Skyline Trilogia (2010-2020)

heinäkuuta 25, 2024

2010-luvun alun molemmin puolin tuli jos jonkinnäiköistä invaasioelokuvaa markkinoille. Suurimpia nimiä olivat varmaan Cloverfield, District 9, Transformers: Dark of the moon ja World Invasion: Battle Los Angeles. Yksi elokuva yritti olla yhtä iso, mutta jäi pienen budjettinsa kanssa isompien jalkoihin, eikä menestynyt kovin hyvin. Kyseessä oli Strausen veljesten lähinnä tehostedemona toiminut Skyline (2010). Katsoin leffan aikoinaan kerran ja unohdin melkein samantien. Ajattelin, että siitä ei enää kuulla sen koommin. Yllätyksekseni seitsemän vuotta myöhemmin ilmoille pamahti elokuvan jatko-osan traileri. Olin ihmeissäni, että miten tämmöisen epäonnistuneen flopin raunioista tulee näin monta vuotta myöhemmin jatko-osa. Asia vaivasi vuosia, mutta en lähtenyt kumminkaan katsomaan leffaa, vaikka teos kutkutteli uteliaisuushermoja. Palasin kumminkin asian tiimoille tänä vuonna ja sain yllätyksekseni selville, että leffasarjalle on tullut jo kolmaskin osa. Nyt oli jo ihan pakko ottaa selvää, että mistä oli kyse. Viimeistään siinä vaiheessa, kun google paljasti, että kohta olisi tulossa neljäsosa, jota tähdittää yksi suosikki toimintanäyttelijöistäni, Scott Adkins, oli aika ottaa urakka alle ja katsoa kaikki kolme osaa alta pois, olivat ne sitten mitä tahansa. Mutta mitä tämä kummallinen franchise sisälsikään?

Skyline Trilogia (2010-2020)

Skyline (2010)

Ensimmäinen osa alkaa sillä, että Los Angelesin taivaalta laskeutuvat oudot siniset valot ottavat ihmisiä valtaansa. Transsiin joutuneet uhrit kävelevät suoraan taivaalta laskeutuvaat nostosäteeseen. Eräässä pilvenpiirtäjässä joukko tympeitä nuorehkoja ihmisiä yrittää selviytyä hengissä alieninvaasiolta, jonka missiona on napata ihmisiltä aivot omaan käyttöönsä. Alus tuo mukanaan monen kokoista ja näköistä olentoa, lonkeromaisista lentävistä otuksista, valtaviin talonkokoisiin käveleviin monstereihin.

Toisella katselulla elokuva meni aika sujuvasti aivottomana viihteenä ja tehostedemona, jonka tehosteet olivat kyllä jo hitusen vanhentuneet, mutta silti siedettävät. Tympeissä ihmisnäyttelijöissä oli taas toivomisen varaa. Elokuvan mielestäni mielenkiintoisin kohtaus on aivan lopussa, jossa leffa jää mielenkiintoiseen cliffhangeriin. Oikeastaan aikanaan toivoin näkeväni lisää tuon jännittävän yllätysmomentin kautta ja tämän takia oikeastaan olin alunperin kiinnostunut tästä jatko-osasta.

Ensimmäinen osa ei ole aivan pakollista katsottavaa, jos haluaa hypätä suoraan jatko-osiin. Eka osa on lähinnä Cloverfieldin mieleen tuovaa katastrofileffaa, kun taas jatko-osat ovat enempi tavan scifi-toimintaa. Tästä eteenpäin elokuvien henki muuttuukin aikalailla.

Beyond Skyline (2017)

Jatko-osa alkaa samasta tilanteesta, kuin ensimmäinen osa, mutta eri hahmojen näkökulmasta. Kun huolestuneen isän teini-ikäinen poika imaistaan aluksen sisään, lähtee hän perässä kostamaan. Aluksen sisältä hän löytää mm. hyvikseksi muuntautuneen alienin, jonka sisällä on Jarrod nimisen ihmisen aivot. Jarrod-Alien apunaan hän auttaa yhden naisen synnyttämään lapsen, jonka isä Jarrod entisessä ihmiselämässä oli, ennen aivojen riistoa. Vauvalla on erikoisia kykyjä ja hän alkaakin kasvaa yllätystahtia isoksi. Avaruusalus laskeutuu kaakkois-aasiaan Laokseen, jossa sekkailu jatkuu mitä kummallisimmissa merkeissä.

