Nobody (2021)

Nododyn trailerin sattumalta nähdessäni, oli minun kaivettava elokuva jostain nähtäväksi mahdollisimman pian. Onneksi yksi vuokrauspalvelu osui heti kättelyssä eteen ja ei muuta kuin leffa pyörimään, pientä korvausta vastaan. Traileri nimittäin esitteli sen verran viihdyttävää kuvastoa, että tietäisin pitäväni tästä. Käsikirjoittajana Derek Kolstad (John Wick trilogy), ohjaajana Ilya Viktorovich Naishuller, joka tunnetaan huikean toiminnan omaavasta Hardcore Henrystä. Ja mikä parasta, pääosassa Breaking Badista ja Better call Saulista tuttu lemppari kasvo Bob Odenkirk! Eikä siinä vielä kaikki. Miehen isänä itse "Doc Brown" Christopher Lloyd! Mutta oliko se kaiken hypen väärti?

Nobody (2021)

Hutch Mansell on tavan duunari, jonka perhe-elämä on raastavan arkista ja rutiininomaista oravanpyörää. Eräänä päivänä häneen kotiinsa murtaudutaan ja tapahtumat jättävät koko perheenseen traumat. Kun ilmenee, että perheen tytön kissakorukin on hävinnyt Hutchin päässä lopullisesti napsahtaa ja hän päättää etsiä rikolliset käsiinsä. Siitä alkaa tapahtumaketju, jonka jälkeen mikään ei ole enää entisensä...

Leffan idea on tavallaan useita kertoja nähty. Mies, joka on aiemmassa elämässään ollut väkivaltaisessa ammatissa, elää nyt valheellista elämää perheenisänä, muiden perheenjäsenten sitä tietämättä, kunnes menneisyys alkaa palata pintaan (Mieleen tulee nyt ensimmäisenä Arskan Totall Recall ja varsinkin True Lies mieleen). Silti Nobody löytää tähän tuoreen näkökulman tehden elokuvasta jopa John Wickejä toimivamman ja viihdyttävämmän. 

Väkivalta tässä elokuvassa on graafista, eikä se ole yllätys ohjaajan edellisten tuotosten tuntien, mutta se on myös paikoin realistisen kömpelöä, eikä John Wick tyylistä opeteltua koreografiaa nähdä, vaan päähahmokin kolhii vahingossa päätään vihollisten kanssa ährätessä. Tosin loppua päin mies löytää vanhan sisäisen rambonsa, ja sählääminen jää vähemmälle.

Parasta elokuvassa on Bob Odenkirk. Mies on niin tavallisen tallukan näköinen, että ei tavallaan sovi rooliinsa ollenkaan, joten se luo kivan kontrastin. Samalla se luo väkivaltafantasian kaikille tavan duunareille ja perheenisille, jotka ovat työhönsä kyllästyneitä ja haluaisivat haaveissaan pistää kunnolla ranttaliksi. 

Toinen juttu joka tuo hymyn kasvoille on mainio Christopher Lloyd! Räppäri RZA taas tulee aika puskista loppupuolella ja hahmoon ei ehdi tulla tarpeeksi tunnesidettä hänestä välittääkseen, joten kaveri on tavallaan aika turha lisä. Aleksei Serebryakov on pahiksena todella uskottava kaveri ja voisi kuvitella, että mies on oikeassakin elämässä melkoinen piru. Vanha kunnon Michael Ironsidekin tekee roolin tässä.



Tällaisissa pienen budjetin toimintaleffoissa on tyypillistä, että loppu on aika antiklimaattinen ja tämäkään leffa ei ole poikkeus. Silti se ei pilaa elokuvaa, mutta parhaimmillaan leffa on edetessään keskivaiheilla, kun katsoja ei tiedä vielä kaikkea.  

Musiikkina toimivat vanhat kappaleet ovat tarkoin mietittyjä ja niiden sanoitukset tukevatkin tarinaa.

Tässä on taas yksi toimintaelokuva, joka Takenin, John Wickien ja Equalizerin tavoin tuo jotain uutta näkemystä vanhaan genreen ja puristaa vanhasta kaavasta vielä joitain uusia mehuja irti pilke tarpeeksi syvällä silmäkulmassa. Ehkä tämän vuoden kovin toimintaleffa.

- Kai Kumpulainen 20.7.2021