Tilaajat

SPESIAALI: Leffahankintojen esittelyä 11.10.2022


Vaikka hankin elokuvia fyysisessä muodossa tasaiseen tahtiin hyllyjen täytöksi, niin harvemmin tulee täällä blogissa niitä esiteltyä, enempi tuolla facebookin asiaan vihkiytyneissä ryhmissä. Nyt kumminkin huomasin, että elokuvia oli tullut hommattua tavanomaista enemmän lyhyen ajan sisällä ja vielä kolmessa eri formaatissa, niin ajattelin, että en rupea täyttämään  fb:n sivustoja niillä, vaan esittelen koko köntän tässä ja nyt.

¡De nada!

SPESIAALI: Leffahankintojen esittelyä 11.10.2022



Ensimmäisenä paneudutaan näihin sarjakuva-elokuviin. Olen kerännyt tasaiseen tahtiin Marvelin tuotoksia Steelbookeina. Viimeisin MCU-elokuva, eli Thor: Love & Thunder oli omaan mieleeni vallan mainio avaruus-parodia, joka vei Taika Waititin hullunkurista tyyliä vielä askeleen pidemmälle edellisestä. Joillekkin tämä oli liikaa, mutta itse sanon, että vieläkin voi ruuvia kiristää. Kirkuvat meemi-vuohet olivat siinä parasta.

Ensimmäinen Kapteeni Amerikka-leffa on puuttunut pitkään kokoelmistani, joten oli vihdoinkin aika saada tämäkin hyllyyn komeilemaan komeana Mondon julkaisuna. MCU-kokoelmastani puuttuu vielä ainakin Guardians of Galaxy ykkösen ja Iron Man kakkosen Steelbookit. Näitä voi meikäläiselle vinkata, jos tulee vastaan.

Hiljattain arvostelin yhden parhaista Batman elokuvista, eli animaation nimeltä Mask Of Phantasm. Koska leffassa on mielettömän upeat musiikit, oli soundtrack hankittava vihdoinkin kokoelmiini. Muut Batman elokuvien soundtrackit jo löytyvätkin hyllystä. Vielä puuttuu toki uusin The Batman soundtrack.



Sci-fi osastolta tuli hankittua mm. pienen budjetin Blade Runner-pastissi Zone 414, jonka arvostelinkin jo blogissani. 

Pienestä Leffakaupasta tarttui mukaan mm. pieni-suuri scifi-leffa Prospect, jonka arvio löytyy myös blogistani. 

Ikisuosikkini ja yksi parhaista leffoista ikinä, eli 12 Apinaa tuli vihdoinkin hankittua Arrowin 4k-julkaisuna. Tästäkin löytyy toki arvio blogista, mutta jos et ole tätä jostain syystä nähnyt, niin suosittelen ankarasti!



Doomista tuli hiljattain 4k-julkaisu, joka innoitti hankkimaan Doomin hyllyyn, koska kyseessä on lopulta melko viihdyttävää juustoa, vaikka olikin pettymys aikanaan Doom-fanille. Koska pienessä leffakaupassa tuli vastaan perus blu-ray niin hyvään hintaan, päätin toistaiseksi tyytyä siihen. 

Van Dammen The Quest oli nuorena kollina yksi suosikki Dammejani, juurikin lopussa nähtävän Mortal Kombat tyylisen ottelun takia. Tuohon aikaan juuri tällaiset elokuvat olivat kovinta shittiä. Capoeira- ja apinatyylillä tappelevat hahmot olivat kovaa kamaa. Onhan leffassa mukana jopa itse Roger Moore ja leffa on muutenkin sitä laadukkaampaa Damme osastoa, joten 101 julkaisu oli lopulta pakkohankinta.

Snowpiercer on huippukova dystopia-elokuva Parasiten ohjaajalta. Olen aina pitänyt tästä elokuvasta ja hankinkin tästä steelbookin aiemmin, mutta koska lätyllä ei ole muunlaisia tekstejä, kuin hollanniksi, päätin sijoittaa vielä suomi-lättyyn katselunautinnon takaamiseksi. Tiedä vaikka rikkoisin etikettiä ja laittaisin tuon suomi-blurayn tuonne steelbookin sisälle säilöön, heh.


