Tilaajat

Death Sentence (2007)



James Wan tunnetaan nykyään Aquaman-elokuvien ohjaajana ja The Conjuring-universen luojana, mutta alkuaikoinaan hän ohjasi jo klassikoksi muodostuneen Saw-leffan lisäksi, erittäin kovan kostoelokuvan. Brian Garfieldin kirjaan perustuva Death Sentence toi 2000-luvulle astetta rankemman näkemyksen, jo hieman väsähtäneeseen aiheeseen, jonka pohjalla on vuoden 1974 Death Wish elokuva. Myös Death Wishin kirjan on alunperin kirjoittanut Brian Garfield. Wanin kauhuleffataustasta oli hyötyä ja astetta raaempi ja synkempi, mutta realistisempi lähestyminen aiheeseen toi genrellä uutta potkua ja Death Sentencen jälkeen kostoleffat ovatkin olleet astetta brutaalimpeja. Itse olen ollut pitkään vigilante- ja kostoleffojen suuri ystävä, mutta luulen, että Death Sentence oli yksi niistä, joka innoitti etsimään lisää näitä yhä rankempia ja realistisempia versioita aiheesta. Oli taas aika katsoa, miten ajan hammas on purrut leffaan 15 vuodessa, vai oliko se....

Death Sentence (2007)

Nick Hume on columbialainen businessmies, jolla on rakastettava perhe ja toinen pojista on lupaava ammattilaisjääkiekonpelaaja. Hume erehtyy poikansa kanssa väärään aikaan rähjäiselle bensa-asemalle, jossa jengiläiset ovat suorittamassa miehistymisriittiä. Bensa-aseman myyjä ja Nickin poika saavat surmansa tässä tapahtumassa. Koska todistajia ei ole tarpeeksi jengin jäsen vapautuu syytteistä, mutta leppoisa perheen isä ei järkytykseltään voi kestää tätä ja hän ajautuu puolivahingossa surmaamaan poikansa tappajan. Tästä ei muu jengi tykkää, joten he aloittavat henkilökohtaisen sodan Humen perhettä vastaan...

Vaikka kostoleffoja on tehty maailman sivu, oli Death Sentence oli tullessaan astetta brutaalimpi, kuin muut aikansa vastaavat. Esim. saman ajan Marvelin Punisher elokuva tuntui melko kesyltä siihen verrattuna. Wan aloitti raa'an kidutuskauhutrendin Saw-elokuvallaan ja hyödynsi tätä raakuutta myös Death Sentencessä. Myös elokuvan realistisuus lisää sen brutaaliutta. Kevin Bacon ei Nick Humena ole mikään sankari, joka yhdessä yössä muuttuu teloitusninjaksi, vaan hän on tavallinen perheenisä, jonka tappelutaidot ovat alkeellista nujakointia ja sitkeää hengissä pysymisen tahtoa, eikä hänellä ole kokemusta aseista, saati tappamisesta. kohtaus josssa hän pakenee jengiä parkkihalliin tuntuukin erittäin kuumottavalta ja intensiiviseltä. Myös hänen muuntautumisensa lopussa psykoottiseksi tappajaksi on aidontuntuista. Väkivalta kuvataan hyvin vaarallisena. 

Onhan ennen vuotta 2007 tullut paljon brutaaleja gorefestejä toki, mutta ei tällä tavalla draamaa sisältävässä mainstreamelokuvassa ja toki tämän leffan jälkeen ollaan nähty lukuisia äärirankkoja kostoleffoja, mutta aikanaan juuri tämä teki itseeni suuren vaikutuksen. 

Täytyy myöntää, että en ole koskaan ollut kovinkaan kova Kevin Bacon fani. Hänessä on aina ollut jotain epämiellyttävää ja tässäkin hän näyttää vääristyneeltä Jim Carreyltä ainakin aluksi, mutta tämä leffa sai osittain pitämään näyttelijästä. Toki Baconilla on paljon hyviä elokuvia, joissa hän on mukana, kuten tremors.   

Pehmokasvot omistava Garrett Hedlund muuntautuu loistavasti jengin päälliköksi ja vakuuttaa tylyydellään, vaikkakin jengiläisten iänikuiset tribaalitastkat ja nu-metal look pienine leukapartoineen ovat nykypäivänä hieman huvittavia. 

