Tilaajat

Justice League Dark: Apokolips War (2020)



DC-animaatiouniversumin elokuvat ovat olleet lähtökohtaisesti erittäin laadukkaita ja lähestulkoon parempia, kuin osa live-action elokuvista. Ne ovat olleet myös huomattavasti syvällisempiä ja monitasoisempia, kuin esim. Marvelin animaatioelokuvat, jotka perustuvat pitkälti taistelukohtauksiin. Tähän on yleensä syynä se, että tarinan pohjana on käytetty jotain kiitettyä klassikkosarjakuvaa ja elokuva on uskollinen lähteelle. 



Justice League Dark: Apokolips War on yli 7 vuotta kestäneen DC Animated Movie Universen 15 elokuva ja samalla sen viiimeinen huipentuma. Se on samalla kolmaskymmeneskahdeksas DC Universe Animated Original Movies-elokuva. Sen on ohjannut Matt Peters ja se perustuu löyhästi Geoff Johnsin Darkseid War-sarjakuvaan. Elokuvassa  Justice League, the Justice League Dark, Teen Titans ja the Suicide Squad lyöttäytyvät yhteen viimeisessä eeppisessä taistossa Darkseidia ja hänen joukkojaan vastaan.

Justice League Dark: Apokolips War (2020)

Kahden epäonnistuneen maailmanvaltaus yrityksen jälkeen Darkseid on kehittänyt armeijan Paradoomseja. Yhdistelmä Parademoneja ja Doomsday-hirivötä (Supermiehen tappaja). Tämän armeijan voimin Darkseid onnistuu tuhoamaan suurimman osan Justice Leaguea ja lopuille henkiin jääneille hän keksii julmaa käyttöä. Esim. Batman aivopestään Darkseidin oikeaksi kädeksi ja supermieheen pumpataan kryptoniittiä ja jätetään vaeltamaan voimattomana ihmisrauniona. Kaksi vuotta myöhemmin Darkseid on vallannut maapallon täysin ja murtuneet sankari-, ja rikosryhmien jämät yhdistävät voimansa viimeiseen taistoon, kaataakseen hirmuvallan.






Tämä elokuva oli kuuleman mukaan se elokuva, jollaiseksi Zack Snyderin Justice League-trilogian viimeinen osa olisi tullut, jos oltaisiin menty alkuperäisen vision mukaan. Elokuva on aikuisille suunnattu ja se sisältää runsaasti julmaa graafista väkivaltaa. Hahmoja tapetaan raa'asti ja yhdessä kohtaa esim. Harley Quinn hakkaa nuijallaan erikoisjoukkojen päitä kasaan ja laulaa samalla lastenlaulua. Elokuvassa kuolee useita tunnettuja hahmoja ja jopa osa päähahmoista saa karmean kohtalon darkseidin rujona cyborgina. Jatkuvasti ehtii ihmetellä, että eihän näin voi käydä. Vaikka tarinassa on paljon hahmoja ja mukana on kaikki klassisimmat sankarit, niin lopulta pääosan varastaa aiemmin vähemmälle huomiolle jäänyt John Constantine, joka on piristävää. Herran pimeät taikavoimat pääsevät aivan uuteen valoon.




Animaatio on samanlaista kuin muissakin DC Animated Movie Universen elokuvissa ja tämä tyyli päättyy tähän leffaan. Se on tavallaan hyvä, koska vaikka animaatio on laadukasta ja hoitaa hommansa, en ole koskaan ollut fani tälle piirrostyylille.





Ääninäyttelijöinä toimii mm. Jerry O'Connell, Rainn Wilson ja John DiMaggio.




Elokuva sisältää niin eeppisen tarinan, jossa hahmoja on valtavasti, joten puolitoista tuntia ei meinaa riittää millään ja meininki tuntuu hieman kiireiseltä. Tarinassa kiirehditään taistelusta toiseen, joten elokuva on melkein peräkkäisten taisteluiden sarjaa. Leffaa olisi voinut pidentää n.3 tuntiin, niin tarina olisi päässyt oikeuksiin, mutta välittyy sen eeppisyys myös näin ja adhd-sukupolvi ei ehdi tylsistymään.
Elokuva oli massiivinen ja armoton lopetus 7-vuotta kestäneelle animaatio-universumille. Hieman kiirehtien se vei päätökseen eeppisen tarinan, joka muutti käsityksen siitä, mitä näille sankareille voi käydä. Tämän voi katsoa erillisenä elokuvana, mutta parhaan kokemuksen siitä saa, jos aiemmat osat ovat hallussa ja hahmot tuttuja. Suosittelen ankarasti näiden animaatioiden faneille ja muillekkin, joita supersankaritouhut kiinnostaa. 

- Kai Kumpulainen 21.6.2020






Kommentit

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Double Feature: Terminal Force (Galaxis, 1995) & Terminal Force 2 (The Survivor, 1998)

Supersonic man (1979)

From Paris With Love (2010)

Prospect (2018)

The Last Dragon - Idän Lohikäärme (1985)

Pitch Black (Pimeän uhka) (2000)

Kesäspeciaali: Keskisen kyläkaupan elokuvaosasto, Tuuri

Dinosaurs (tv-series, 1991-1995)

Eraser - Suojelija (1996)

Blade (1998)