Katselukerrat

Mortal Kombat 2 (2026)




90-luvun Mortal Kombat-elokuvat ja niitä edeltäneet videopelit ovat minulle vähintäänkin nostalgisia tapauksia. Voidaan puhua jo pienestä fanituksesta. Uusimpia pelejä en ole silmäilyä enempää pelannut, mutta viimeisiä animaatioelokuvia on tullut katsottua. Kun 2021 ilmestyi pitkän ajan jälkeen uusi Mortal Kombat live-action elokuva olin vähintäänkin innoissani. Kaikkien vikojen ja puutteidenkin kanssa pidin siitä todella paljon. Onhan sitä jo aikojen saatossa totuttu, että videopelielokuvat ovat harvoin täydellisiä. Salaa toivoin, että joskus sille tulisi jatkoa. Mielessäni maalailin elokuvaa joka parantaisi edellisen osan puutteita jokaisella alueella. Jatko-osassa pitäisi olla mukana myös itse Johnny Cage, eikä mitään elokuvaa varten keksittyä hahmoa, kuten edellisessä osassa. Ja tällä kertaa pitäisi vihdoinkin tapahtumien sijoittua itse turnaukseen. Kun toiveeni toteutui ja ensimmäinen elokuva sai nyt jatkoa lähes viiden vuoden odotuksen jälkeen, ampaisin kohti elokuvateatteria todistamaan tätä ihmettä. Mutta lunastiko elokuva korkeaksi nousseet vaatimukseni...

Mortal Kombat 2 (2026)

Mortal Kombat II jatkaa vuoden 2021 Mortal Kombat -elokuvan tarinaa. Juoni keskittyy itse Mortal Kombat -turnaukseen, jossa Earthrealmin (Maan valtakunnan) taistelijat yrittävät estää pahaa Shao Kahnia valloittamasta maailmaa. Mukaan liittyy myös Johnny Cage.

Raiden kokoaa jälleen joukon taistelijoita — kuten Liu Kangin, Sonya Bladen, Jaxin ja Scorpionin — taistelemaan Outworldin sotureita vastaan. Vastapuolella ovat muun muassa Shao Kahn, Kitana, Jade ja Noob Saibot. Jos Earthrealmin puolustajat häviävät, Shao Kahn voi hallita koko maailmaa.


Elokuva oli visuaalisesti mielyttävän näköinen, vaikka cgi:tä oli käytetty huolella. Se toimi silti tällaisessa pelimaailmaan sijoittuvassa elokuvassa aivan hyvin, luoden elokuvasta kuin elävän tietokonepelin.



Hienointa oli se, kun klassiset pelien kentät näyttäytyivät elokuvassa oikeina lavasteina. Matsit alkoivat aina samasta kuvakulmasta, mistä pelit ovat kuvattu joten kentän tunnisti helposti. Myös asusteet ja maskeeraukset olivat komeita ja praktikaalitehosteita ja meikkejä oli myös käytetty luomaan lihaa luiden ympärille. Unohtamatta gorea, verta ja suolenpätkiä, mikä kuuluu olennaisena osana Mortal Kombatien maailmaan.

Tällä kertaa mukana oli kauan odottamani Johnny "fucking " Cage. Vaikka pidän suunnattomasti Karl Urbanista, mietin, että sopiiko hän rooliin. Onhan hänen kasvot aika kuluneet lukuisissa Franchiseissa ja mies ei ole mikään nuori enää. Kuinka väärässä olinkaan. Karl Urban oli aivan loistava roolissaan. Hän muistutti Van Dammen tyylistä kehäraakkia, jonka kulta-ajat martial arts-näytteilijänä olivat siellä 90-luvulla ja ura näytti olevan takanapäin. Hahmosta alkoi välittää heti alkumetreistä lähtien. Johnny Cagen hahmohan perustuu alun perin Van Dammeen. Tosin tällä kertaa tähän vanhempaan versioon.