John Goodman on aina loistava ja tälläkin kertaa hän tekee mahtavan roolin sosiopaattisena asekauppiaana, joka ei vakuuta ulkonäöllään, muttakin tylyllä olemuksellaan.

Kelly Preston on perheen äitinä sympaattinen.

Elokuvan juliste tuo mieleen suomalaisen Max Payne pc pelin. Molemmissa on tavallaan sama aihe. Max Payne on yksi kaikkien aikojen suosikkipeleistäni. Siitä siis plussaa. Max Payne elokuvaan verrattuna taas tämä leffa päihittää sen mennen tullen.

Elokuvassa on kohtauksia, jotka muistuttavat vahvasti suomalaisen Rendel-elokuvan kohtauksia. Luulenpa, että Rendeliin on otettu vaikutteita tästä elokuvasta. Ainakin pidän molemmista todella paljon juuri näiden kohtausten takia. Epäilen, että Jesse Haajakin voisi olla Death Sentencen kannattajia. Jos taas elokuvaa vertaa vaikka uudteen Death Wish-remakeen, niin tämä pesee sen 6-0, vaikka  molemmissa on kauhuelokuvaohjaaja taustalla.

Loistavasta musiikista vastaa Charlie Clouser, joka on tuttu mm. Nine inch nails-yhtyeestä, ja yhteistyöstä bändin nokkamiehen Trent Reznorin kanssa. Hän on myös tehnyt musiikit Saw-leffoihin. 

Näin perheen isänä elokuvan tapahtumiin on helppo samaistua, mutta pidin kyllä leffasta paljon jo aikana ennen isyyttä, joten se ei ole mitenkään pakollista. Se on vielä tänäkin päivänä hyvin intensiivinen ja vaikuttava leffa, vaikkakin tuoreena sen vaikutus oli kovempi. Suosittelen ankarasti genren ystäville. Menee 2000-luvun kostoleffojen parhaimmistoon.

- Kai Kumpulainen 28.1.2022


Julisteita:











Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024)

Kuva
 Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024) Heikki Silvennoisen poismeno oli järkytys. Pikkupojasta asti mies on vaikuttanut elämääni vuosikymmenien ajan Kummelin ja muun huumoriviihteen muodossa tasaiseen tahtiin. Oikeastaan koskaan ei ole ollut aikakautta, ettei Kummeli olisi piristänyt huumorillaan arkea ja juhlaa. Kolmekymppisenä löysin miehen musiikin ja tutustuin ahkerasti hänen tuotantoonsa Tabula Rasasta soololevyihin. Alkoi tuntua, että Kummelin miehet ovat ikuisia ja kuolemattomia. Valitettavasti näin ei ole. Onneksi musiikki ja viihdetaide on ikuista. Lepää rauhassa Heikki Silvennoinen. Legenda. - Kai Kumpulainen 18.12.2024
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo...
Lue lisää

Jouluelokuva: Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)

Kuva
Vuoden 2020 ensimmäinen katsomani jouluelokuva ei esittelyjä kaipaa. Se on tietenkin kaikkien tuntema Die Hard! Joulun odotus ei voi alkaa ennen, kun Hans Gruber on saatu törkättyä alas Nakatomi Plazan ikkunasta. Kyseessä on kaikkien aikojen toimintaelokuva ja myöskin vallan mainio jouluelokuva, tosin ei niin perinteinen, mutta kumminkin perinteikäs. Mutta mitä tästä elokuvasta enää voi kertoa, jota ei olisi kerrottu jo tuhansia kertoja... Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)  Kaikkihan tietävät elokuvan klassisen juonen. New yorkilainen kyttä John McClane menee jouluaattona tapaamaan vaimoaan hänen työpaikalleen Nakatomi Plazaan, Los angelesiin. Heidän epäonnekseen tornin valtaavat saksalaiset terroristit ja Johnin on toimittava yhden miehen armeijana pelastaakseen tilanteen, kunnes apujoukkoja saataisiin paikalle... Huhun mukaan elokuvan piti olla alunperin jatko-osa Commandolle ja pääosaa piti näytellä itse Arnold Schwarzenegger. Tästä leffasta löytyykin laini, jossa kerr...
Lue lisää

