Friday the 13th (2009)

Minulta jäi aikanaan katsomatta Friday The 13th:in uusi tuleminen vuonna 2009 ja blu-raykin on pyörinyt kaapissa jo pitkään, joten ajattelin ottaa härkää sarvista ja katsoa elokuvan pois. Ajankohtakin sattui sopivasti, koska tänään sattui olemaan perjantain 13 päivä. Pidin ohjaajan (Marcus Nispel) edellisestä tulkinnasta Teksasin moottirisahamurhaajasta, vuodelta 2003, niin ajattelin, että tässäkin voisi olla potentiaalia. Elokuvaa on fanien toimesta lytätty siellä täällä, mutta koska itselläni ei ole mitään tiettyä näkemystä, millainen oikean Jasonin täytyy olla, ei se ainakaan ole taakkana tässä uudessa visiossa. Toki olen aikanaan nähnyt kaikki Perjantain 13. päivä-elokuvat, mutta en voi sanoa lukeutuvani niiden äärimmäiseksi faniksi, joten tämän katsominen tapahtuu aika puhtaalta pöydältä. Eikä minulla ole koskaan mitään sitä vastaan, että vanhasta puhkikalutusta aiheesta tehdään kokeilevampi versio. Esim. itselleni toimi oikein hyvin Rob Zombien Halloweenit, varsinkin kakkonen, jossa hahmo vietiin aivan äärimmäisen erilaiseen tulkintaan. Erilaiset versiot eri vinkkelistä kuvattuna ovat minulle aina tervetulleita, varsinkin jos franchisessa on jo todella monta jaksoa takana. Joten oli aika vihdoinkin tarkistaa, miltä tämä pahamaineinen elokuva näytti...

Friday the 13th (2009)

*Tekstissä saattaa esiintyä pieniä spoilereita*

Elokuva alkaa lyhyellä mustavalkoisella näytöksellä siitä, miten Jasonin äiti hoiteli Crystal Laken nuoret, kostoksi poikansa kohtalosta ja lopulta kohtaa omankin kohtalonsa. Siitä pompataan nykypäivään, kun teiniporukka suuntaa Crystal Lakelle löytääkseen salaisen cannabisviljelmän ja muutenkin ryyppäämään ja harrastamaan seksiä, niinkuin näissä slashereissä on tapana. Yllättäen he kaikki saavat surmansa. Kaiken lisäksi meille paljastuu, että tämä oli toinen intro elokuvassa ja elokuvan otsikko pamahtaa ruudulle, kun on kulunut lähes puoli tuntia. Noh tästä leffa sitten alkaa ja uusi teiniporukka on suuntamassa Camp Crystal Lakelle samat touhut mielessä, kuin aiemmillakin teineillä, mutta nyt paikalle saa puu myös könsikäs joka on etsimässä sikoaan, joka on 6kk sitten hävinnyt samaan kohteeseen, mutta jokin vaanii puskissa...

Elokuvan alkumetreillä huomaa, että se on selkeästi päivitetty perusopas uudelle sukupolvelle, joka ei ole vielä  viettänyt nuoruuttaan Friday leffojen ja slashereiden parissa. Mukana on kaikki genren kliseet (ja aika varmasti tarkoituksella), kuten ällöttävän kauniit 30-kymppiset teinit, johon kuuluu tietysi ärsyttävä "douche", pimboja naisia, pilvihemmoja, nörttejä ja yksi tumma kaveri kiintiönä. Sitten on pikkukylän juntteja ja yksi kovisteleva sheriffi. Ja tietysti paljon tissejä. Kaikki on kuin oppikirjasta. 

Kunnes päästään Jasonin hahmoon. Hahmo on todellakin kehitelty uuteen uskoon. Takana on zombimainen yliluonnollinen mörkö, joka liikkuu hitaasti ja näyttää figuurilta (mikä on tietysti hieno visio kanssa). Tämä kaveri on ovela metsästäjä. Jopa fiksu. Ukko osaa juosta lujaa, käyttää erilaisia ansoja ja myös houkutella tyhmiä teinejä ansoihinsa. Sain myös käsityksen, että kaveri on kasvattanut hamppuviljelmänkin houkutellakseen lisää teinejä paikalle. Jason on todella tehokas ja viekas tappokone tällä kertaa. Myös realistisia selityksiä Jasonin ilmestymiselle eri paikkoihin, kuin haamu, on tällä kertaa selitetty sillä, että Jason on kaivanut alueelle maanalaisia tunneleita joita pitkin hän pääsee paikasta toiseen näppärästi. Jopa jousipyssyllä metsästäminen on tuttua tälle kaverille. Mielenkiintoisinta hahmossa on se, kun näytetään hieman sitä miten sekaisin kaveri todella on ja kuinka hän pitää vankinaan hahmoa, joka muistuttaa häntä äidistään. Tokihan tässä mennään todella kauas alkuperäisestä Jason hahmosta ja ymmärrän miksi fanit ovat hermostuneet tästä uudesta tulkinnasta, mutta omasta mielestäni hahmo oli piristävä poikkeus elokuvasarjassa. Vähän niinkuin sellainen "what if.." tai "elsewhere" kaltainen hahmo, joita esim. sarjakuvamaailmassa tapaa pilvin pimein.

