Nuorena poikana yksi suosikkileffoista oli Robert Rodriguezin Desperado. Muutamat takaumat siinä tuntuivat oudoilta, koska tuntui kuin olisi pitänyt nähdä jotain aiempia tapahtumia, joita ei elokuvassa näytetä. Sitten vastaan tuli vuokraamossa vhs-kasetti nimeltä El Mariachi. Ensin luulin, että se on joku halpa kopio Desperadosta. Sitten kuulin, että se on saman ohjaajan elokuva, joten oletin, että Desperado on kalliimpi Hollywood-remake El Mariachista. Lopulta vuokrattuani kasetin, kävi selväksi, että kyseessä onkin Desperadon esi-osa ja Desperado onkin kakkos-osa, joka jatkuu suoraan El Mariachin lopusta. Toisin sanoen Desperado olikin El Mariachi 2. El Mariachi on vuonna 1992 ilmestynyt ensimmäinen Rodriguzin elokuva ja samalla hänen läpimurtonsa. Espanjankielinen amatoorinäyttelijöiden voimalla tehty elokuva maksoi vain 7000 dollaria, mutta elokuva näyttää kalliimmalta. Columbia picturesin löytäessä elokuvan, he ostivat oikeudet ja käyttivät elokuvan markkinointiin moninkertais

Katselin just loppuun viimevuonna tulleen, Heikki Kujanpään ohjaaman Suomen hauskin mies. Elokuva on tositapahtumiin perustuva sotadraama, joka sisältää mustaa huumoria ja onnistuu myös naurattamaan monessa kohtaa, vaikkei oikeastaan komedia olekkaan. Elokuva kertoo punavankileiristä, jonne tuodut vangitut punaiset teatterinäyttelijät saavat jäädä teloittamatta, mikäli kehittävät saksalaista komentajaa hauskuuttavan näytelmän. Teatteriryhmää johtaa suomen hauskin mies Toivo Parikka (Martti Suosalo) ja vastapuolella on pirullinen ja huumorintajuton kapteeni Halm (Jani Volanen). Muissa rooleissa loistaa sykkeestä tuttu Leena Pöysti, aivan nuoren Heikki Kinnusen näköinen Paavo Kinnunen, Paleface!, Tommi Eronen, Vesa Vierikko, jussi Nikkilä, Panu Vauhkonen ja Jussi Lehtonen. Näyttelijät tekevät todella hyvän suorituksen, varsinkin Suosalo/Volanen kombinaatio ja sitä on ilo katsella. Elokuva on todella hyvän näköinen ja ilman suomenkieltä voisi luulla jopa ulkomaalaiseksi paljon kal

Robert Rodriguesin El Mariachi Trilogian kakkososa Desperado on yksi kovimpia toimintaleffoja ysäriltä ja itselleni ikisuosikki toimintaleffojen kohdalla. Siksi aikoinaan katsoin myös elokuvan jatko osaa useaan kertaan, mutta jotain siinä oli väärin, kun se ei ikinä noussut samalle tasolle Desperadon kanssa. Itse El Mariachi hahmokin jäi vähän taustalle ja shown varastaa Johnny Deppin omituinen hipster-agentti Sands. Mukana on iso liuta ysärin kovia näyttelijöitä ja ohjaaja kovassa vedossa, vaikka tarinan kerronta onkin hieman sekavaa. Siksi päätin katsastaa uudelleen, että miltä elokuva tänä päivänä näyttää. Kyseessä on Once Upon A Time In Mexico (2003) Elokuvan juoni ei periaatteessa ole kovinkaan monimutkainen. Johnny Depp on CIA-agentti Sands, joka palkkaa kuolleeksi luullun El Mariachin (Banderas) tappamaan kenraali Marquezin (Gerardo Vigil). Marquez on syyllinen El Mariachin vaimon ja syntymättömän lapsen surmaan ja jopa tämän omaan "surmaan". Siksi kosto olisi

Täytyy myöntää, että tämän elokuvan ollessa uusi, vihasin sitä. Se oli kaikkea sitä mitä en toivonut supersankarielokuvalta. Varsinkaan DC:n supersankarielokuvalta, joka oli juuri tuonut watchmenin ja Dark knightin kaltaisia helmiä. Nyt kun katsoin mainion Green Lantern - first flight animaation, huomasin, että hahmossa saattaisi sittenkin olla potentiaalia. Joten päätin ottaa elokuvan uusintakatseluun ja katsoa siitä vielä pidennetyn version, jos se vaikka parantaisi leffaa. Green Lantern - Extented Cut (2011) Noh, elokuva oli aika pitkälti samaa kuin teatteriversio. CGI oli välillä aika kehnoa, lyhdyn puvusta on vitsailtu jo deadpool leffoissakin ja pääpahis ruskeana pilvenä oli melko surkea. Verrattavia elokuvia ovat fantastic four leffat ja saman ajan muut supersankarileffat sillä erolla, että tämä ilmestyi paljon myöhemmin, kun parempiakin sarjisleffoja oli jo tullut. Taika Waititi Tim Robbins Taustalla Suicide Squadin pomo Amanda Waller (Angela Bassett) Tällä

