Tilaajat

Robocop 2 (1990)



Vuoden 1987 Robocop elokuvaa pidän mestariteoksena ja lähes täydelllisenä elokuvana, mutta vuoden 1990 jatko-osaa olen taas pitänyt ihan ok hyvänä ja viihdyttävänä jatkona, mikä ei yllä kumminkaan edeltäjänsä tasolle, muutta on silti valovuosia parempi, kuin sitä seurannut kolmas osa. Nuorempana pidin kakkosta jopa ehkä yhtä hyvänä kuin ykköstä, mutta vuosien varrella olen huomannut siinä kokoajan enemmän puutteita. Nyt pitkästä aikaa katsoin kakkososan taas kerran ja pohdin että kuinka hyvästä elokuvasta olikaan kyse. Elokuvan on sentään ohjannut parhaan Star Warsin ohjannut Irvin Kershner.

Robocop 2 (1990)

Detroidin kaoottisia katuja valtaa huume nimeltä "Nuke". Huumetta levittää kulttijohtaja nimeltä Cain. Robocop ei meinaa pärjätä tätä ongelmaa vastaan painiessaan, varsinkaan kun omakin psyyke on koetuksella. OCP käynnistää Robocop 2 projektin...

Elokuvassa paneudutaan hieman siihen, että onko robocop ihminen vai pelkkä kone. Tämä on mielestäni elokuvan parasta antia, vaikka aika masentavasta materiaalista on kyse. Vapaa-ajalla Robocop stalkkaa entistä vaimoaan siihen pisteeseen, että vaimo hakee lähestymiskieltoa. Lopulta Murphy tekee vaikean valinnan ja päättää olla vain kylmä kone vaimolleen, koska hän ei voisi koskaan olla tälle miehistä rakkautta antava ihminen. Myöskin pohdinta siitä, että onko hän edes ihminen, koska hänestä on jäljellä enää kasvojen nahka, keuhkot ja aivot on aika häiritsevää kamaa. Varsinkin kun kyseessä on sankarihahmo. Poistetussa kohtauksessa Robocop kävelee naisten suihkutilojen ohitse ja jää tuijottamaan poliisinaista suihkussa, kunnes jatkaa matkaa. Tämä kohtaus kertoo paljon, vaikka siinä ei puhuta mitään. 

Näyttelijöistä puhuessa, Peter Weller on Robocop. Ja tälläkin kertaa hän tekee loistavan roolin luodessaan mielikuvan oikeasta robotista. Nancy Allen toistaa roolin Anne Lewiksenä, vaikka onkin enempi taka-allala tällä kertaa.



Last Action Heron Ripperinäkin tuttu Tom Noonan on ihan hyvä pahiksena, eli Cainina. Cain on oikeasti uhkaava ja vaarallinen huumekultin johtaja. Dan O'Herlihyn toistaa roolin OCP:n "old man" presidenttinä, mutta siinä missä hänessä oli jotain hyvyyden rippeitä edellisessä osassa, on ne karisseet pois lopullisesti. Myös itse Frank Miller tekee cameon "Frank"laboranttina. Kyseessä onkin Marvel-leffoista tutun Stan Lee-cameon kaltainen tapaus, koska Frank Miller on kirjoittanut elokuvan tarinan ja on myös Robocop-sarjakuvan isä. Miller ei saanut toteutettua lopullista visiotaan elokuvan parissa, joten hän toi sen esille Frank Miller's Robocop-sarjakuvassa elokuvan jälkeen. Kyseessä on todella brutaali ja synkkä tarina.



Tehosteet leffassa ovat osittain ihan onnistuneita. Robocopin puku on vaihtunut vihreään taipuvasta metallinharmaasta, nyt hieman muovisen oloiseen sinertävään pukuun, joka heijastelee kameleonttimaisesti violettia ja vihreää. Tällä kertaa puvun kanssa onkin helpompi liikkua ja robocopia nähdään enemmän tekemässä stuntteja liikkuvan auton päällä, moottoripyörän selässä ja jopa hissukuilussa ja pilvenpiirtäjän katon reunalla heilumassa. Myös praktikaaliefektillä toteutettu vikatilassa oleva murphy, on toteutettu hienosti.