Rankataan Jack Ryan-elokuvat

Kuva
Tom Clancyn kirjat olivat minulle jo nuorena kollina osittain tuttuja, ja varsinkin pc-peli Tom Clancy's Rainbow Sixiä tuli pelailitua, mutta kirjoissa toistuva päähahmo Jack Ryan meni minulta aikoinaan aivan ohitse. Tämän takia en osannut yhdistää hahmoa samaksi kirjojen elokuva-adaptaatioissa ja esimerkiksi Harrison Fordin hahmon saatoin sekoittaa saman ajan Takaa-ajettu elokuvan hahmoon Kimbleen. Punaisen lokakuun metsästyksessä Ryan jää taas aika taka-alalle ja päähahmoksi nouseekin Conneryn näyttelemä Marko Ramius. Tänä vuonna otin asiakseni ottaa hahmosta selvää, sekä katsoa kaikki Jack Ryan-elokuvat järjestyksessä ja pistää ne sen jälkeen jokinlaiseen paremmuus järjestykseen.  Rankataan Jack Ryan-elokuvat: 5. Jack Ryan: Shadow Recruit Tämän elokuva piti selkeästi aloittaa uusi elokuvasarja, jossa Jack Ryan on kuvattu toimintasankarina Jason Bournen, Ethan Huntin ja James Bondin tyylin, tai jopa niiden vanavedessä. Mentorina hänellä on tällä kertaa Kevin Costner, joka onk...
Lue lisää

Jurassic Park maratoni, arvostelussa 1, 2 ja 5

Kuva
Jurassic Park (1993) Kävin katsomassa elokuvateattereissa Steven Spielbergin ohjaaman Jurassic Parkin vuonna 1993. Se oli huikea kokemus ja vei taas elokuvaefektejä eteenpäin vahvalla kädellä. Crichtonin kirjakin tuli ahmittua samoihin aikoihin, vaikka se oli aikalailla erilainen. Dinosaurukset oli hetken aikaa maailman isoin juttu ja kaikkien huulilla. Itselläkin oli jp-aiheisia sarjakuvia, leluja, nes -peli ja kouluvihkoja. Nyt 26-vuotta myöhemmin ajattelin katsoa elokuvan 4k:na netflixistä, ja näyttää sen lapsillekkin. Elokuva oli hyvin kestänyt aikaa ja varsinkin dinot oli näyttäviä ja ehkä jopa aidomman oloisia kuin vaikka jurassic worldissa. Jotenkin maagisesti ne on tehty niin hyvin, että vieläkin ne vakuuttavat jopa uuden sukupolven. Dinot piti alunperin toteuttaa go-motion tekniikalla, mutta nykimisen takia ne tehtiin lopulta tietokoneella, joka oli aika uutta silloin. Sen verran monta kertaa olen tämän nähnyt 90-luvulla, että muistin kaikki kohtaukset ulkoa. Pari ko...
Lue lisää

Ensifiilikset: Joker: Folie à Deux (2024)

Kuva
Jokeri kakkone oli yksi vuoden odotetuimmista elokuvista silläkin uhalla, että ensimmäinen osa ei olisi kaivannut jatko-osaa missään nimessä. Myöskin ajatus musikaalista herätti ristiriitaisia tunteita. Elokuva oli kumminkin nähtävä ensi-iltaviikonloppuna ja meninkin sen heti katsomaan kun pääsin. Olihan ensimmäinen osa aivan loistava. Teatterista päästyäni oli fiilikset aika ristiriitaiset. En ollut pettynyt pahasti, mutta mitään riemunkiljahduksiakaan ei päässyt . Leffa pyöri mielessä vielä seuraavana aamuna, niin päätin siitä vähän kirjoitella. Joker: Folie à Deux (2024) Ensimmäinen pieni pettymyksen tunne tuli siitä, kun Jokeri oli palannut surkeaksi ihmisraunioksi Arthur Fleckiksi takaisin. Kun kerran oli saavutettu se mielipuolinen vapaus oli harmillista, että oli palattu nollapisteeseen. Arthur Fleck virui Arkhamin mielisairaalassa ja vielä pahimmassa siivessä, odottaen oikeuden käyntiään. Kun Arthur tapaa toisen hullun, Leen, herää hän jälleen henkiin pikkuhiljaa... Aiemmin pel...
Lue lisää

