Аванпост (Avanpost, The Blackout: Invasion Earth, 2019)

helmikuuta 20, 2024

Tiktokissa tulee välillä vastaan pätkiä tuntemattomista elokuvista, joita pysähtyy tuijottamaan. Niissä on yleensä joku kysymyksiä herättävä kohtaus, joka taas synnyttää mielenkiinnon nähdä lisää. Yksi video oli niin kutkuttava, että innostuin tutkimaan mistä on kyse.

Klipissä "mies" puhuu kohtalokkaasti toiselle miehelle suu peitettynä takin kauluksella. Kauluksen alta paljastuu kummallinen suuton suu. Paikalle saapuu armeijan väkeä pidättämään miestä. Mies alkaa manipuloimaan sotilaiden mieliä.

Melko pian selvisi, että kyseessä on venäläinen ufo-invaasioleffa. Harvoin, jos koskaan tulle katsottua venäläisiä elokuvia. Tämän leffan traileri oli sen verran vakuuttavaa hollywood-tason matskua, että uskalsin tilata leffasta jopa blu-rayn, mikä löytyi Future movie shopin sivuilta melko helposti. Elokuva kulkee maailmanlaajuisesti nimellä The Blackout: Invasion Earth, mutta alkuperäinen nimi on Аванпост, eli Etuvartio. Alkuperäinen nimi on siinä mielessä hyvä, että se ei heti paljasta, mistä elokuvassa on kyse, vaan antaa katsojan kokea ihmetystä etuvartion joukkojen mukana. The Blackout: Invasion earth taas paljastaa heti mistä on kyse, mutta ei onneksi lopulta mitään. Mutta oliko naapurimaan filmistä mihinkään lopulta...

Аванпост (Avanpost, The Blackout: Invasion Earth, 2019)

Täysin selittämättömästä syystä maapallo vajoaa totaaliseen pimeyteen. Vain pieni alue keskellä Itä-Eurooppaa saa pitää sähkönsä. Alueen reunoille saapuvat armeijan joukot löytävät yllätyksekseen ruumiita lojumasta joka puolelta. Alkaa taistelu aikaa vastaan, jotta saadaan selvitettyä kuka, tai mikä on ilmiön takana. Myöskään Suomella ei mene kovinkaan hyvin tässä tarinassa (toim.huom.)

Avanpost oli suunniteltu alunperin tv-sarjaksi, mutta typistettiin lopulta elokuvaksi. Ideoita siinä olisi kyllä riittänyt vaikka 10 jaksoiseen sarjaan, sillä elokuvassa on todella mielenkiintoinen premissi. Vaikka alieneiden hyökkäys maanpäälle on puhki kulunut idea, on avanpostissa uniikki idea, sekä toteutus tapa.

Mistään venäläisestä World Invasion: Battle Los Angeles (2011) rip offista ei ole kyse, vaikka äkkiseltään niin voisi luulla. Vaikka juoni on monisyinen ja lopputwisti mielenkiintoinen, on kerronta välillä vähän laahaavaa ja verkkaista, johtuen juurikin siitä, että se on suunniteltu sarjaa varten.

Elokuvallinen rytmi on siis hieman hukassa ja välillä leffa tuntuu pidemmältä, kuin se onkaan, mutta kun se päräyttää toiminnallisemmat kohtauksensa käyntiin aika ajoin, aika kuluu kuin siivillä.

Aika ajoin laahaavan rytmityksen lisäksi elokuvan toinen heikkous on sen henkilöhahmot, joihin ei pääse tarpeeksi sisälle, että niistä välittäisi kunnolla. Eniten sympatiaa sai osakseen muistisairas äiti, jota nähdään vain hetken. Mielenkiintoisimmaksi hahmoksi taas nousi avaruuden muukalainen ja sotilaat jäivät vähän jalkoihin.