Siinä missä ensimmäinen osa oli sekoitus katastrofileffaa ja selviytymiskauhua, on jatko-osan kanssa lähdetty uusiin suuntiin. Beyond Skyline ottaa genrekseen sekoituksen Predatoria, Pacific Rimiä ja jopa Raidin tyylistä potkuleffaa. Kuulit oikein. Homma on tehty niin kieliposkessa, että loppusuoralla Raidista tutut martial arts-sankarit mätkivät verisesti alieneiden kanssa, avaruusörkkien potkiessa kierrepotkuja takaisin. Meno on kaikin puolin aivotonta (kirjaimellisesti), mutta sitäkin viihdyttävämpää. Voisi sanoa, että kakkososa on huikea parannus edelliseen. Hyvässä seurassa, parin oluen jälkeen, se on vallan mainiota katsottavaa.

Ilokseni tässä osassa ei ollut unohdettu edellisen osan jännää cliffhangeria, joka nähtiin ihan lopussa ja Jarrodin tarina viedään päätökseen siltä osin. Tosin alieneiden biopukujen designi oli hieman muuttunut edellisestä.

Vaikka ensimmäinen osa näytti paikoin halvalta blockbusteriksi, niin tässä kakkosessa budjetti on alle kolmanneksen ensimmäiseen osaan verrattuna. Tämän takia yllätyin miten hyvännäköinen ja suorastaan näyttävä jatko-osa olikaan. Elokuva näytti paikoin paljon paremmalta ja miellyttävämmältä, kuin hyvin digitaalinen ensimmäinen osa. Pienen budjetin takia leffaan on käytetty paljon praktikaaliefektejä, oikeita lavasteita ja pukuja, kalliin CGI-animoinnin sijaan. Toki CGI:täkin löytyy ja se ei aina mene maaliin. Praktikaaliefektien takia elokuvassa on sellainen kasarin ja ysärin tunnelma hyvässä mielessä. Komeimmat kohdat nähdään elokuvan keskiosassa, jossa seikkaillaan avaruusaluksen sisällä. Katsojat, jotka ovat eläneet aikaa, jolloin monsterit toteutettiin kumipuvuilla, voivat tuntea lämmintä tunnetta elokuvan tehosteita kohtaan. Voisi sanoa, että elokuva on jopa näyttävä, ottaen huomioon budjetin.

Myös gorepuolta on lisätty huomattavasti ja tässä leffassa lentää verta ja visvaa, sekä revitään raajoja irti. Kaikenkaikkiaan meno on aika "balls to the walls". Lopun taistelussa mennään jo lähes Kaiju-meininkeihin.

Elokuvaan on saatu mukaan tunnettuja toimintatähtiä. Pääosaa esittää Marvel- ja Purge-leffoista tuttu kovis Frank Grillo. The Raid -tähdet Iko Uwais ja Yayan Ruhian lyöttäytyvät riveihin puolessa välissä leffaa ja siitä alkaakin melkoinen potku-show.

Beyond Skyline on yllättävän hyvä b-leffa ja mielestäni huomattavasti parempi kuin ensimmäinen osa.

Skylin3s (2020)

Tällä kierroksella edellisestä osasta tuttu tyttövauva Rose, jolla oli erikoiskykyjä, on kasvanut ennätysajassa vastarintaliikkeen johtajaksi, eräänlaiseksi John Connoriksi. Ihmiset, joilta aivot riistettiin ja sijoitettiin biomekaanisiin alienpukuihin, ovat nyt tavan ihmisten puolella ja taistelevat pahboja alieneita vastaan. Erikoisjoukko, johtajanaan Rose lähtee viimeiselle taistolle alieneiden kotipesään tuhoamaan vastustaja lopullisesti. Homman nimi on kosto.