Jouluelokuva : Batman Returns (1992)

Kuva
Katselin tämän joulun ensimmäisen jouluaiheisen elokuvan. Se on yksi tärkeimmistä lapsuuteni elokuvista, ja yksi parhaista sarjakuvaelokuvista koskaan. Kyseessä on tietenkin Tim Burtonin ohjaama BATMAN RETURNS, vuodelta 1992. Batman Returns (1992) Elokuvassa on Jouluaatto ja Gothamissa kuhistaan viemäreissä elävästä Pingviini-miehestä (Danny DeVito). Max Shreck (Christopher Walken) suunnittelee Gothamiin voimalaa, joka voiman tuottamisen sijasta imisi Gothamista virtaa. Bruce Wayne (Michael Keaton) ei suostu rahoittamaan voimalaa, mutta Pingviini yhdistää voimansa Shreckin kanssa ja samalla haluaa löytää vanhempansa, jotka hylkäsivät tämän ollessa vasta vauva. Katuja terrorisoi Red Triangle-sirkus jengi ja paikkoja räjäyttelee pvc:hen pukeutunut kissanainen (Michelle Pheiffer). On siinä Batmanille puuhaa. Muistan kun isä vei minut katsomaan tätä elokuvateatteriin. Batman oli vanhemmille tuttu 60-luvun sarjasta ja hän varmasti ajatteli, että tässä mennään katsomaan jotain värikä...
Lue lisää

Game of Thrones (2011-2019)

Kuva
Game of Thronesin alkuvaiheilla en ollut kovinkaan kiinnostunut fantasia-aiheisesta valtapelisarjasta, joten en hypännyt sarjan mukaan sen ollessa uusi. Kiinnostus nousi toki hypen myötä, mutta koska katsottavaa oli muutenkin hyllyt pullollaan, eikä HBO:n tilaaminen muutenkaan kiinnostanut tuolloin, jäi sarja edelleen katsomatta. Lopulta tässä kävi samoin kuten monien hypesarjojen kanssa, että itse hype rupesi ärsyttämään ja ahdistamaan ja päätin odottaa rauhassa, kunnes koko sarja on saanut päätöksensä ja pöly laskeutunut, ennen kuin lähtisin tätä kahlaamaan. Työtaakka tuntui todella isolta, koska kausia oli kertynyt jopa huikeat 8 kappaletta ja aika on aina kortilla. Yhtenä päivänä kumminkin päätin, että tänään on se vuosi kun katson tämän sarjan pois. En tiennyt sarjasta paljoa mitään ennakkoon ja olin sulkeutunut kaikilta spoilereiltakin täydellisesti, ihme kyllä. Vuosi 2021 olisi minun Game of Thrones vuosi. Koska kaikki tästä sarjasta on jo vuosien varrella kerrottu moneen kertaa...
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini...
Lue lisää

The Hunt for Red October - Punaisen Lokakuun Metsastys (1989)

Kuva
Jack Ryan , tuo Tom Clancyn oma James Bond. Lukuisten kirjojen lisäksi hahmosta on tehty useita filmatisointeja, mutta ne ovlivat jääneet minulta vuosien varrella vähemmälle huomiolle, kunnes nyt päätin ottaa kaverista selvää ja kaivoin hyllystä Jack Ryan Blu-ray boksin.  Ensimmäisenä vuorossa oli jo legendaariseksi muodostunut Punaisen lokakuun metsästys . Alec Baldwinin näyttelemä Jack Ryan on tässä elokuvassa poikkeuksellisesti lähes sivuhahmona ja pääosaa näyttelee karismaattisesti itse James Bond, eli Sean Connery. Elokuvan on ohjannut John McTiernan , joka tunnetaan ikiklassikoista kuten Die Hard ja Predator. Asettaisin tämän elokuvan noiden leffojen kanssa samaan klassikon asemaan.  Onpahan elokuva myös tällä hetkellä ajankohtainen, koska Sean Connery pääsee ottamaan mittää itse Putinin kanssa. Putin oli tuohon aikaan myös vakooja, ja elokuvan henkilö muistuttaa häntä huomattavan paljon. Putinin on aika "liukastua teehen". The Hunt for Red October - Punaisen Lokaku...
Lue lisää