Vaikka muut hahmot ovat typeryydessään viihdyttäviä ja karikatyyrisiä, niin aika moni vitsiksi tarkoitettu kohtaus jätti kylmäksi allekirjoitaneen. Ymmärrän, että varhaisteinit hihittelevät kaikille pornolehdille ja runkkaaville hahmoille, mutta tälle sedälle se vaan laski leffan vakavuutta ja jännitystä. Kaikista pahinta oli tieto siitä, että alkuperäisessä käsiksessä Jasonin lätkämaskia käyttää alunperin kylän sahalla työskentelevä runkkari, runkkausmaskina. Siitä sitten Jason olisi tappanut runkkarin itse teossa ja vienyt maskin mukanaan. Aika pyhäin häväistys. Onneksi tuo sentään poistettiin. 

Katsoin elokuvasta pidennetyn version, joka on ilmeisesti teatteriversiota raaempi ja pidempi. Mielestäni tapot eivät silti olleet nyky mittapuulla kovinkaan graafisia, tai mielikuvituksellisia. Nykypäivän Rambossa on huomattavasti hurjempia kohtauksia, kuin tässä. Tapot ovat tässä lähinnä sitä, että hahmoja lävistetään teräaseilla ja verta tirskuu. Tokihan sekin on kuin 80-luvun slasherfilmien oppikirjasta. 

Elokuvan on tuottanut Michael Bay, jonka Platinum Dunes studio on valmistanut muittenkin kauhufranchisejen remakeja, kuten A Nightmare on Elm Street ja Hitcher. Bayn tyylin tunnistaa siitä, että tässäkin leffassa valaistus on, kuin aurinko olisi laskemassa kokoajan ja värit "over saturated", eli ylikorostuneet. Varsinkin oranssin, vihreän ja sinisen värit paistavat silmään yli kirkkaina.



Samaa tyyliä löytyy jokaisesta Bay-leffasta. Valitettavasti kuva oli (ainakin blu-raylläni) omaan mieleeni liian tumma ja kuvasta oli välillä vaikea saada selvää. Jopa päivällä kuva oli hyvin varjoinen. Välillä nähtiin taas todella komeitakin kuvia, joista saisi vaikka taulun tehtyä.

Näyttelijöistä suosikikseni nousi Travis Van Winkle, jonka Trent hahmo oli juuri niin ylimielisen ärsyttävä rikas moukka, kuin asiaan kuuluu. Päähahmona toimiva Jared Padalecki (Supernatural) oli taas ärsyttävyyteen asti kirkasotsainen hyvishahmo. Jason Voorheesia näytteli mahtava Derek Mears (Swamp Thing, Predators) stunttimiehenä tunnettu köriläs oli oikein näyttävä ja hyvän näköinen Jason, mielestäni. Jasonista nähdään leffassa useita versioita, kuten kakkosesta tuttu pussipää-Jason ja lapsi-Jason.

Musiikit on leffaan toteuttanut Steve Jablonsky, joka mukailee Harry Manfredinin tuttua teemaa.

Elokuva yhdistelee alkuperäisistä Friday the 13th-leffoista osia 1-4 ja tekee niistä tiiviin paketin, johon se heittää uudelleen visioidun version Jasonista. Lisäksi se heittää vanhoja tunnettuja kohtauksia sekaan fanien bongattavaksi. Elokuva ei ole täydellinen, vaan lähinnä keskinkertainen, jonka minä katsoin mielelläni, mutta tuskin palaan sen pariin kovinkaan nopeasti. Se on ihan ok-pätkä, joka toimii hyvänä sisäänheittäjänä uusille katsojille, joille  Perjantain 13. Päivä-elokuvat eivät ole tuttuja ja vanhat leffat tuntuvat alkuun liiankin vanhoilta katsottaviksi. Toivottavasti elokuva innoittaa näitä katsojia myös tutustumaan vanhempiin sarjan leffoihin ja muihin genren klassikkoteoksiin. Mielestäni elokuva menee yhtenä oman aikansa kuvana sarjan muiden teosten joukossa, vaikkei nousekkaan kovinkaan korkealle muihin verrattessa. No nyt sekin on nähty. Ai niin, itse Michael Bay käveli elokuvan ensi-illasta kesken kaiken ulos, koska elokuva sisälsi hänen mielestään liikaa seksiä.

- Kai Kumpulainen Perjantaina 13.5.2022