Gore-efektit, veripussit ja muut aivojutut on elokuvassa toteutettu oikein mallikkaasti. Se mikä voi säikäyttää nuoremmat katsojat pois kökköyden takia, on elokuvassa nähtävät runsaat stop motion animaatiot. Esim. RoboCainin ja Robocopin taistelu on toteutettu suurimmaksi osaksi näin. Itselleni nämä olivat nuorena "Nightmare fuelia" ja tavallaan kuuluvat Robocopin maailmaan, mutta nykykatsojille ne voivat ollla liian omituisia ja kökköjä.



Varsinkin kuuluisa Robocop kakkosien esittely aiheuttaa nykyään naurunpurskahduksia kökköydessään, vaikka täysin vakavaksi kohtaukseski sitä tuskin onkaan alunperinkään tarkoitettu. RocoCainin design taas ei mielestäni ole yhtä cool ja onnistunut, kuin ensimmäisen osan ED-209:n. Nähdään tässä hieman alkeellista CGI:täkin Cainin virtuaalinaaman muodossa. Efekteistä vastasi Star Warsista tuttu Industrial Light & Macig.



Elokuvassa onkin paljon enemmän huumoria kuin edellisessä osassa. Osa on tahallista ja osa tahatonta. Joissain kohdin mietin, että onko tämä liiankin pelleä Robocop elokuvaan, jonka pohjavire on häiriintyneen synkkä, mutta ehkä se keventää tunnelmaa herkemmille katsojille. Mukana on jälleen ekasta osasta tuttuja hauskoja satiirisia uutislähetyksiä ja mainoksia, jotka ovat sisältävät sysimustaa huumoria. Ekaa kertaa muuten huomasin, että lopussa nähtävät uudet OCP:n liput muistuttivat nazien punaista lippua. 

Musiikillisesta Scoresta vastaa tällä kertaa Leonard Rosenman. Edellisen osan ikoninen ja täydellisen eeppinen tunnari oli vaihdettu uuteen, joka muistutti enemmän jotain kirkasotsaisen viittasankarin tunnaria, kuin jylhää robomeininkiä. Ennen en ollut pannut merkille kuinka erilainen musiikki onkaan ja lopussa biisiä kuullaan jopa korni kuoron hoilaama "rooobocoop" jollotus. Biisi on ihan ok, mutta ei vedä vertoja lähellekkään alkuperäistä tunnaria.

Elokuva on oikein viihdyttävä sekoitus epäkorrektiuutta, gorea, toimintaa ja sarjakuvamaisen muovista meininkiä. Sarjakuvamaisella tarkoitan, että elokuva tuntuu enemmän sarjakuvaleffalta, kuin ensimmäinen osa joka on tyly tieteisleffa. Leffassa on täysin uusi tarina, eikä se onneksi yritä toistaa edellisen osan tarinaa. Elokuva on myös hyvin nostalginen minulle, joten täysin ilman nostalgialaseja en sitä pysty katsomaan, mutta koska olen hetki sitten katsonut ensimmäisen osan jälleen kerran, niin huomaan, että sen tasolle tämä ei yllä ja sisältää liikää kökköä tahatonta ja tahallista huumoria. Silti tämä on oikein suositeltava leffa kaikille katsottavaksi. On aina piristävää nähdä tällaisia epäkorrekteja ja lapsilta kiellettyjä sarjakuvaelokuvia, jotka varsinkin lapsena piti nähdä liian nuorena.

Ensimmäisen osan lopetus, jossa Robocop hymyilee ja kertoo nimekseen "Murphy", jonka jälkeen lopputekstit lävähtävät silmille, on täydellinen lopetus. Tässä on yritetty hieman samanlaista lopetusta, joka ei ole ihan niin tyylikäs, mutta jättää kumminkin hyvän fiiliksen. "Patient Lewis. Were only human."

- Kai Kumpulainen 18.2.2021


















Kommentit

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Frank Herbert's Dune (miniseries, 2000)

Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)

Super Force - Iskuryhmä (tv-sarja 1990-1992)

Dune (1984)

Stay Close (Miniseries 2021)

Goonies - Arkajalat (1985)

Inferno (aka. Desert Heat, 1999)

Silent Hill: Revelation (2012)

Dust Devil (1993)

Kauhukuu 2023 osa.1.