Tilaajat

Robin Hood (2018)



Uusinta vuoden 2018 Robin Hood-filmatisointia on kritisoitu rankasti sen vääristyneestä historiankuvasta ja on se ristitty jo "jonne-versioksi" Robbarista. Toki elokuva on selkeästi suunnattu nuoremmalle yleisölle, mutta onko se muuten aivan susi. Aioin katsoa elokuvan mahdollisimman avoimin silmin, ilman minkäänlaista alkuasennetta. Olen viimeaikoina katsellut erilaisia elokuvaversioita aiheesta ja tällä hetkellä tämä vaikuttaa mielenkiintoisimmalta persoonallisen lähetstymiskulmansa takia. Mutta oliko siitä mihinkään, vai oliko floppaus aiheellinen...

Robin Hood (2018)

Robin Loxley (Egerton)  elää mukavaa elämää Lordina Nottinghamissa. Hän löytää pian elämänsä rakkauden Marianin (Hewson). Pariskunnan elämä on yhtä ruusuilla tanssimista lemmen kiemuroissa, kunnes Robbari saa komennuksen kolmannelle ristiretkelle. Palatessaan vuosien jälkeen matkoiltaan on kaikki muuttunut. Loxley on julistettu kuolleeksi, hänen omaisuutensa on jaettu kirkolle ja  Marian on löytänyt uuden miehen...

 Alun kertoja ääni kertoo, että ei muista tarkalleen mihin historialliseen aikakauteen elokuva perustuu, eikä aio sillä katsojaa pitkästyttää. Tämä kertoo pian elokuvan asenteen ja suhtautumisen alkuperäsitarinaan. Nyt haetaan jotain aivan uutta näkökulmaa, mikä ei perustu mihinkään tiettyyn aikaan tai paikkaan, vaan kaikki on mahdollista. 


Mielenkiintoisin asia koko elokuvassa on sen visuaalinen tyyli. Tämä Robin Hood poikkeaa aiemmista sillä, että se heittää romukopaan historialliset yksityiskohdat ja luo töysin uudenlaisen maailman, joka on sekoitus 1200-lukua, modernia aikaa ja jopa scifiä. Esim. vaatetus tapailee hieman vanhaa aikaa, mutta kankaat ja niiden tekotapa on modernia nykyaikaa. Välillä Robbarilla on päällään trikoopaita ja välillä ompelukoneella tikattu tikkitakki. Parhaiten vaatetusta kuvailisi ehkä, jos H&M:lle tulisi nyt vaatesarja, joka ottaisi vaikutteita 1200-luvulta. Myöskin muu maailma on modernisoitu. Vastustajan sotilailla on aseet, jotka syöksevät nuolia sarjatulella, kuin ilmatorjuntakonekivaari konsanaan.  Ja nuolet eivät vaan kimpoile tiiliseinistä, vaan lohkovat niistä palasia, kuin suuren kaliiberin konetuliase. Ben Mendelsohnin Nottinghamin seriffin vaatteet menevät taas jo lähemmäs sifiä ja muistuttavat hänen rooliaan Star wars rogue onessa. Tästä historiallisten faktojen hylkäämisestä on elokuvaa aikanaan kritisoitu rankastai ja onkin katsojasta kiinni osuuko ilme omaan makuun, vai ärsyttääkö suunnattomasti. Itseäni tämä uusi visuaalinen ilme kiehtoi ja sitä oli hauska seurata, miten pitkälle tämän kanssa mennään.



Lopussa kapinoiva väkijoukko on pukeutunut pipoihin ja bandanahuiveihin, muistuttaen aivan nykypäivän kapinoitsijoia. Puhumattakaan polttopulloista. Samoin ritareilla on kilpinään nykyajan mellakkakilpiä muistuttavat kilvet. Myöskään tavan räjähdyksiä ei tässä juurikaan nähdä, mutta kekseliäästi on käytetty erilaisia keinoja, että räjähdyksiä muistuttavia liekkipilviä tupsahtelee toiminnan taustalla, luoden illuusion räjähdyksistä.


 
Tällä kertaa Robin Hood on supernopeasti liikkuva toimintapakkaus. Parhaita kohtia onkin hänen ja pikku-Jussin treenimontaasi. Toimintakohtauksissa oli mukavaa yliampuvaa actionia.


Näyttelijöistä Taron Egerton on melko samankaltainen pikkukapinallinen, kuin Kingsman elokuvissa. Tavallaan hän on ihan hyvä tämän Robin Hoodin rooliin. Hän osaa vaihtaa valheellisesta mulkusta Loxleystä, itsensä uhraavaksi Robbariksi mainiosti. Jamie Foxx on Yahya ibn Umarina, eli Pikku-Jussina leffan parhaita hahmoja. Harmi että hänen poikansa kohtalo, ja sen kosto, oli vähän puolivillaisesti kirjoitettu, eikä kunnon tunnelatausta saavuteta. Ben Mendelsohn on Nottinghamin seriffinä oikein maukas tapaus ja hänen kiehumistaan onkin hauska seurata. Mendelsohnin suusta kuullaan kaikista rankimmat solvaukset ja uhkaukset. Eve Hewson Marianina jää valitettavan sivulliseksi hahmoksi, vaikka hän ei täysin unohdettava olekkaan. 

