Tilaajat

Wonder Woman: Bloodlines (2019)



Ennen uuden Wonder Woman elokuvan näkemistä päätin sivistää itseäni katsomalla molemmat Wonder Woman-animaatioelokuvat hankkimiltani blu-rayltä. DC-animaatiouniversumin elokuvat ovat olleet lähtökohtaisesti erittäin laadukkaita ja lähestulkoon parempia, kuin osa live-action elokuvista. Ne ovat olleet myös huomattavasti syvällisempiä ja monitasoisempia, kuin esim. Marvelin animaatioelokuvat, jotka perustuvat pitkälti taistelukohtauksiin. Tähän on yleensä syynä se, että tarinan pohjana on käytetty jotain kiitettyä klassikkosarjakuvaa ja elokuva on uskollinen lähteelle, mutta tällä kertaa on kyseessä originaalitarina, joka ottaa vain vaikutteita Rebirth-sarjakuvista. Se on neljästoista DC animated movie universen osa ja 36 alkuperäisistä DC-universumin animaatioelokuvista. Mutta onko se hyvä...

Wonder Woman: Bloodlines (2019)

Eräänä päivänä taistelulentäjä Steve Trevor kohtaa parademoneja, lentäessään hävittäjällään ja  ilmataistelun aikana syöksyy näkymättömälle saarelle Themysciralle, juuri kun saaren suojaus on hetkeksi pois päältä. Saaren kuningatar Hippolyta vangitsee Trevorin, mutta Prinsessa Diana haluaa vapauttaa miehen ja palauttaa takaisin kotimaahansa. Prinsessa ei voi enää palata saarelle, joten hän jää asustelemaan viideksi vuodeksi Etta Candyn luokse. Candyn tytär Vanessa tulee kateelliseksi Dianan ja Ettan ystävyydestä ja alkaa oirehtimaan muuttumalla pikkuhiljaa kapinalliseksi punkkariksi. Lopulta hän tapaa vääriä henkilöitä, jotka istuttavat Vanessaan viruksen, joka lopulta muuntaa hänet Silver Swaniksi. Vanessan solut alkavat muuntua pikkuhiljaa metalliseksi kuoreksi. Diana päättää palata saarelle, jossa olisi ainut parannuskeino Vanessan virukseen...



Elokuvassa on melko samat lähtökohdat, kuin vuoden 2017 Wonder woman live-actionissa ja vuoden 2009 animaatioelokuvassa. Taas kerran Trevor syöksyy saarelle ja esitellään Dianan "syntytarina" pikaisesti, mutta sen jälkeen tarina muuttuu täysin. Washington DC:ssä Wonder woman saa päivitetyn "supersankari" uimapuvun, joka ei mielestäni ole niin hieno, kuin alkuperäinen sotahaarniska. Ihmenainen kohtaa Rogue galleryn arkkivihollisiaan, kuten Gigantan, Doctor Poisonin, Cheetahin, Dr.Cyberin ja lopulta jopa kreikkalaisia tarujen hirviöitä, kuten Minotauruksen ja Medusan. Näistä kaikista monisyisin on Silver Swan, joka on muutakin kuin vain "paha". 





Muut pahikset ovat aika tusina kauraa ja mukana luultavasti vain sen takia, että saadaan mahdollisimman monta hahmoa elokuvaan. Steve Trevor ei tällä kertaa ole mies-sika (kuten vuoden 2009 animaatiossa), vaan enempi geneerinen toimintasankari.

Animaatiojälki on kohtalaisen hyvää, mutta aika geneeristä ja persoonatonta. Musiikit ovat taas hyviä. Wonder Womanin äänenä kuullaan Rosario Dawson!

Elokuva tienasi blu-ray myynneillä huimat $1,701,560 ja se on saanut Rotten tomatoesissa hyviä arvioita, yli 7 keskiarvolla, mutta henkilökohtaisesti elokuva ei napannut, vuoden 2009 animaation ollessa paljon mielenkiintoisempi. Tässä oli liikaa hahmoja, mutta itse tarina ei tuntunut mieleenkiintoiselta. Toimintakin rupesi kiinnostamaan vasta loppumetreillä Wonder womanin käyttäessä äärimmäisiä keinoja selviytyäkseen.



Elokuva toimii lähinnä kuriositeettina ja esittelee hahmoa niille, jotka sitä eivät tunne, mutta laajalle yleisölle se ei mielestäni tule toimimaan. Voin olla väärässä. No tämä on kumminkin se pakollinen Wonder Womanin oma elokuva, joka kuuluu DC:n laajempaan animaatio universumiin, joka sai päätöksensä eeppisellä Justice League dark: apokalips war. Se myös toimi prequel osana Justice League: War elokuvalle. Suosittelen vain paatuneimmille DC-faneille. Muille suosittelen muita DC:n animaatioelokuvia.

- Kai Kumpulainen 8.1.2021


Julistetaide



klippi

Kommentit

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992)

Prospect (2018)

Dinosaurs (tv-series, 1991-1995)

Punisher: War Zone (2008)

Stay Close (Miniseries 2021)

Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)

Dune (1984)

Squid Game (2021)

Batman Begins (2005)

From Paris With Love (2010)