Katseltiin poikien kanssa perjantai-illan kunniaksi netflixistä Peytonin Rampage. Hassuun videopeliin perustuva kieliposkessa tehty rymistely vaikutti sopivan pöhköltä kokoperheen rymistelyltä. Varsinkin kun toinen poikani on The Rock-fani, ja itsekkin olen pikkuhiljaa lämmennyt tuolle isolle hupsulle könsikkäälle, niin oikein toimiva isä-poika leffa oli tiedossa. Juoni menee siis niin, että sal aisten kokeiden tuloksena on tehty ainetta, joka kasvattaa albiinogorillan, suden ja krokotiilin jättimäisiksi mutanteiksi, jotka pistävät kaupunkia matalaksi ja the rock on entinen sotasankari ja nykyinen primotologi, joka yrittää pistää otukset aisoihin. Mukana kemuissa on Naomie Harris, Malin Åkerman, Jake Lacy, Joe Manganiello, ja hyvässä roolissa Jeffrey Dean Morgan. Cgi-tuho ja otukset vaihtelevat videopelimäisestä, todella elävän näköisiksi, mutta uskottavuustaso ei pysynyt koko aikaa ja välillä näytti ihan animaatiolta. Kaikista onnistunein otus on gorilla george, joka oli välillä t

Katselin eilen (24.2.2019) kolmannen kerran Sofia Coppolan elokuvan Lost in Translation netflixistä. En oikeastaan muistanut mitä leffassa tapahtuu, koska eihän siinä tapahdu mitään, mutta silti niin paljon. Muistikuva oli hetkestä, jossa tarinan pääosaesittäjä Bill Murray menee tapaamaan paljon nuorempaa toista pääosaesittäjää Scarlett Johannssonia ja hän on hankkinut keski-iän kriisissä oranssin camouflage-paidan, jonka joutuu lopulta kääntämään ympäri, koska se on niin överi. Toinen kohta joka oli mielessä, oli kun Murray kuvaa viskimainosta ja japanilainen ohjaaja selittää pitkiä lauseita, mutta kääntäjänainen kääntää vaan yhden sanan. Murray miettii, että sitäkö tuo kaikki tarkoitti. Leffa on loistavaa hengailua Japanin omituisuuksia samalla tutkien ja katsoja tuntee itsensä yhtä tylsistyneeksi ja innostuneeksi kuin tarinan hahmot tarinan edetessä. Molemmat näyttelijät tekevät yhden parhaista rooleistaan. Loppu on haikean vaikea, mutta niin hieno, että jää pyörimään mieleen

Katselin tässä päivänä muutamana netflixistä tämän hetken katsotuimman Netflix-elokuvan nimeltä El Hoyo, joka oli tuttavallisemmin suomennettu Tasoksi (eng. The Platform). El Hoyo tarkoittaa oikeastaan reikää ja reiästä tässä leffassa onkin kyse. Tai oikeestaan kuilusta. Elokuvan on ohjannut  Galder Gaztelu-Urrutia vuonna 2019. Luultavasti tästä ohjaajasta kuullaan vielä. Elokuvassa mies nimeltä Goreng herää sellistä vanhan miehen kanssa. Betonisen sellin keskellä on kuilu joka jatkuu loputtomiin alas, sekä ylös. Kuilua pitkin lasketaan vangeille ruokaa. Ylimmän kerroksen vangit saavat syödäkseen yllin kyllin ja ja alemmat kerrokset savat järjestyksessä tähteet. Jos ylemmät ovat ahneita alimman kerroksen porukka on kuolla nälkään... Mitä vähemmän juonesta paljastaa, sen mehukkaampi elokuva on. Elokuva muistuttaa mystisyydessään Cube - kuutiota, ollen kumminkin huomattavasti fiksumpi ja yhteiskuntakriittisempi. Se tempaa mukaansa nopeasti ja katsoja haluaa selvittää mistä on kyse