Skylin3s vaihtaa taas genreä ja tällä kertaa on lähdetty tekemään Aliens kopiota. Siitä kai se ylimääräinen ässäkin on tullut Skyline-sanan perään. Myös ensimmäinen Riddick-leffa Pitch Black tulee mieleen vahvasti. Nyt ollaan aika perinteisen scifi-toiminnan äärellä ja tämä ei ole enää ihan jokaisen kuppi teetä, vaan pitää olla jo asiaan vihkiytynyt, että tällainen kiinnostaa. Itse olin vähän kahden vaiheilla jaksanko katsoa leffan loppuun. Onneksi kankean alun jälkeen homma lähti rullaamaan paremmin, mutta uskottavuus oli kokoajan tipotiessään.

Nyt oltiin siis lähdetty tekemään 150 miljoonan käsikirjoitusta, 8 miljoonan budjetilla ja se näkyy pahasti. Siinä missä edellinen osa oli osannut käyttää pienen budjetin hyödykseen ja kekseliäästi säästäneet jossain asioissa tekemällä ne oikeasti käsityönä, on tässä lähdetty tekemään halvannäköistä scifia, joka tuo mieleen SYFY-kanavan tv-sarjat. Halpaa CGI:tä on aivan liikaa ja lavasteet, kuten tukikohdat ovat sitä luokkaa, että taustalla näkyy muutama 70-luvun tietokoneeksi luokiteltava pönttö, jossa vilkkuu valoja. Leffan visuaalisuus keikkuu juuri ja juuri siinä, että onko se siedettävää. Tehosteet vaihtelevat asylum-mockbuster-tuotantojen tasosta hieman parempaan. Onneksi alienit on toteutettu taas samoilla puvuilla kuin edellisessä osassa, mutta valaistukset ovat aivan pielessä, että puvut näyttäisivät yhtä hyviltä.

Taas koko joukko näyttelijöitä on vaihdettu, ilmeisesti halvempiin naamoihin. Rosea esittää suht tuntematon Lindsey Morgan. Edellisessä osassa kuollut (?) Raid-tähti Yayan Ruhian, on jälleen mukana.

Leffan tunnetuin henkilö mahtaa olla Doomsdaysta ja Underwoldistakin tuttu Rhona Mitra. Mitran tehtävä on vaan näyttää coolilta ja ammuskella pyssyillä, oikeastaan koko pääjuonen ulkopuolella.

Skylin3s on vähän sellainen leffa, että jos välttämättä haluat nähdä miten tarina etenee yhä kummallisimpiin sfääreihin, voi sen kuriositeettina katsoa, mutta ei se elokuvana mikään hyvä ole. Siinä on pienet hetkensä, minkä avulla jaksaa eteenpäin, mutta välillä leffan katsominen oli jo tuskastuttavaa allekirjoittaneelle. kauas on tultu ensimmäisen osan kuvioista, eikä kolmas osa enää muistuta sitä ollenkaan. Tämä toimii parhaiten ihmisille, jotka ovat tottuneet katsomaan pienen budjetin sci-fi-sarjoja. Sellaiselta tämä näyttää, vaikka onkin olevinaan elokuva.

Summasummarum. Siinä missä ensimmäinen osa oli kehnohko blockbuster, on kakkososa erittäin viihdyttävä, sci-fi henkinen b-toimintapläjäys, jonka parissa viihdyin oikein mainiosti, kun taas kolmas osa oli tuskastuttavan kehno halpispätkä. Jos näistä jotain pitäisi suositella, niin kehottaisin skippaamaan ekan osan kokonaan ja menevän suoraan Beyond Skylinen kimppuun. Se on taattu b-viihdettä. Ei se ole mikään mestariteos, mutta roskaleffana aivan mainio. Kolmasosa on taas sellaista roskaa, että hirvittää, mutta jos halvat scifi-sarjat ja asylumit ei sinua pelota, niin kai senkin voi katsoa. Tavan mainstream katsojille en suosittele. Oikeastaan tavan satunnaisten elokuvien kuluttajille en suosittele yhtään näistä osista. Roska- ja Sci-fi-harrastajille taas suosittelen ainakin tuota kakkososaa.