Toinen selkeä päähahmo oli Kitana, jota näytteli sympaattinen Adeline Rudolph. Rudolph toi Kitanan pois taustahahmoista suoraan ykköskaartiin. Vähän tuli hahmon taustatarinasta mieleen MCU:n Gomorra, mutta tämä on muutenkin ikiaikainen lore.

Toinen aivan upeasti luotu hahmo oli itse Shao Kahn, joka tuntui oikeasti vaaralliselta ja uhkaavalta jättiläiseltä. Hahmoa esitti mm. Scott Adkinsin tähdittämästä Boyka-elokuvasta tuttu Martyn Ford. Mies on valtavan kookas kehonrakentaja, joka tuo uskottavuutta hahmoon. Mielessäni kävi Game of Thronesin Mountain, joka tuntui uhkaavuudessaan juuri siltä että kädenetäysyydellä mies puristaa pään kasaan paljailla kämmenillä.


Neljäs huippuhahmo oli Baraka, joka oli parktikaalimeikeissään oikein hauska hahmo. Tätä CJ Bloomfieldin näyttelemää hahmoa olisi halunnut nähdä enemmänkin. Koomisena kevennyksenä mies toi mukavasti huumoria synkkään leffaan. Tosin huumoria leffassa oli muutenkin sopivissa määrin.

Oikeastaan vielä hauskempia kohtia elokuvaan toi mukanaan edellisestä leffasta tuttu henkiin herätetty Kano, jota näyttelee hauska Josh Lawson. Kano toi leffaan ronskia alapäähuumoria ja kourallisen huonoa makua.

Myös Joe Talismin hahmo Bi-Han herätettiin henkiin jatko-osaan, mutta tällä kertaa Sub Zeron sijasta mies näyttäytyy Noob Saibot hahmona. Nippelitietoutta vuosikymmenien takaa: Noob Saibotin nimi on MK:n tekijöiden Ed Boonin ja John Tobiaksen nimistä kasattu ja käännetty käänteiseen suuntaan. Ed Boon nähdään muuten elokuvassa baarimikkona.

Ensimmäisen elokuvan loput päähahmot olivat mukana lähinnä taustahahmoina tukemassa tarinaa, tai vain kuolemassa matseissa. Oli heitäkin mukava nähdä. Scorpion on aina cool.

Vaikka leffa onkin suoraa jatko edelliselle, on vuosikausien tauko välissä tehnyt sen, että elokuva tuntuu miltei soft rebootilta osittain. Tämän takia elokuva toimii myös itsenäisenä teoksena, jonka voi katsoa ilman ensimmäitä osaa.

Mahtipontiset musiikit elokuvan taustalle on luonut Zimmerin oppipoika Benjamin Wallfisch, joka tunnetaan mm. Blade Runner 2049 elokuvan musiikeista. Ne olivat toimivaa pöhinää, mutta silti salaa toivoin, että välillä oltaisiin kuultu 90-luvun teknobiittejä vanhojen elokuvien tapaan. Onneksi lopputeksteissä kuultiin vanha kunnon klassikko teema joka kruunasi kokemuksen. 


Mortal Kombat 2 vuosimallia 2026 on täydellistä viihdettä nelikymppiselle Mortal Kombat-fanille. Se luo eloon vanhojen pelien maailman, tuo mukaan kaikki suosikki hahmot ja kohtaukset peleistä ja päivittää vanhojen elokuvien tapahtumat nykyaikaan entisaikoja kunnioittaen.  Elokuva viljelee valveutuneelle fanille viittauksia ja nippelitietoa jatkuvalla syötöllä. Huumori on sekä pöhköä, että silmäniskuja tietäjille. Nautinto on taattu. Voisi siis sanoa, että sain juuri sitä mitä tilasin. 