Joseph Trapanesen luomat musiikit elokuvassa eivät pomppaa niinkään esille, mutta lopputekstikohtauksessa oleva kepeä rockpop tamppaus kyllä rikkoo entisestään vanhoja Robin Hood normeja.

Elokuvan pahin synti on, että se ei keskity rakentamaan tunnelmaa, ilon, surun tai jännityksen kanssa vaan paahtaa menemään näyttämällä asiat nopeasti katsojalle. Tästä huomaa, että elokuva on suunnattu enempi adhd-nuorisolle, joka ei jaksa keskittyä viipyilevään kerrontaan. Toki Guy Ritchie on tehnyt tällä tavalla loistavia elokuvia, mutta Otto Bathurst, ei ole Ritchie. Tosin elokuva osaa viihdyttää kepeällä rullaavalla menollaan. 


Elokuva saattaisi toimia nuoremmalle yleisölle paremmin, kuin itselleni, joka kaipaa Robbari-leffalta enempi sitä vanhanliiton eeppistä patsastelua. Tosin nuorempia ei taida edes koko hahmo kiinnostaa, tiedä häntä. En minä tätä leffaa vihannut ja se oli mukavan helppo katsoa läpi, mutta samalla se on hieman unohdettavan tasainen pläjäys, eikä loppupeleissä jää historiaan, kuin kummallisten vaatetuksiensa ansiosta, jos siitäkään. Elokuva jäi selkeään jatko-osa cliffhangeriin, mutta jatkoa tuskin tulee. Uutta näkemystä odotellessa siis. Seuraavaksi taidan laittaa vanhan kunnon Kevin Costnerin  varkaiden ruhtinaan pyörimään...

t. Kai Kumpulainen 19.10.2021

Julistetaidetta:









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Supersonic man (1979)

Kuva
Luulin jo, että meikäläinen olisi ottanut haltuun koko supersankarigenren elokuvapuolelta, kun yllättäen vastaan tuli espanjan lahja kyseiselle genrelle. Vuonna 1978 ilmestyi ensimmäinen ison budjetin Teräsmies leffa, joka oli jättimäinen hitti. Tottakai se synnytti halpoja ripoffeja ja näistä ripeimmin markkinoille ilmestyi jo seuraavana vuonna espanjalaisen kulttiohjaajan Juan Piquer Simónin ohjaama Supersonic man. Juan Piquer Simón oli espanjalainen elokuvaohjaaja, joka tunnetaan parhaiten kahdesta kulttiklassikostaan Pieces (1982) ja Slugs: The Movie (1988) . Molemmat ovat mainioita kauhupätkiä, mutta miten toimikaan ohjaajan supersankariraina... Supersonic man (1979) Kronos, joka tunnetaan myös nimellä Supersonic Man, on avaruuden muukalainen ja sankari (José Luis Ayestarán, lopputeksteissä nimellä "Richard Yesteran"), joka lähetetään maan päälle. Hänen tehtävänsä on estää hullun tiedemiehen suunnitelmat valloittaa maailma, koska hänen menetelmänsä voivat tuhota koko
Lue lisää

Spun (2002)

Kuva
Muistan kun 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa oli meilläpäin "coolia" ja "jännittävää" katsoa aikansa huume-elokuvia. Trainspottingista tämä trendi taisi lähteä ja sen jälkeen tuli useita huumemaailman kuvauksia, kuten Kids , Fear and Loathing in Las Vegas , Pusher -trilogia jne... Suurimmasta osasta näistä tuli meikäläisen suosikkipätkiä. Trendi alkoi lopulta hiipua ja viimeisimpänä elokuvana muistan katsoneeni ruotsalaisen black metal-yhtye Bathoryn rumpalin, Jonas Åkerlundin ohjaaman esikoisteoksen Spun . Varsin nimekkäillä näyttelijöillä varustettu pieni huumesekoilu oli varsin mieleenpainuva. Spun tarkoittaa sitä, että liiallisen metamfetamiini käytön takia ihminen luulee saavansa valtavasti aikaiseksi  asioita, mutta oikeasti mitään järkevää ei synny. Pyörät pyörii, mutta kulkuneuvo ei liiku. Siltä tämä elokuvakin vaikuttaa ja siitä tässä kuvauksessa on varmasti kysekkin. Löysin elokuvan vuosien jälkeen kirpparilta, nappasin mukaani ja katselinkin samoite
Lue lisää

