Cobra Kai (Tv-sarja 2018-)

 
Karate Kid-elokuvat oli yksiä lapsuuteni tärkeimpiä elokuvia, kuten monen muunkin samanikäisen. Jopa niin tärkeitä, että harrastin eri taistelulajeja 20-vuotiaaksi asti, niiden innoittamana. Ympyrä sulkeutui kun vein poikani harrastamaan viime vuonna karatea ja kauden lopussa heille opetettiin kurkipotku karate kidin innoittamana. Jopa tänä päivänä Karate kid 1 ja 2 ovat vieläkin erittäin toimivia ja sympaattisia elokuvia.

Kun näin How i Met your mother-sarjassa jakson, jossa Karate Kid näyttelijät Ralph Macchio ja William Zabka tekivät paluun, oli se aika nostalginen tapaus. Jakson idea oli, että kaikki paitsi Barney ovat ymmärtäneet Karate Kid ykkösen juonen väärin ja leffassa onkin kyse traagisesta Johnny Lawrencen kohtalosta, eikä Daniel LaRusson. En tiedä onko Cobra Kai-sarjan juoni otettu tästä, mutta samalla hauskalla idealla sarja jatkaa tätä teemaa. Tällä kertaa mennään väärinymmärretyn pahiksen mielenmaisemiin ja siihen, miten yksi 34-vuotta sitten tapahtunut Karate-ottelu muutti miehen elämän vuosikymmeniksi. 

Cobra Kai (Tv-sarja 2018-)

Johnny Lawrencen elämä on mennyt alamäkeä viimeiset 30-vuotta. Hän on alkoholisoitunut, murjussa asuva luuseri, joka ajelee rähjäisellä kasari Pontiac Firebirdillä ja vihaa ihmisiä. Hänen arkkivihollisensa Daniel LaRusso on menestynyt autokauppias ja elää loisteliasta elämää samassa kaupungissa. Eräänlaisten sattumusten ja yhden nuoren pojan kautta Johnny päättää ryhdistäytyä ja alkaa taas karate valmentajaksi. Hän pistää pystyyn Cobra Kai-dojon ja tekee kaikkensa, että saisi hommat pyörimään ja paikallisista luusereista koviksia. Tätä ei LaRusso voi hyväksyä ja pistää kapuloita rattaisiin minkä kerkeää...

"Strike first. Strike hard. No Mercy."

Sarjassa ovat pöydät kääntyneet ja tällä kertaa entinen pahis on se jonka puolelle ensiksi käännytään. Hänen versionsa Karate kid-leffan aikaisista tapahtumista on traaginen ja hän on uhri. Entinen sankarihahmo taas esiintyy aikamoisena kusipäänä, mutta vain väärinkäsitysten kautta. 

Sarjassa on paljon nostalgia arvoa ja kaikki vanhat huippukohdat käydään läpi tavalla tai toisella, mutta nerokkaasti pudottelemalla niitä juoneen. Vanhat karate kid fanit ovat jatkuvasti ilon kyynel silmässä, tai kylmät väreet niskassa. Tämän kaiken olisi voinut tehdä helposti todella tökerösti, mutta sarja käyttää nostalgiaa todella viisaasti. Sarjassa nähdään myös uusi sukupolvi hahmojen lapsia ja heidän tovereitaan. Tämä on yleensä ollut todella surkea ratkaisu viimeaikojen rahastusleffoissa ja softrebooteissa, mutta tässä homma toimii, eikä uudet hahmot ala ärsyttää. Päin vastoin. Lähes kaikki sarjan hahmot ovat tykättäviä symppiksiä ja heistä välittää todella. William Zabkasta taas tuli uusi lempparinäyttelijäni.

Sarjan nerokkuus on myös siinä, että se ei sisällä naivia hyvää ja pahaa, vaan kaikkien hahmojen näkökulmat otetaan huomioon ja kaikkia ymmärretään. Sarjassa on myös rutkasti huumoria. Se nauraa vanhoille asioille, mutta niitä kunnioittaen. Se nauraa nykyajalle, joka ei toimi 80-luvun kovis oppien kanssa yhteen. Oikeastaan mikään ei ole pyhää, mutta kaikki tehdään oikeudenmukaisesti eikä ilkikurisesti. Vaikka sarjassa on komiikkaa ja se on näennäisesti hömppää, on sen syvimmässä sielussa oikeaa draamaa ja hamoista voi välittää oikeasti. Tämä sarja ei ole mittatilaustyö vaan se on tehty rakkaudella.

Ihastuin sarjaan välittömästi ja katsoin ekan kauden päivässä. Sarja vetelee naruja oikeista paikoista. sarja toimii luultavasti kaikille nuoresta keski-ikäiseen. Se on paras kepeämpi sarja pitkään aikaan ja jään odottamaan kolmatta kautta. Suosittelen ihan kaikille, vaikka Karate kid-leffat eivät olisi tuttuja, mutta niistäkin suosittelen katsomaan ykkösen ja kakkosen, jotka ovat klassisia sympaattisia draamaleffoja puettuna karateleffoiksi. Wax on.. Wax off.

- Cobra Kai Kumpulainen 4.9.2020