Jos taas otetaan katsoja, joka ei ole tietoinen Mortal Kombat pelien tai franchisen sisällöstä, voi elokuva esittäytyä keskinkertaisena tai pölhönä. Ja onhan se pölhö ja kieliposkessa tehtyä hömppää, mutta hyvällä maulla ja juuri oikein. itse sain kaiken mitä olin jatko-osalta toivonut ja jopa enemmän. Lähdin pois teatterista hymy huulilla, tuntien itseni taas hetken teiniksi, joka menee kotia jatkamaan fiiliksiä videopelin ääressä.


Mortaaal Kombaaat!!!

- Kai Kumpulainen 14.5.2026


Lue ykkösosan arvostelu tästä linkistä.

Sorpion's revenge arvostelu















Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Paul W.S. Andersonin Resident Evil - elokuvasarja (2002- 2016)

Kuva
Vuonna 2002 parikymppiselle Kaitsulle ensimmäinen Resident evil leffa oli ihan toimiva pläjäys, jota tuli katseltua useampaankin kertaan. Elokuva perustui löyhästi pelisarjaan ja leffan oli ohjannut mm. Mortal Kombatista (1995) tuttu Paul W. S. Anderson. Tämä oli myös niitä ensimmäisiä DVD-levyjä joita tuli osteltua tuohon aikaan, joten kuvanlaatu ja ääni olivat tuohon aikaan huippuluokkaa. Senkin takia leffaa tuli pyöriteltyä useamman kerran. Mitä vanhemmaksi tulin ja mitä useampia jatko-osia sarjaan kertyi, sen heikomaksi mielenkiinto elokuvia kohtaan meni. Katsoin ne ehkä kerran kaikki, mutta muistikuvat olivat hatarat. Varsinkin tuohon aikaan ollut Zombie-buumi ja sen ylitarjonta vei mielenkiintoa vielä enemmän. Jossain vaiheessa rupesi kaikki Zombie-aiheiset elokuvat tökkimään. Muutama vuosi sitten päätin, että katson ne kaikki uudelleen, joten ostin koko leffasagan kattavan 4k uhd blu-ray boksin. Lähinna myös sen takia, että ekasta elokuvasta ei suomessa julkaistu koskaan kunnon ...
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini...
Lue lisää

The Last Boy Scout (Viimeinen Partiopoika, 1991)

Kuva
Koska Bruce Willis joutui lopettamaan näyttelijänuransa sairautensa takia, päätin kunnioittaa miehen uraa katsomalla yhden sieltä kulta-ajan Willis-elokuvista. Olen aina pitänyt tästä elokuvasta, mutta ajatellut, että se kuuluu sinne parhaimmiston alempaan keskikastiin. Olen toki katsoinut tämän useasti junnuna, mutta viime kerrasta oli aikaa 15-20 vuotta. Nyt katsottuani sen vihdoin uudelleen huomasin, että leffahan on aivan loistava ja sinkoutuu sinne parhaiden Bruce Willis-elokuvien kärkeen omissa kirjoissani. Elokuvan on ohjannus Ridleyn veli Tony Scott . Olenkin katsellut myös Tony Scottin filmografiaa läpi viimeaikoina ja täytyy todeta, että tämä menee herran top vitoseen heittämällä. Kyseessä on vuoden 1991 The Last Boy Scout, eli Viimeinen Partiopoika. Tällaisia elokuvia ei enää nykyään tehdä, eikä niitä saisikaan enää tehdä. Varoitus: Sisältää ylitsevuotavaa toksista maskuliinisuutta. The Last Boy Scout (Viimeinen Partiopoika, 1991) Bruce Willis on Joe Hallenbeck, yksityisetsi...
Lue lisää

ALF (TV series, 1986-1990)

