Old (2021)

M. Night Shyamalanin filmografian alkupäähän sijoittuu monia loistavia leffoja, kuten Kuudes Aisti, Särkymätön, Signs ja Kylä. Voittokulku katkesi ja alkoi tulla huteja, hittien väliin. Kokeili hän jopa omaa supersankari-leffauniversumia. Silti lähes jokainen leffa on ollut vähintään viihdyttävä ja jonkinlainen tapaus. Tähän on yleensä ollut syynä elokuvan lopussa nähtävä twisti, joka kääntää kaiken päälaelleen. Nyt oli vihdoinkin aika katsastaa herran uusin tuotos Old, vuodelta 2021. Leffaa on pidetty yleisesti enemmän hutina, kuin hittinä, mutta ajattelin katsoa sen avoimin mielin.

Old (2021)

Cappan perhe päättää lähteä trooppiseen kohteeseen lomailemaan ja puimaan vanhempien rakoilevaa suhdetta. Paikan päällä opas kertoo heille salaisesta rannasta, jonne hän opastaa vain "hyviä tyyppejä". Rantaa ympäröi korkeat kalliot. Rannalta löytyy muutama muukin ihminen. Pian ihmiset huomaavat, että alueelta ei niin vaan palata ihmisten pariin ja muutakin omituista alkaa tapahtua. Kohta he tajuavat mm. lasten kasvaneen teini-ikäisiksi ja muutkin ihmiset alkavat vaikuttaa vanhentuneen vauhdilla. Rannalta löytyy myös tuntematon ruumis makaamassa ja tilanne alkaa eskaloitua...

 M. Night Shyamalanin kuvaus elokuvassa on mielenkiintoista. Aina kun jotain hirveää tai kuvottavaa tapahtuu, niin kamera liukuu pois kohteesta ja jättää suurimman osan mielikuvituksen varaan. Aisoista lähinnä kerrotaan, mutta niitä ei suoraan näytetä. Tällä on ehkä pyritty vaikuttamaan katsojan mielikuvitukseen, mutta itselleni se teki elokuvasta vain kevyemmän "kauhun". Toki loppupuoliskolla jo nähdäänkin hieman groteskimpaa kamaa, mutta paljon jätetään omien mielikuvien varaan. Moni on mieltänyt kuvaustyylin kehnoksi, mutta mielestäni se on tarkoituksellista.

Yksi asia mikä leffassa pisti miettimään oli elokuvan sisäinen logiikka. Vanheniko ihmiset vain solutasolla, vai myös henkisesti. Se ei ollut selvää. Ainakin lapset tuntuivat osittain aikuistuvan melko vauhdilla. Muitakin omituisia logiikka-ongelmia kohtasin, vaikka yleensä osaan katsoa sellaiset sormien lävitse enempiä häiriintymättä. 

Elokuva vaihtelee tyylilajeja jännityksestä, mysteerin, draamaan ja kauhuun hyvin soljuvasti, joten siinä se onnistuu.

Elokuvassa esiintyy mm. Gael García Bernal, Vicky Krieps, Rufus Sewell (Dark City),  Thomasin McKenzie Abbey Lee ja jopa M. Night Shyamalan itse. Näyttelijät eivät jättäneet mitään ikimuistoisia suorituksia, vaikka ihan mallikkaasti suoriutuivat hommasta. Päällimmäisenä mieleen jäi Rufus Sewellin hieman ahdistava rooli.

Elokuva tempaisi mukaansa alusta asti ja piti mielenkiinnon yllä loppuhuipennukseen saakka. Sitä oli helppo seurata, eikä kelloa, saati kännykkää tarvinnut vilkuilla välillä. Vaikka "kauhu" elokuvassa oli miltei kokoperheen viihdettä, nähtiin loppupuolella myös hieman "creepympää" bodyhorroria. Ainoastaan lopun twisti oli mielestäni melko laimea, koska se ei kääntänyt kaikkea päälaelleen, vaan oikeastaan meni loogisesti siihen suuntaan, mihin juoni sitä kuljetti, eikä ahaa elämyksiä juurikaan tullut. Silti pidin leffaa ihan mukaansa tempaavan jännänä ja suosittelen sitä muillekkin kepeän jännityksen nälkään.

- Kai Kumpulainen 3.6.2022