on lähdettävä tutkimaan tapausta parinsa ja samalla entisen vaimonsa kanssa. Myös Viper's baarissa ei kaikki jauhot ole pussissa. Sarja ei ollu
Lue lisää

True Detective (Season 1, 2014)

Kuva
Nyt kun True Detectiven uusin kausi Night Country on ollut jo hyvän aikaa striimattavissa, on hyvä herätä siihen faktaan, että ensimmäinen kausi täyttää tänä vuonna huikeat kymmenen vuotta . En ollut ensimmäistä kautta koskaan aikaisemmin katsonut, vaikka se oli ollut katselujonossa jo tovin jos toisenkin. Tähän saattoi olla syynä alitajunnassa piilevä fakta, että inhokkinäyttelijäni Matthew McConaughey esiintyi sarjassa. Mielsin miehen lipeäväksi romanttisten komedioiden keikariksi ja jo pelkkä naama sai minussa ärsytystä aikaiseksi.  Sahara (2005) leffasta asti olin inhonnut tuota kaveria. Toki oli pari poikkeusta, kuten Reign of Fire (2002) , jossa Matthew astelee Christian Balen roolisuorituksen yli tuosta vaan ja tietenkin Interstellar , josta pidän ihan vaan siinä, missä muistakin Nolan-elokuvista. Ajattelin, että nuo olivat vain poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. Voi pojat olisinpa vaan katsonut True Detectiven jo aikoinaan, niin olisin varmasti muuttanut kantaani todell
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini
Lue lisää

Black Rain - Musta Sade (1989)

Kuva
 Mielestäni Ridley Scottin paras elokuva on vuoden 1982 Blade Runner . Hieman Blade Runnerin tunnelmissa kulkee myös hänen hieman unohdettu noir-henkinen poliisithrilleri Black Rain - Musta Sade (1989). Vaikkakin kyseessä ei ole läheskään niin syvällinen, tai tyylikäs elokuva, on Black Rain tavallista tasokkaampi 80-luvun kyttäleffa. Parasta leffassa on Japanilainen neonvalojen täyttämä miljöö, joka on ollut aikanaan hyvinkin eksoottinen, futuristinen ja näyttää hyvältä vielä tänäkin päivänä. Mutta miltä leffa muuten näyttäytyy nykypäivänä katseltuna... Black Rain - Musta Sade (1989) Michael Douglas on Nick Conklin, paatunut kyttä, joka ei kaihda varastaa likaisia rahoja työkeisseitä. Hän on eronnut ja hankkii lasten elatusmaksuja ajamalla laittomia katukisoja prätkällään. Hänen parinaan toimii rehdinpi ja kunnollisempi Charlie Vincent  ( Andy García ). He ovat väärässä paikassa väärään aikaan ja todistavat Yakuzan teloituksen keskellä New yorkia. He pidättävät Koji Saton (Yūsaku Mat
Lue lisää