Double Feature: Terminal Force (Galaxis, 1995) & Terminal Force 2 (The Survivor, 1998)

Kuva
Hommasin The Survivor elokuvan nordic dvd:n ihan vaan siksi, koska siinä oli niin kovan näköinen kansikuva. Kansi edusti tuota 90-luvun roskatoiminnan eliittiiä. Juuri sellaista mitä tuli vuokrattua vhs:nä vuokraamoista. Tutkittuani elokuvan taustoja hieman, huomasin, että tekele tunnetaan myös nimellä Terminal Force 2. Oli siis löydettävä pian leffasarjan ykkösosa, että ryönäelämys olisi täydellinen. Tutkittuani lisää selvisi, että kuten kaikilla tällaisilla huippuleffoilla, on myös ykkösosalla useampi eri nimi. Ensimmäisen osan nimi oli siis Galaxis (tai Terminal Force). Elokuvaa on arvioitu sanoilla "Movies like this could give 'direct to video' a bad name.". Mikä parasta tässä leffassa pääosaa esittää takavuosien amazoni Brigitte Nielsen! Jonkin aikaa siinä meni, että sain tämänkin leffan käsiini ja ei kun maratoni päälle. Ensimmäinen osa paljastui pian Sci-fi toiminnaksi, jossa itse ohjaaja  Sam Raimi pyörähtää, mutta mikä olikaan tämän ryönäsarjan lopullinen t
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini
Lue lisää

Prospect (2018)

Kuva
  Zeek Earl ja Chris Caldwell julkaisivat vuonna 2014 lyhytelokuvan nimeltä Prospect. Koska lyhäri oli sen verran toimiva tapaus, päättivät he tehdä siitä kokopitkän elokuvan. Elokuvaa on kehuttu kovasti kaikilta osapuolilta, jotka ovat sen nähneet. Olihan se itsekkin vihdoinkin todistettava, millaisesta mestariteoksesta on kyse. Nappasin blu-rayn Pienestä Leffakaupasta ja pistin sen pyörimään. Tässä fiilikset... Prospect (2018) Elokuva kertoo työläisluokan isästä (Jay Duplass), sekä tyttärestä (Sophie Thatcher), jotka matkustavat syrjäiselle muukalaiskuulle tavoitteena rikastua. Kuun ilmakehä on myrkyllistä, mutta isä on tehnyt diilin kuuhun piilotetuista jalokivistä. Kuun erämaassa kiertelee muitakin hahmoja, omat tarpeet mielessään. Työkeikka muuttuu pian selviytymistaisteluksi isän törmätessä mieheen nimeltä Ezra (Pedro Pascal) ja tämän apuriin "Numero kakkoseen"(Luke Pitzrick). Ensiksi pitää mainita elokuvan visuaalinen ilme, joka on hyvin persoonallinen. Avaruusalukset
Lue lisää

Our Friend Power 5 (1989)

Kuva
80-luvulla, kun Teini-ikäiset ninja kilpikonnat olivat kovassa nosteessa, tehtiin lelusarjasta tietenkin halpoja bootleg figuureita, mutta kuka olisi uskonut, että noista halpiskopioista tehtäisiin ihan oikea elokuva. Etelä-Koreassa tämä taito taidettiin ja ennen oikeaa amerikkalaista Turtles elokuvaa, olivat nohevat korealaiset tehneet oman versionsa vuotta ennen. Koska tekijöillä ei ollut oikeastaan mitään hajua, mistä alkuperäisissa leluissa oli kyse, tulivat elokuvan turtlesit avaruudesta avaruusaluksella (vähän niinkuin Michael Bay suunnitteli omaan versioonsa 25 vuotta myöhemmin). Elokuvan nimi ei tietenkään ollut Teenage Mutant Ninja Turtles, vaan Japanissa olleen jättirobotti trendin mukaisesti leffa nimettiin Our Friend, Power 5. Miten sekopäinen tämä sillisalaatti olikaan, sitä lähden tähän purkamaan nyt. Our Friend Power 5 (1989) Elokuva kertoo avaruudessa elävästä kilpikonnamaisesta alienrodusta, joka syöksyy aluksineen maanpäälle paetessaan rottamaista "Hai jengiä&quo
Lue lisää

Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)

