Once Upon A Time in Mexico (2003)

Robert Rodriguesin El Mariachi Trilogian kakkososa Desperado on yksi kovimpia toimintaleffoja ysäriltä ja itselleni ikisuosikki toimintaleffojen kohdalla. Siksi aikoinaan katsoin myös elokuvan jatko osaa useaan kertaan, mutta jotain siinä oli väärin, kun se ei ikinä noussut samalle tasolle Desperadon kanssa. Itse El Mariachi hahmokin jäi vähän taustalle ja shown varastaa Johnny Deppin omituinen hipster-agentti Sands. Mukana on iso liuta ysärin kovia näyttelijöitä ja ohjaaja kovassa vedossa, vaikka tarinan kerronta onkin hieman sekavaa. Siksi päätin katsastaa uudelleen, että miltä elokuva tänä päivänä näyttää. Kyseessä on Once Upon A Time In Mexico (2003)



Elokuvan juoni ei periaatteessa ole kovinkaan monimutkainen. Johnny Depp on CIA-agentti Sands, joka palkkaa kuolleeksi luullun El Mariachin (Banderas) tappamaan kenraali Marquezin (Gerardo Vigil). Marquez on syyllinen El Mariachin vaimon ja syntymättömän lapsen surmaan ja jopa tämän omaan "surmaan". Siksi kosto olisi paikallaan. Huumeparoni Barillon (Willem Dafoe) aikomus on taas syöstä Mexicon presidentti vallasta, apunaan Billy (Mickey Rourke).



Elokuvassa on hurja läjä aikansa kuumimpia nimiä ja Rodriguzin luottonäyttelijöitä. Edellä mainittu Willem Dafoe on melko karmiva leikaussiteet naamalla. Mickey Rourke on hieman sivussa väsyneenä kätyrinä. Danny Trejo on herännyt henkiin, sitten viime leffan ja vetää ilmeisesti toista roolia Cucuynä. Edellisessä leffassa hän oli Navaya. Eva Mendez on erittäin hehkeänä toimintanaisena ja kaksoisagenttina. Enrique Iglesias hyppää musamaailmasta välillä näyttelemään kaunispoika-hitmania. Cheech and Chong leffoista tuttu Cheech Marin pyörähtää taas näyttämässä naamaansa, vaikka kuolikin jo Desperadossa. Siksi tämä elokuva rupeaa tuntumaan irralliselta edelliseen osaan nähden ja ei välttämättä tarvitse aikaisempia osia taustalle, katsoakseen tämän irrallisena teoksena. Nuoruuteni ihastus Salma Hayek vilahtelee takaumissa. Rubén Blades on eläkkeellä oleva FBI-agentti, joka ei pysy eläkkeellä. Koko shown muistettavimpia kohtauksia vetää Johnny Depp omituisesti pukeutuvana hipster-CIA-agenttina.



Elokuvan kerronta tuntui ekoilla kerroilla omituiselta ja sekavalta, ja vaikka olen nähnyt tämän useasti, niin se ei ole vieläkään helpottanut. Myönnän että en ymmärrä mitä tällä tarinalla haetaan. Miksi nämä asiat tapahtuvat ja onko lopussa millään mitään väliä. Sitten on sellaisia erikoisia ratkaisuja, kuten se, että elokuvan alussa kerrotaan Salma Hayekin kuolleen. Silti kesken leffaa tulee näytäviä action-takaumia, missä pitäisi jännittää selviääkö hän ja Banderas hengissä jännittävissä takaa-ajoissa. Tässähän katsoja jo tietää miten käy, joten jännitys katoaa, eikä hahmoja innostu kannustamaan selviämään tilanteista. Kaikki vaiva tuntuu turhalta siis.



Elokuvassa on myös muutamia aika inhottavia kohtauksia, jopa Rodriguez-tasolla. Yksi niistä on kuuluisa kohtaus, jossa Depp menettää silmänsä ja lähtee sokeana ammuskelureissulle. Toinen liittyy erääseen kasvoleikkaukseen. Hieman näillä oli teho laskenut, mutta nuorena ne tuntuivat aika luontaantyöntäviltä kohtauksilta. Mielestäni elokuvan ongelma on siinä, että hahmoja on paljon, mutta selkeää sankaria ei tunnu olevan. Depp ei ole mikään sankari. Banderaskin tuntuu hieman turhalta hahmolta, joka on vain lisätty tarinaan, jotta saadaan Desperado-yhteys. 



Kaiken tämän marinan jälkeen täytyy sanoa, että jollain kierolla tavalla pidän tästä elokuvasta ja sen nihilistisestä maailmasta, joka saa minut joka kerta hämmästelemään, että mitä tässä lopulta on haettu. Kaikenkaikkiaan El Mariachi-trilogia on ikisuosikkini kokonaisuutena ja parasta Rodriguezia.

- Kai Kumpulainen 12.4.2020