Bloodshot on amerikkalaisen Valiant Comicsin supersankarihahmo. Sony päätti tehdä oman MCU:nsa ja aloitti Valiant Comicsin shared cinematic universensa. Ensimmäiseksi hahmoksi valittiin siis Bloodshot niminen kaveri ja seuraavaan leffaan piti tulla sen niminen hahmo kuin Faith. Lopulta nämä hahmot olisivat kohdanneet Harbinger wars-teoksessa. Nyt näyttää siltä, että homma jää haaveeksi, koska Bloodshot floppasi pahasti leffateattereissa ja vielä koronapandemian takia siirrettiin nopeasti striimauspalveluihin vuokralle. Ja katsottuani leffan, en yhtään ihmettele miksi. Bloodshot (2020) Vin Diesel on Ray Garrison U.S. marineeri, joka suorittaa tehtävää Mombasassa. Tehtävän jälkeen pahis nappaa hänet ja teloittaa hänen vaimonsa tämän silmien edessä. Myös Dieseli saa surmansa. Diesel, eli Garrison herää labrassa, jossa robottikäsinen tohtori (Guy Pierce) kertoo, että Garrisonin veri on paranneltu nanoboteilla. Joten hän paranee yhtä nopeasti kuin esim. wolverine nanobottien korjates

Katselen aina viiden vuoden välein, ehkä parhaan Christopher Lambertin (Mortal Kombat) leffan Fortress - Linnoitus, vuodelta 1992 . Leffan on ohjannut Suart Gordon (body snatchers, Robot Jox). Tulevaisuudessa, vuonna 2017, ei ylikansoitetussa maailmassa saa tehdä enää kuin yhden laspen per pariskunta, mutta Lambertin vaimo on raskaana ja heidät paiskataan maailman pakovarmimpaan vankilaan Fortressiin, jota johtaa Robocopista tuttu mulkero Kurtwood "Red"Smith. Vankila on niin tyly, että jopa ajatuksia valvotaan ja seksinkin ajattelemisesta rangaistaan. Lisäksi kaikkien sisälle on laitettu kipua aiheuttava, räjähtävä panos.Vankilapakohan siitä syntyy tietysti. Mukana paossa Tom Towles(henry, house of the 1000 corpses) ja Clifton Collins Jr.(pasific rim). Kyborgeja ja skifi-osastoa on myös mukana. Kurtwood "Red"Smith Tämä saattoi olla ehkä ensimmäinen Lambert-leffa, jonka olen nähnyt ja se oli rakkautta ensi-silmäyksellä. Tämä teki Lambertista mulle yhde

Tuli vihdoinkin katsottua netflixistä Edgar Wrighthin uusin leffa Baby Driver (2017). Leffahan svengas kuin hirvi heti alusta lähtien ja hommaan hyppäs mukaan helposti. Kaikki oli pirun viihdyttävää, mukaansa tempaavaa ja hahmot persoonallisia. Leffan suola oli mainiossa Babyssä, jota näytteli Ansel Elgort persoonallisesti ja sympaattisesti. Toiseksi suosikikseni nousi aina mainio John Hamm päähiillostajana. Mukana oli toinen toistaan tunnetumpia näyttelijöitä, jotka kaikki olivat omalla tontillaan mainioita mm. Kevin Spacey, Lily James, Elza Gonzalez, Jamie Foxx ja jopa John "punisher" Brenthal kävi murisemassa osuutensa. Mainio kattaus ja hyvä buugi. Leffan sokerina taas toimi soundtrack, jonka tahdissa toimintakohtaukset menivät ja se toimi yhtenä hahmona ja tärkeänä elementtinä koko leffan ajan. Soundtrack onkin soinut omissa luureissa nyt pari päivää. Pystyin myös samaistumaan Babyn sampläilyihin, koska. Olen itse sitä joskus harrastanut. Mixtapet oli oik

En katso nykyään paljoa kauhuelokuvia, ja tämä leffa on hyvä esimerkki miksi. Mutta palataan siihen myöhemmin... Etsin tässä päivänä, muutamana uskonlahkoihin ja kultteihin perustuvia leffoja ja tätä ehdoteltiin monelta suunnalta, eli Netflix-tuotanto The RITUAL (2017) , mutta ei tämä ollut ollenkaan sitä mitä hain, vaan kyseessä oli aika perinteinen yliluonnollinen kauhuleffa metsän siimeksessä. Kauhujen lisäksi en ole kauhean kova "yliluonnollisten" kauhujen ystävä, koska ne eivät tunnu niin pelottavilta, kuin aidot oikeassa elämässä mahdolliset tilanteet. Joten ehkä tämä alkuasetelmani pilasi vähän kokemusta. Elokuva on Brittiläisen David Brucknerin ohjaama kertomus ikääntyvästä kaveriporukasta, jotka toteuttavat kuolleen kaverinsa haaveen lähtemällä porukalla haastamaan itseään ja patikoimaan "Ruotsin" metsiin, joiden kuvauspaikkana toimi kyllä Transylvania (erikoinen ratkaisu, koska transylvania kuulostaa paljon pahemmalta paikalta, kuin Ruåtsin meti