Kuva
  Phill Tippett on Oscareita ja Emmyjä voittanut amerikkalainen erikoistehostemestari, joka on parhaiten tunnettu Jurassic Parkin , Star Warsien ja Robocopin stop-motion olennoista ja näyttävistä erikoistehosteista. Itse olen kasvanut näiden tehosteiden ja otusten parissa, joten hänen työnsä jälki löytyy kaikista nuoruuden lempielokuvista. Hän on oikeastaan syy, miksi edelleen rakastan elokuvien stop motion otuksia, vaikka kaiken maailman bittimörköjäkin olisi tarjolla nykyään. Kolmekymmentä pitkää vuotta mies on hartaasti kyhännyt omaa elokuvaa, jossa näkyisi hänen kaikki mahdollinen osaamisensa erkoisefektien ja stop-motion olentojen saralla. Rakkaudella rakennettu teos valmistui vihdoinkin kickstarter lahjoitusten avulla vuonna 2021. Kuulin elokuvan valmistumisesta vasta 2023, mutta tiesin että tämä olisi nähtävä.  Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Mad Godia yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Helsingissä, matkustin isolle kirkolle todistamaan tätä tapahtuma
Lue lisää

Eraser - Suojelija (1996)

Kuva
Harvoin tulee katseltua televisiokanavilta elokuvia nykyään. Yleensä katselen elokuvia systemaattisesti ja harkiten aina seuraavaa kohdetta. Tällä kertaa se ei onnistunut, koska avatessani television oli sieltä juuri alkanut Schwarzeneggerin elokuva Eraser. Jäin tuijottamaan alkua. Muistelin, että alussa olisi jotain hyvää matskua. Katsotään se alku äkkiä pois, mietin. Kohta en pystynyt enää lopettamaan tuijotusta. Klassisia kohtia vyöryi perästysten. Välillä ne olivat niin sarjakuvamaisen yliampuvia, että niitä oli vain pakko tuijottaa. Välillä muistin mitä seuraavaksi oli tulossa, joten seuraava klassikkokohtaus oli nähtävä. Yhtäkkiä huomasin, että olin katsonut koko elokuvan. Tajusin, että tämä vähemmälle huomiolle jäänyt Arska-leffa oli selkeästi vielä sitä parempaa Schwarzenegger-tarjontaa ja melko aliarvostettu toimintaelokuva. Toki se ei meni ihan top3 Ahnold-tuotannossa, koska siellä on niin paljon kovia leffoja, mutta selkeästi se on parempi viihdepläjäys, kuin sen jälkeen tul
Lue lisää

Whiplash (2014)

Kuva
Olen ollut koko ikäni kiinnostunut musiikista ja rummut ovat aina olleet se kiinnostavin soitin, mitä olen eniten tutkinut ja kuunnellut. Rumpuvideoita on tullut katseltua hurjia määriä youtuben alkuajoista asti. Siksi olin innoissani, kun kuulin, että aiheesta on vihdoinkin tehty elokuva. Kyseessä on Damien Chazellen (la la land) ohjaama draama vuodelta 2014. Elokuvassa Miles Teller on Andrew, kunnianhimoinen jazz- rumpali, joka pääsee J.K. Simmonsin johtamaan yhtyeeseen rumpaliksi, mutta Simmons paljastuu pian ylimmäksi natsiksi ja itse saatanaksi, jonka opetusmetodit ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Lähteekö oppilaalta ensin henki vai ehtiikö hän menettää järkensä sitä ennen. Elokuva tempaa mukaansa heti alku iskuista ja pitää jännityksessä ja mielenkiinnon yllä viimeiseen hi-hatin lyöntiin asti. Olin varma, että kyseessä on rockyn ja karate kidin vanavedessä kulkeva urheilu-elokuva, mutta yllätyin positiivisesti ja elokuva paljastui loistavaksi. J.K. Simmons todella an
Lue lisää

Batman Begins (2005)

Kuva
Batman Begins täytti tänä vuonna 15-vuotta ja Nolanilta on juuri julkaistu uusi elokuva Tenet. Sen vuoksi päätin kirjoittaa hieman elokuvasta, joka teki minusta Nolan-fanin ja palautti uskon lapsuuteni sankariin. Lapsena olin kova Batman fani, varsinkin Tim Burtonin Batmaneiden, mutta kasvaessani parikymmippiseksi oli fanitus hieman hiipunut ja Joel Schumacherin Campymmät lelumainos Batmanit hieman erkaannuttaneet koko aiheesta. Kun sarjakuvafilmatisointien uusi aikakausi alkoi 2000-luvun alussa x-men leffalla, minä pidin jopa Daredevilin (2003) kaltaista elokuvaa loistavana, koska se oli lähempana Burtonin synkempää Batmania, kuin Batman & Robinin euroviisubatmania. Kun kuulin, että 2005 olisi tulossa vihdoin uusi Batman elokuva pitkän 8 vuoden tauon jälkeen (jonka aikana olin kasvanut siis aikuiseksi), niin toivon kipinä uudesta paremmasta Batmanista syttyi. Silti odotukset olivat alhaalla ja mielessä pyöri sarjakuvamaisemmat saman ajan elokuvat kuten Spidermanit, fantastic fouri
Lue lisää