Barcelonan reissulla tarttui mukaan muutamia suosikkielokuviani, kuten Leviathan ja Linnoitus. Myös 70-luvun King Kongia ja alkuperäistä Godzillaa olin katsellut pikään hommattavaksi, joten nekin tarttuivat mukaan samalta matkalta. Tremors kokoelman hankin taas amazonista huokeaan hintaan. Paljon on puhetta, että espanjalaisissa blurayssä tulee vastaan bootleggejä. Tutkittuani asiaa, ovat nämä julkaisut täysin virallisia julkaisuja ja esimerkiksi Tremorsissa ovat levyt täysin samoja, kuin vastaavassa Nordic-julkaisussa, eli suomitekstitkin löytyvät tästä pakkauksesta. Ainoastaan kannet ovat espanjankieliset.


Lopuksi täytyy esitellä vielä muutama DVD-levy. Hard Justice on yksi nuoruuteni suosikki toimintapätkiä. Pääosassa on David Bradley ja arvostelun voit lukea blogistani. 

Samurai Rauni Reposaarelainen on suomalainen taidepläjäys, jonka olen katsonut useita kertoja. Se on yksi suosikkejani myös. Mika Rättö on ollut joko hullu tai nero tätä luodessaan, mutta itse ihastuin siihen ensisilmäyksellä ja olen katsonut sen useita kertoja. Olen myös käynyt pyhiinvaellusmatkalla Reposaaressa tutkimassa kuvauspaikkoja. Oikein idyllinen paikka, missä voisi helposti viettää eläkepäivät. Raunille huippupisteet!

Lady Vengeange on vielä näkemättä. Se on osa Park Chan-wookin kostotrilogiaa, jonka toinen osa Oldboy on yksi suosikkielokuviani koreanmaalta. Tämäkin on siis nähtävä pian.

Semmosia tällä kertaa.

- Kai Kumpulainen 11.10.2022

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024)

Kuva
 Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024) Heikki Silvennoisen poismeno oli järkytys. Pikkupojasta asti mies on vaikuttanut elämääni vuosikymmenien ajan Kummelin ja muun huumoriviihteen muodossa tasaiseen tahtiin. Oikeastaan koskaan ei ole ollut aikakautta, ettei Kummeli olisi piristänyt huumorillaan arkea ja juhlaa. Kolmekymppisenä löysin miehen musiikin ja tutustuin ahkerasti hänen tuotantoonsa Tabula Rasasta soololevyihin. Alkoi tuntua, että Kummelin miehet ovat ikuisia ja kuolemattomia. Valitettavasti näin ei ole. Onneksi musiikki ja viihdetaide on ikuista. Lepää rauhassa Heikki Silvennoinen. Legenda. - Kai Kumpulainen 18.12.2024
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo...
Lue lisää

Jouluelokuva: Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)

Kuva
Vuoden 2020 ensimmäinen katsomani jouluelokuva ei esittelyjä kaipaa. Se on tietenkin kaikkien tuntema Die Hard! Joulun odotus ei voi alkaa ennen, kun Hans Gruber on saatu törkättyä alas Nakatomi Plazan ikkunasta. Kyseessä on kaikkien aikojen toimintaelokuva ja myöskin vallan mainio jouluelokuva, tosin ei niin perinteinen, mutta kumminkin perinteikäs. Mutta mitä tästä elokuvasta enää voi kertoa, jota ei olisi kerrottu jo tuhansia kertoja... Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)  Kaikkihan tietävät elokuvan klassisen juonen. New yorkilainen kyttä John McClane menee jouluaattona tapaamaan vaimoaan hänen työpaikalleen Nakatomi Plazaan, Los angelesiin. Heidän epäonnekseen tornin valtaavat saksalaiset terroristit ja Johnin on toimittava yhden miehen armeijana pelastaakseen tilanteen, kunnes apujoukkoja saataisiin paikalle... Huhun mukaan elokuvan piti olla alunperin jatko-osa Commandolle ja pääosaa piti näytellä itse Arnold Schwarzenegger. Tästä leffasta löytyykin laini, jossa kerr...
Lue lisää

Ensifiilikset: Joker: Folie à Deux (2024)

