Hellraiser: Bloodline (1996)

 
Kaikki kauhuleffojen fanit varmasti tietävät legendaarisen Hellraiser-elokuvasarjan. Monet pitävät ensimmäistä osaa parhaana osana ja ensimmäistä kolmea osaa suosikkeinaan. Itselläni on vahva suhde sarjan neljänteen osaan. Neljäs osa oli viimeinen osa, joka nähtiin elokuvateattereissa ja joka jatkoi Kenobiittien saagaa. Itseasiassa se on samalla esiosa ja päätösosa yhtäaikaa, koska se kertoo samalla kenobiittien syntytarinan ja päätöksen. Tämän jälkeen tulleet osat ovat suoraan videolle päätyneitä halpiksia, jotka liittyvät koko hellraiser-aiheeseen hyvin löyhästi. Itselleni neljäs osa on kahdesta syystä tärkein. Se on hyvin nostalginen, koska se oli junnuna ainut hellraiser-osa, jonka omistin vhs-kasettina ja sen lisäksi siinä on mukana avaruusteema. Scifi-kauhu onkin lempparikauhugenreni, joten tämä maailma sopii itselleni erittäin hyvin. Oli aika katsastaa, miten elokuva oli kestänyt aikaa...

Hellraiser: Bloodline (1996)

Vuonna 2127,  avaruudessa kaukaisella avaruusasemalla Tohtori Merchant on päättänyt sulkea helvetin portit lopullisesti, sillä satoja vuosia sitten hänen esi-isänsä rakensi tuon "puzzleboxin", jolla voi avata portit helvettiin ja kutsua paikalle itse Pinheadin, kenobiitteineen. Tulevaisuus ja menneisyys kohtaavat tässä lopullisessa viimeisessä taistelussa.

Elokuvassa käydään kolmessa eri aikakaudessa katsomassa, kuinka kenobiitit hoitavat hommiaan maanpäällä. Yksi osio sijoittuu 1700-luvulle, jossa leluntekijä luo "The Lament Configurationin", eli "puzzleboxin" tai tutummin lootan ja helvetin portit aukeavat ensimmäistä kertaa maanpäällä. Tämä osio on hyvin mielenkiintoinen ja hyvän näköinen lavasteineen.



Seuraavaksi mennään 90-luvulle, jossa kenobiitit jahtaavat leluntekijän perillistä. Tämä osio oli mielestäni epäkiinnostavin ja geneerisin hellraiser-osio, mutta ei silti huono.

Lopuksi ollaan tulevaisuudessa avaruusaluksella, jossa viimeinen leluntekijän sukulinjanjatkaja avaa puzzleboksin ja yrittää lopullisesti päästä eroon monta sataa vuotta jatkuneesta piinasta. Tämä avaruusasema-osio on paras osio ja mielestäni erittäin herkullinen, varsinkin visuaalisesti. Kun elokuvaa Event horizon (mikä on myös lemppareita) on kuvattu "Hellraiseriksi avaruudessa", niin tässä leffassa on kirjaimellisesti Hellraiser avaruudessa.

Elokuvan on ohjannut Kevin Yagher, mutta hänet on kreditoitu leffaan nimellä Alan Smithee (tätä nimeä käytetään, jos ohjaaja ei halua omaa nimeään julki). Yagher on kunnostautunut kauhuelokuvien erikoistehostevelhona ja takana on sellaisia elokuvia, kuin Painajainen Elmstreetillä-sarja (varsinkin Freddyn meikki), Tales from the Crypt (The Crypt keeper-nukke), Child Play, Starship troopers yms. lista on loputon... Ohjaajan erikoistetaustan huomaakin elokuvaa katsoessa, sillä leffa on täynnä mitä hienoimpia praktikaalitehosteita, joista useat ovat vaikuttavia vielä tänäkin päivänä. Esim. Helvetinkoira on upean näköinen ilmestys.



Vaikka budjetti on ollut todella pieni, niin elokuva ottaa siitä kaiken irti ja tuo ruudulle eeppisen päätöksen saagalle.  Guillermo del Toro oli muuten ehdolla elokuvan ohjaajaksi, mutta kieltäytyi viime hetkellä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä hänen visionsa.

Näyttelijät elokuvassa eivät ole kovinkaan tuttuja, mutta hoitavat homman mallikkaasti. Tunnetuin on tietysti legendaarinen Doug Bradley, joka on esitttänyt Pinheadia kahdeksassa elokuvassa. Ketän muuta en osaa kuvitellakkaan pinheadiksi, enkä oikeastaan halua nähdäkkään, välttämättä. Doug on mies paikallaan. 

Bruce Ramsay on kanadalainen näyttelijä, eikä juurikaan tunnettu mistään suuremmista teoksista, mutta hoitaa tonttinsa ihan hyvin. Hänellä on elokuvassa kolmoisrooli, koska hän esittää jälkeläisiään jokaisella eri vuosisadalla.

Valentina Vargas on tunnettu ranskalaisista elokuvista, kuten Big Blue (1988). Hän on erittäin pätevä ilkeänä naishahmona, joka saa helvetin voimat itselleen ja hoitelee hommia, kunnes Pinhead vihdoin pääsee johtajan pallille.

Daniel Licht (Dexter) on luonut elokuvaan erittäin upeat ja jylhät musiikit, joita kuuntelee mielellään.

Elokuvan oli tarkoitus olla viimeinen Hellraiser saagan elokuva, koska SPOILER!* Pinhead ja loota tuhoutuvat lopullisesti, SPOILER ENDS!* mutta silti jatko-osia siunaantui jonkin sopimuspykälän takia myöhemmin, vaikkakin ne ovat hyvin kaukana enää "oikeasta" Hellraiser-elokuvista.

Elokuva oli tällä katselukerralla hyvin nostalginen ja siksi ehkä parempi minulle, kuin katsojalle, joka näkee sen ensimmäistä kertaa. Siitä kyllä huomaa, että se on tehty vain 9 milj. budjetilla, mutta rahoista on selkeästi otettu kaikki mahdollinen irti. Se ei välttämättä ole historian paras Hellraiser-elokuva, mutta itselleni se on se mieluisin (tai sanoisinko viihdyttävin). Se kannattaa ehdottomasti katsoa Hellraiser-trilogian perään, jotta saaga saa tyydyttävän päätöksen. Ensimmäiseksi Hellraiser-elokuvaksi sitä en ehkä suosittelisi, mutta sen kyllä voi katsoa sellaisena, koska se kertoo Pinheadin synnyn ja lopun. Toimii siis aivan omana yksittäisenä teoksenaan. Sen lisäksi sillä on kestoa vai 1h21min, joten sen katsoo melko kepoisasti, vaikka aamukahvilla. Suositellaan kaikille kauhun ja sci-fin ystäville.

- Kai Kumpulainen 7.7.2022