The Brave one (suom. Stranger in You, 2007)

 

Löysin katsomattomien leffojen pinosta filmin, jonka kansikuva herätti mielenkiinnon, mutta en muistanut ollenkaan, että mistä elokuva oli tullut aikanaan hankittua. Päätin tutkia leffaa etukäteen hieman googlella, mutta kannen nimi "Stranger in you" ei tuottanut oikein mitään järkevää tulosta. Päätin siis katsoa löytyykö leffaa päänäyttelijä Jodie Fosterin filmografiasta. Eipä sitä sieltäkään löytynyt. Johan on merkillistä, tuumasin. Pienen tutkimusretken jälkeen sain selville, että elokuvan tuntematon nimi "Stranger in you" onkin sen "suomennos" ja alkuperäinen nimi onkin The Brave One. Tuo Suomen markkinoille tarkoitettu nimi oli kyllä vetävämpi. Samalla selvisi, että kyseessä on lempigenreni, eli "kostoelokuvat" ja tällä kertaa vigilanten hommaa hoitelee karskin Bronsonin sijasta pienikokoinen naishenkilö, eli edellä mainittu Jodie Foster (Uhrilampaat). Mielenkiinnolla löin levyn sisään ja äkkiä tarkastamaan, miten vuonna 2007 oli nämä vigilanttihommat hoideltu.

The Brave one (suom. Stranger in You, 2007)

Erica Bain (Jodie Foster) on newyorkilainen radiojuontaja, jonka elämä murenee, kun hän ja hänen sulhasensa joutuvat brutaalin hyökkäyksen kohteeksi Central Parkissa. Sulhanen kuolee, ja Erica jää eloon – mutta pelon, surun ja vihan murtamana. Kun oikeusjärjestelmä tuntuu voimattomalta, Erica tarttuu aseeseen ja alkaa ottaa oikeutta omiin käsiinsä. Samalla hän ajautuu ristiriitaiseen suhteeseen etsivä Mercer’in (Terrence Howard) kanssa, joka tutkii näitä kostomurhia.

Heti alkuunsa on mukava huomata, että kyseessä ei ole perinteinen actionviihdepläjäys, kuten esim. Jennifer Garnerin samantyylinen Peppermint (2018). Vaikka juoni on hyvin lähellä Bronsonin klassista Death Wishiä kaikkine kliseineen ja trooppeineen, on leffa mukavan kypsän oloinen ja panostaa enempi draamaan, kuin toimintaan. Elokuva onkin melko uskottava ja realistinen kuvaus vigilante-aiheesta. Siinä on myös kohtauksia, jotka tuovat mieleen klassisen Taxikuskin. 

Neil Jordanin ohjaus on tyylikäs, mutta paikoin ehkä hieman raskaalla kädellä ohjattu. Elokuva tasapainottelee vigilante-toiminnan ja moraalisen pohdinnan välillä, mutta ei aina täysin onnistu syventämään keskustelua oikeuden ja koston rajamaasta.



Silti Jordan luo ahdistavan ja synkän tunnelman, joka tekee New Yorkista melkein kuin oman hahmonsa – vieraannuttavan ja arvaamattoman. Väkivalta kohtaukset ovat yllättävän brutaaleja, vaikka mielikuvituksellekkin jätetään tilaa, eikä kaikkea näytetä. Silti joidenkin kohtien julmuus tekee melkein pahaa tottuneellekkin katsojalle. Elokuvassa on silti vahva sanoma siitä, kuinka trauma voi viedä ihmisen äärirajoille – ja mitä tapahtuu, kun oikeusjärjestelmä ei tunnu riittävältä.

Onhan The Brave onessa erojakin esikuvaansa nähden. Death Wish on suoraviivaisempi toimintaelokuva, jossa kostaminen nähdään enemmän yhteiskuntakritiikin tai jopa "katupartioinnin" keinona. Elokuvassa on lähes exploitatiivinen sävy, eli rikolliset ovat selkeästi pahoja ja katsojan odotetaan nauttivan heidän kohtaloistaan. The Brave One on psykologisempi ja synkempi draama. Se ei tarjoa helppoja vastauksia, vaan esittää koston trauman oireena, ei vapautuksena. Katsojaa haastetaan pohtimaan, pitäisikö Erican teot oikeasti hyväksyä.

Jodie Foster tekee elokuvassa intensiivisen ja uskottavan roolisuorituksen. Hänen esittämänsä hahmo on samaan aikaan hauras, raivokas ja etsii epätoivoisesti tapaa saada elämänsä takaisin hallintaan. Fosterin tapa näyttää trauma ja sisäinen myllerrys on kylmäävän todentuntuista.

Terrence Howard tuo mukavaa vastapainoa Fosterin intensiivisyydelle. Hänen etsivänsä on empaattinen ja älykäs hahmo, joka alkaa aavistaa totuuden Ericasta, mutta joutuu itsekin moraalisen dilemman eteen. Hahmossa on jotain samaa kuin Death Wishin Etsivä Frank Ochoassa.

The Brave one kertoo puhkikalutun tarinan jälleen kerran, mutta tarpeeksi mielenkiintoisesti, että sen jaksaa helposti katsoa vielä kerran. Se onnistuu uudelleen tulkitsemaan Death Wishin tarinan huomattavasti paremmin, kuin esim. vuoden 2018 Death Wish remake. Se on mukavan kypsä ja realistinen näkemys aiheesta. Allekirjoittaneelle se toimi todella hyvin ja kaksituntinen meni hujauksessa. Tällainen draamalla kyllästetty thrilleri on mielestäni omiaan kertomaan rankkaa vigilantetarinaa, tuhansia kertoja nähtyjen toimintapläjäysten sijaan. Elokuvan erikoinen englanninkielinen "suomennos" on kyllä puhuttelevampi, kuin alkuperäinen nimi, koska tuota vierasta henkilöä ihmisen sisällä pohditaan elokuvassa useampaankin kertaan. Suosittelen kaikille kostoelokuvien ystäville ja jos antaisin tähtiä, niin tämä saisi semmoisen neljä miinus kautta viisi. Todella positiivinen löytö katsomattomien leffapinosta.

- Kai Kumpulainen 2.5.20205

Suomi-DVD