Kuva
Jokeri kakkone oli yksi vuoden odotetuimmista elokuvista silläkin uhalla, että ensimmäinen osa ei olisi kaivannut jatko-osaa missään nimessä. Myöskin ajatus musikaalista herätti ristiriitaisia tunteita. Elokuva oli kumminkin nähtävä ensi-iltaviikonloppuna ja meninkin sen heti katsomaan kun pääsin. Olihan ensimmäinen osa aivan loistava. Teatterista päästyäni oli fiilikset aika ristiriitaiset. En ollut pettynyt pahasti, mutta mitään riemunkiljahduksiakaan ei päässyt . Leffa pyöri mielessä vielä seuraavana aamuna, niin päätin siitä vähän kirjoitella. Joker: Folie à Deux (2024) Ensimmäinen pieni pettymyksen tunne tuli siitä, kun Jokeri oli palannut surkeaksi ihmisraunioksi Arthur Fleckiksi takaisin. Kun kerran oli saavutettu se mielipuolinen vapaus oli harmillista, että oli palattu nollapisteeseen. Arthur Fleck virui Arkhamin mielisairaalassa ja vielä pahimmassa siivessä, odottaen oikeuden käyntiään. Kun Arthur tapaa toisen hullun, Leen, herää hän jälleen henkiin pikkuhiljaa... Aiemmin pel...
Lue lisää

Rankataan Jack Ryan-elokuvat

Kuva
Tom Clancyn kirjat olivat minulle jo nuorena kollina osittain tuttuja, ja varsinkin pc-peli Tom Clancy's Rainbow Sixiä tuli pelailitua, mutta kirjoissa toistuva päähahmo Jack Ryan meni minulta aikoinaan aivan ohitse. Tämän takia en osannut yhdistää hahmoa samaksi kirjojen elokuva-adaptaatioissa ja esimerkiksi Harrison Fordin hahmon saatoin sekoittaa saman ajan Takaa-ajettu elokuvan hahmoon Kimbleen. Punaisen lokakuun metsästyksessä Ryan jää taas aika taka-alalle ja päähahmoksi nouseekin Conneryn näyttelemä Marko Ramius. Tänä vuonna otin asiakseni ottaa hahmosta selvää, sekä katsoa kaikki Jack Ryan-elokuvat järjestyksessä ja pistää ne sen jälkeen jokinlaiseen paremmuus järjestykseen.  Rankataan Jack Ryan-elokuvat: 5. Jack Ryan: Shadow Recruit Tämän elokuva piti selkeästi aloittaa uusi elokuvasarja, jossa Jack Ryan on kuvattu toimintasankarina Jason Bournen, Ethan Huntin ja James Bondin tyylin, tai jopa niiden vanavedessä. Mentorina hänellä on tällä kertaa Kevin Costner, joka onk...
Lue lisää

Jurassic Park maratoni, arvostelussa 1, 2 ja 5

Kuva
Jurassic Park (1993) Kävin katsomassa elokuvateattereissa Steven Spielbergin ohjaaman Jurassic Parkin vuonna 1993. Se oli huikea kokemus ja vei taas elokuvaefektejä eteenpäin vahvalla kädellä. Crichtonin kirjakin tuli ahmittua samoihin aikoihin, vaikka se oli aikalailla erilainen. Dinosaurukset oli hetken aikaa maailman isoin juttu ja kaikkien huulilla. Itselläkin oli jp-aiheisia sarjakuvia, leluja, nes -peli ja kouluvihkoja. Nyt 26-vuotta myöhemmin ajattelin katsoa elokuvan 4k:na netflixistä, ja näyttää sen lapsillekkin. Elokuva oli hyvin kestänyt aikaa ja varsinkin dinot oli näyttäviä ja ehkä jopa aidomman oloisia kuin vaikka jurassic worldissa. Jotenkin maagisesti ne on tehty niin hyvin, että vieläkin ne vakuuttavat jopa uuden sukupolven. Dinot piti alunperin toteuttaa go-motion tekniikalla, mutta nykimisen takia ne tehtiin lopulta tietokoneella, joka oli aika uutta silloin. Sen verran monta kertaa olen tämän nähnyt 90-luvulla, että muistin kaikki kohtaukset ulkoa. Pari ko...
Lue lisää

The Hunt for Red October - Punaisen Lokakuun Metsastys (1989)

