Tilaajat

Supersonic man (1979)



Luulin jo, että meikäläinen olisi ottanut haltuun koko supersankarigenren elokuvapuolelta, kun yllättäen vastaan tuli espanjan lahja kyseiselle genrelle. Vuonna 1978 ilmestyi ensimmäinen ison budjetin Teräsmies leffa, joka oli jättimäinen hitti. Tottakai se synnytti halpoja ripoffeja ja näistä ripeimmin markkinoille ilmestyi jo seuraavana vuonna espanjalaisen kulttiohjaajan Juan Piquer Simónin ohjaama Supersonic man.

Juan Piquer Simón oli espanjalainen elokuvaohjaaja, joka tunnetaan parhaiten kahdesta kulttiklassikostaan Pieces (1982) ja Slugs: The Movie (1988). Molemmat ovat mainioita kauhupätkiä, mutta miten toimikaan ohjaajan supersankariraina...

Supersonic man (1979)

Kronos, joka tunnetaan myös nimellä Supersonic Man, on avaruuden muukalainen ja sankari (José Luis Ayestarán, lopputeksteissä nimellä "Richard Yesteran"), joka lähetetään maan päälle. Hänen tehtävänsä on estää hullun tiedemiehen suunnitelmat valloittaa maailma, koska hänen menetelmänsä voivat tuhota koko galaksin. Hullu tiedemies, tohtori Gulik (Cameron Mitchell), on kidnapannut professori Morganin (José María Caffarel, alias "John Caffarel"), maailman tehokkaimman polttoainehuollon keksijän, ja varmistaakseen hänen osallistumisensa pahaan suunnitelmaan Gulik lähettää kätyrinsä sieppaamaan myös Morganin tyttären Patrician (Diana Polakov). Sieppausyritysten aikana roistot kuitenkin törmäävät vuorotellen Supersonic Maniin, ​​sekä hänen siviili-identiteettiinsä, toimittaja Pauliin (Antonio Cantafora, alias "Michael Coby"), joka on ihastunut Patriciaan...

Elokuva alkaa nostalgiahermoja kutkuttavalla alkukohtauksella, jossa valtava avaruusalus lipuu avaruudessa. Mieleen tulee saman tien pari vuotta aikaisemmin ilmestynyt ensimmäinen Star wars.



Pian näytetään kuvaa aluksen sisältä, joka näyttää kaikessa 70-lukuisessa designissään mielestäni aika komealta. Harmi, että kohtaus on hyvin lyhyt. Alussa leffan otsikkona lukee jostain syystä pelkkä "Sonic man". Eikai se ole niin tarkkaa.

Juoni etenee vauhdikkaasti, eikä tylsiä kohtia ehdi juurikaan tulla vastaan, kun kokoajan tapahtuu jotain "jännittävää". Mukaan mahtuu mm. baaritappelu, jossa kuullaan huvittavaa torvimusiikkia taustalla. Vähän tällaista kepeää Terence Hill ja Bud Spencer huumoria siis.

Unohtamatta pahaa tappajarobottia jota vastaan supersonic manin täytyy taistella robotin räjäytellessä ohjuksilla helikoptereita ympäriltään. Robotista tulee mieleen vanhat tieteiselokuvat, sekä japanilaiset sarjat.

Tässä on myös kohtaus, jossa autotiellä on esteenä (puinen) katujyrä (joka ei huijaa kenenkään silmää) ja supersonic man nostaa sen ilmaan kevyesti. Tämän jälkeen pahisten auto ajaa mäkeä alas ja räjähtää. Ei siis putoa kielekkeeltä, vaan ajaa loivaa alamäkeä ja pum. Tässä vaiheessa elokuvan tahaton komiikka alkaa saavuttaa lakipisteensä.

Supersonic man itse näyttää trikoissaan erittäin sarjakuvamaiselta. Lihaksineen päivineen hän on kuin suoraan repäisty 70-lukuisen sarjakuvan sivuilta. Naamari muistuttaa enempi Batmania, kuin supermiestä, mutta muuten kaveri näyttää supermieheltä, jonka puku on käänteisissä väreissä viitan ollessa sininen ja trikoiden ollessa punaiset. Rintaa koristaa symboli jossa salama. Täytyy myöntää, että suurten lihasten asiosta Supersonic man on uskollisempi aikansa sarjakuville, kuin hoikempi Christopher Reeve. Campiyttä unohtamatta. Sankarin iho näyttää välillä paikoin sinertävältä.