Kuva
80-luvun lopulla Alf-televisiosarja oli yksi ensimmäisistä ohjelmista, joita katseltiin uudelta kolmoskanavalta. Muita suosikkeja oli Ritari-Ässä, Batman ja Masters of The Universe. Alf siis kuului vahvasti lapsuuteeni. Sarjan lisäksi omistin muutaman sarjakuvan ja lelun. Alfista tuli myös piirrossarja, jota vuokrattiin videovuokraamoista, mutta tärkeimpänä oli televisiosarja, jossa hahmo nähtiin ihan oikeana ja elävänä (nukkena). Sarja ei oikeastaan ollut edes lastenohjelma, päähahmoa lukuunottamatta, vaan aikalailla tavan sitcom, joita tuohon aikaan jo olikin useita markkinoilla. Alf-hahmo oli tavallaan "gimmick", jolla erotuttiin muista tilannekomedioista. Alf-hahmo keksittiin melko varmasti E.T:n suosion vanavedessä ja jopa ensimmäisessä jaksossa mainitaan E.T. vertailukohteena. HBO Maxin (vihdoinkin) lisätessä Alfin tarjontaansa, oli pakko katsoa, kuinka sarja on kestänyt aikaa... ALF (TV series, 1986-1990) Sarja alkaa siitä, kuinka Melmac-planeetalta saapunut avaruusol...
Lue lisää

Sniper (Sala-ampuja, 1993)

Kuva
Tämän leffan ostin aikanaan kirpparilta ihan pelkän kannen perusteella. Kansi huokui tuollaista 90-luvun alun vetovoimaista machotoimintaa. Vajaa kuusi vuotta se lepäsikin hyllyssä, koska katsomattomien leffojen jono oli sen verta pitkäksi venähtänyt. Onneksi vihdoinkin pääsin leffan kimppuun ja selvittämään, että mistä on kyse. Kyse on tietenkin Luis Llosan (The Specialist, Anaconda) ohjaamasta toimintapätkästä, jota tähdittää Tom Berenger (Platoon) ja Billy Zane (Rasvatyyni, Mustanaamio, Titanic). Leffa olikin mittavan kulttisuosion lisäksi poikinut itselleen lähes kymmenen jatko-osaa. Ei muuta kuin lätty pyörimään ja tähtäilemään... Sniper (Sala-ampuja, 1993) Mestariampuja  Kersantti Thomas Beckett on suorittamassa salamurhaus tehtävää Panamassa, kun onnistuneen tehtävän jälkeen hänen parinsa saa surman, koska pelastuskopteri saapuukin päivän valossa, eikä yön pimeydessä, niin kuin sovittu. Myöhemmin katkeroitunut Beckett saa uuden tehtävän, johon pariksi valikoituu Richard M...
Lue lisää

The Brave one (suom. Stranger in You, 2007)

Kuva
  Löysin katsomattomien leffojen pinosta filmin, jonka kansikuva herätti mielenkiinnon, mutta en muistanut ollenkaan, että mistä elokuva oli tullut aikanaan hankittua. Päätin tutkia leffaa etukäteen hieman googlella, mutta kannen nimi "Stranger in you" ei tuottanut oikein mitään järkevää tulosta. Päätin siis katsoa löytyykö leffaa päänäyttelijä Jodie Fosterin filmografiasta. Eipä sitä sieltäkään löytynyt. Johan on merkillistä, tuumasin. Pienen tutkimusretken jälkeen sain selville, että elokuvan tuntematon nimi "Stranger in you" onkin sen "suomennos" ja alkuperäinen nimi onkin The Brave One. Tuo Suomen markkinoille tarkoitettu nimi oli kyllä vetävämpi. Samalla selvisi, että kyseessä on lempigenreni, eli "kostoelokuvat" ja tällä kertaa vigilanten hommaa hoitelee karskin Bronsonin sijasta pienikokoinen naishenkilö, eli edellä mainittu Jodie Foster (Uhrilampaat). Mielenkiinnolla löin levyn sisään ja äkkiä tarkastamaan, miten vuonna 2007 oli nämä vigi...
Lue lisää

U Turn - U-käännös helvettiin (1997)