Kuva
Jack Ryan , tuo Tom Clancyn oma James Bond. Lukuisten kirjojen lisäksi hahmosta on tehty useita filmatisointeja, mutta ne ovlivat jääneet minulta vuosien varrella vähemmälle huomiolle, kunnes nyt päätin ottaa kaverista selvää ja kaivoin hyllystä Jack Ryan Blu-ray boksin.  Ensimmäisenä vuorossa oli jo legendaariseksi muodostunut Punaisen lokakuun metsästys . Alec Baldwinin näyttelemä Jack Ryan on tässä elokuvassa poikkeuksellisesti lähes sivuhahmona ja pääosaa näyttelee karismaattisesti itse James Bond, eli Sean Connery. Elokuvan on ohjannut John McTiernan , joka tunnetaan ikiklassikoista kuten Die Hard ja Predator. Asettaisin tämän elokuvan noiden leffojen kanssa samaan klassikon asemaan.  Onpahan elokuva myös tällä hetkellä ajankohtainen, koska Sean Connery pääsee ottamaan mittää itse Putinin kanssa. Putin oli tuohon aikaan myös vakooja, ja elokuvan henkilö muistuttaa häntä huomattavan paljon. Putinin on aika "liukastua teehen". The Hunt for Red October - Punaisen Lokaku...
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini...
Lue lisää

Game of Thrones (2011-2019)

Kuva
Game of Thronesin alkuvaiheilla en ollut kovinkaan kiinnostunut fantasia-aiheisesta valtapelisarjasta, joten en hypännyt sarjan mukaan sen ollessa uusi. Kiinnostus nousi toki hypen myötä, mutta koska katsottavaa oli muutenkin hyllyt pullollaan, eikä HBO:n tilaaminen muutenkaan kiinnostanut tuolloin, jäi sarja edelleen katsomatta. Lopulta tässä kävi samoin kuten monien hypesarjojen kanssa, että itse hype rupesi ärsyttämään ja ahdistamaan ja päätin odottaa rauhassa, kunnes koko sarja on saanut päätöksensä ja pöly laskeutunut, ennen kuin lähtisin tätä kahlaamaan. Työtaakka tuntui todella isolta, koska kausia oli kertynyt jopa huikeat 8 kappaletta ja aika on aina kortilla. Yhtenä päivänä kumminkin päätin, että tänään on se vuosi kun katson tämän sarjan pois. En tiennyt sarjasta paljoa mitään ennakkoon ja olin sulkeutunut kaikilta spoilereiltakin täydellisesti, ihme kyllä. Vuosi 2021 olisi minun Game of Thrones vuosi. Koska kaikki tästä sarjasta on jo vuosien varrella kerrottu moneen kertaa...
Lue lisää

Vesa-Matti Loiri 1945-2022

Kuva
Näyttelijä-muusikko Vesa-Matti Loiri on kuollut tänään 10.8.2022, keskiviikkona pitkäaikaisen sairauden lannistamana Helsingin sairaalassa. Niin kuin monelle muullekkin suomalaiselle, Vesa-Matti Loiri on ollut elämässäni mukana aina. Jo pikkupojasta lähtien äitini soitti minulle LP-levyltä Loirin laulamia tulkintoja Eino Leinon runoista. Heti kun opin käyttämään videonauhuria, katselin itsekseni Uuno Turhapuro-elokuvia, yhä uudelleen ja uudelleen. Siihen aikaan meillä lapsuuden kodissa ei juuri ollutkaan nauhalla muuta, kuin Uunoja, Speden tuotantoa ja Ohukaisia ja Paksukaisia. Koulun jälkeen tuli useasti laitettua jokin Uuno-leffa pyörimään, välttääkseeni yksin olon tunnetta ja tuomaan leppoisaa tunnelmaa. Väitänkin, että olen nähnyt jokaisen Uuno Turhapuro-elokuvan vähintään 40 kertaa. Myös 80-luvun Spede Showta tuli katsottua ja sen yhdestä sketsistä tehtyä Pikku pojat-elokuvaa. Spede Showssa Loirilla oli lukemattomia mahtavia ja ikimuistettavia roolihahmoja. Jopa 90-luvun kehnohko ...
Lue lisää