Kahden henkilön romanttinen suhde taas tuntuu pakotetulta ja päälle liimatulta. Luulen, että tässä suurin ongelma johtui enkkudubbauksesta, joka oli vähän turhan elotonta. Alkuperäinen ääniraita olisi ollut varmasti parempi, mutta blu-ray levyltä ei sitä valitettavasti löytynyt. Suosittelen siis katsomaan tämän venäjänkielisenä, jos mahdollista.

Elokuvan parasta antia mielenkiintoisen juonen ohella, on sen visuaalinen ilme. Vaikka elokuva on maksanut vain naurettavat 300.000.000 ruplaa (4 miljoonaa dollaria), ei se mielestäni kalpene hollywoodin 100 miljoonan tehoste-elokuville juuri ollenkaan. Välillä se näyttää jopa paremmalta, kuin jotkut jenkkien vastaavat. Ruplat ovat siis käytetty huolellisesti ja oikein. Tosin en tiedä miten halpaa elokuvan teko Venäjän puolella muutenkaan on. Näyttelijät tuskin tienaavat yhtä paljon, kuin Ryan Goslingit ja Tom Cruiset.

Elokuvan visuaalinen puoli esittelee montaa eri tyyliä. Välillä ollaan synkän sinisissä maisemissa, joissa tehokeinona toimii jokin punainen valo. Tämä kontrasti toimii aina.

Alkupuoliskolla taas oleskellaan cyberpunk henkisessä kaupungissa, joka lainailee kuvastoaan Blade runnerista, neon valoineen.

Elokuvan yksi mieleenpainuvimmista huippuhetkistä oli mielestäni kohtaus, jossa kokonainen kaupungillinen aivopestyjä ihmisiä hyökkää armeijan erikoisjoukkojen kimppuun, jolloin joukot jyräävät panssariajoneuvoja hyväksi käyttäen koko ihmisjoukkion, samalla näitä tulittaen. Tällaista massamurhaamista on harvoin nähty jenkkileffoissa.

Ruumiita tulee hetkessä kymmeniä tuhansia. Muutenkin meno on aika brutaalia välillä.

Lopussa äidytään jopa hieman H.R.Gigermäisiin maisemiin.

Elokuvassa on melko komeat synteettiset musiikit, jotka tuovat konemaista tunnelmaa. Välillä käydään jopa synthwave maalailuissa, mikä on oikein mainiota kamaa. Näistä vastaa vedoista vastaa Ryan Otter. Linkin Park-yhtyeestä tuttu rappari ja muusikko Mike Shinoda on myös säveltänyt elokuvaan kappaleen "fine".

Elokuvaa on näytetty elokuussa 2020 venäläisellä TV-3 kanavalla 6-osaisena sarjana. Sarjan kesto on 300min, kun taas elokuvan kesto on 127 min. Vuonna 2019 elokuvasta julkaistiin selainpeli. Pelissä pystyi katsomaan googlemapsilla, että miten jokainen maapallon alue on muuttunut "blackoutin" jälkeen.

Аванпост, tai The Blackout on mielestäni suositeltavaa katsottavaa, jos aihe yleensäkkään kiinnostaa. Sen miinuksia ovat tv-sarjaa muistuttava rytmitys, joka laahaa elokuvamuodossa, sekä epäsympaattiset ihmishahmot. Myös enkkudubbaus on hieman latistava.

Nämä puutteet korvaa taas monisyinen ja mielenkiintoinen juoni, joka paljastaa lopulta koko ihmiskunnan tarkoituksen. Eeppisen juonen lisäksi elokuvan vahvuus on sen komea visuaalisuus ja sitä tukevat mainiot musiikit. Jännittäviä kohtauksiakin piisaa kahden tunnin ja 7 minuutin kestossa useita. Sanoisin, että Avanpost on erittäin hyvää vaihtelua ainaisille Hollywoodin tehostepläjäyksille. Elokuvalle on suunnitteilla jatkoa.