Kuva
Teininä 90-luvulla diggailin paljon hieman vinksahtaneista elokuvista, kuten Puuta Heinää Ja Muutama Vesiperä, Natural Born Killers , Pelkoa Ja Inhoa Las Vegasissa ja Rodriguezin leffat yms. (tiedätte varmaan). Yksi näistä suosikeistani oli Oliver Stonen vuonna 1997 ohjaama loistava U Turn - U-käännös helvettiin. Tätä leffaa katselin useasti sen häiriintyneen, mutta hauskan tunnelman takia. Tähän kieroon maailmaan oli jotenkin jännittävää, mutta viihdyttävää uppoutua. Viime katselukerrasta on aikaa kohta 10-vuotta, mutta koska elokuvan huippuhetket ovat hyvin muistissa, niin uusi katselukerta hieman venähti. No nyt otin härkää taas sarvista ja tein rohkean uukkarin suoraan kuumimpaan helvettiin... U Turn - U-käännös helvettiin (1997) Bobby Cooper on ajelehtija, joka on menossa maksamaan velkojaan vaarallisille gangstereille Las Vegasiin. Tehdessään U-käännöksen pois määränpäästä, hänen autonsa hajoaa Arisonan pieneen kylään Superioriin. Kummallisella autopajalla selviää, että auton ko...
Lue lisää

Routasydän (1993)

Kuva
Yhtenä päivänä bongasin Prisman leffahyllystä mielenkiintoisen kannen. Kannessa komeili Ruusun ajasta tutun Katja Kiurun kasvot. Tutkittuani koteloa hetken, se kertoi, että kyseessä on yksi harvoja suomalaisia toimintaelokuvia . Elokuva sijoittuu tulevaisuuteen jonkinlaiseen pre-dystooppiseen Suomeen, mutta selkeästi ainakin elokuvan alussa ollaan 90-luvun alun maisemissa. Elokuvan kansi luetteli useita hienoja suomalaisia näyttelijöitä, joten olihan tämä hankittava ja nähtävä. On aina piristävää löytää unholaan painuneita suomalaisia genre-elokuvia, joita ei ole vielä nähnyt. Mutta millainen se olikaan... Routasydän (1993) Elämme lähitulevaisuudessa, jossa Suomen liityttyä Euroopan yhteisöön, hallitsematon pakolaisvirta on romahduttanut talouden. Entinen yliopiston opettaja Aaro (Mats Längbackka), yrittää selviytyä uudessa maailmassa kahden lapsensa kanssa. Entinen lukutoukka ja aseistakieltäytyjä, joutuu muuttamaan itsensä kovaksi tappajaksi pelastaakseen perheensä ja matkan varrella...
Lue lisää

Mortal Kombat (2021)

Kuva
Kaksi ensimmäistä Mortal Kombat peliä kuuluu vahvasti lapsuuteeni. Niiden "realistinen" grafiikka oli aivan mieletöntä kasibittisen Supermarion jälkeen. Kun vuonna 1995 videovuokraamoon ilmestyi aiheesta live-action elokuva, oli se ekalla katsomiskerralla niin tajunnanräjäyttävä, että kutsuin kaverin kylään ja katsoin leffan heti putkeen uudelleen. Nykypäivänä elokuva on melko juustoista settiä, mutta nostalgialaseilla oikein viihdyttävää ja tunnusmusiikki saa edelleen ihon kananlihalle. Jatko-osa olikin jo aika karmea, eikä se toiminut edes ilmestyessään. Vuosikymmeniä odottelin rauhallisesti uutta Mortal Kombat elokuvaa ja viime vuonna ilmestynyt animaatioelokuva Scorpion's revenge olikin vallan mainio pätkä aiheesta. Kun vihdoinkin julkistettiin, että uusi liveaction elokuva olisi tulossa, otin tiedon vastaan rauhallisesti, mutta samalla odotukset alkoivat nousta pilviin. Oliko elokuva kaikkien 26-vuoden odotusten arvoinen... Mortal Kombat (2021) On taas Mortal Kombat-...
Lue lisää