Maanpäällä Supersonic man pystyy muuntautumaan toimittaja Pauliksi. Paul on viiksekäs mies. Muuntautuessaan Supersonic maniksi viikset katoavat. Tähän tarvitaan taikasanat "May the great force of galaxy be with me". Tästäkin tulee mieleen joku toinen tunnettu elokuva. Supersonic manin voimat ovat hieman epäselvät, mutta ainakin hän on supernopea, kun lentää (ei niinkään maassa ollessaan), hän jaksaa nostaa höyryjyrän ilmaan (jos se vaan on puinen ja kaksiulotteinen), pystyy nappaamaan luoteja ilmasta ja muuttamaan vihollisen aseen banaaniksi (!),  sekä näkemään seinän läpi,  muutamia bongatakseni.



Itse lentäminen näyttää superhuvittavalta ja erittäin feikiltä, vaikkakin taustalla nähdään komeita ilmakuvia suurkaupungista (taisi olla New York). Hauskinta on seurata sankarin käsiä. Hän ei lennon aikana oikein tiedä missä niitä pitäisi.

Pahiksen, eli Dr. Gulikin "evil layer" muistuttaa paikoin Superman leffan fortress of solitudea jääteemoineen, paikoin tulee mielen joku Austin Powers. Itse pahiksesta ja kätyreistä tulee mieleen joku maailman valloitusta aikova klassinen James Bondin pahis.



Lopussa nähdään Dr. Gulikin järjestämiä ansoja jotka koettelevat sankaria. Tästä tulee vahvasti mieleen Superman elokuvan (1978) kolmetuntisen tv-version pidennetty kohtaus, jossa näemme supermiehen vastaavissa Lex Luthorin järjestämissä ansoissa. Ensin sankaria ammutaan, sitten poltetaan ja lopuksi jäädytetään, tuloksetta. Supermanin teatteriversiossa ei ole tätä kohtausta, mutta pätkän löytää esim. Youtubesta.

Elokuvasta on kaksi eri versiota. Espanjalainen alkuperäinen versio ja Dubattu jenkkiversio. Jenkkiversiossa musiikkina toimii supersonic man teema, joka rippaa ja "knock offaa" John Williamsin Superman themeä surutta. Tätä kökköä teemaa kuullaan vähän väliä, mikä lisää leffan huvittavuutta. Vielä mehukkaampi on elokuvan espanjalainen versio jossa teemana kuullaan superjuustoinen, funkkaava euro-discobiisi. Suosittelen kuuntelemaan sen vaikka youtubesta. Siis aivan uskomaton Supersonic man discotheme. Ainoastaan espanjalaiset keksivät tällaista. 


Supersonic man rippaa Supermania surutta. Huvittavaa, että molemmilla elokuvilla on sama brittiläinen jakelija Columbia-EMI-Warner. Elokuva on super-campy efekteineen ja musiikkeineen ja edes huulten liikkeet eivät vastaa dubbausta, joten välillä puhetta kuuluu, mutta kukaan ei liikuta huulia. Tällaista teosta voisi suositella joko roskaisten kalkkunaleffojen ystäville, 70-luvun campyjen tieteisleffojen faneille tai kuriositeettina supersankarileffojen harrastajille. Varmasti 60-luvun Batmanin ja 70-luvun Teräsmiehen fanit löytävät jotain nautinnollista tästä pläjäyksestä. Parasta on se, että leffa ei perustu mihinkään aiempaan sarjakuvaan tai supersankariuniversumiin, vaan on aivan oma tapauksensa ilman mitään aiempaa painolastia.

"May the great force of galaxy be with me"

- Kai Kumpulainen 8.4.2024




Julistegalleria:


















Supersonic man sarjakuva:













Promopics:









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024)

Kuva
 Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024) Heikki Silvennoisen poismeno oli järkytys. Pikkupojasta asti mies on vaikuttanut elämääni vuosikymmenien ajan Kummelin ja muun huumoriviihteen muodossa tasaiseen tahtiin. Oikeastaan koskaan ei ole ollut aikakautta, ettei Kummeli olisi piristänyt huumorillaan arkea ja juhlaa. Kolmekymppisenä löysin miehen musiikin ja tutustuin ahkerasti hänen tuotantoonsa Tabula Rasasta soololevyihin. Alkoi tuntua, että Kummelin miehet ovat ikuisia ja kuolemattomia. Valitettavasti näin ei ole. Onneksi musiikki ja viihdetaide on ikuista. Lepää rauhassa Heikki Silvennoinen. Legenda. - Kai Kumpulainen 18.12.2024
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo...
Lue lisää

Jouluelokuva: Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)

Kuva
Vuoden 2020 ensimmäinen katsomani jouluelokuva ei esittelyjä kaipaa. Se on tietenkin kaikkien tuntema Die Hard! Joulun odotus ei voi alkaa ennen, kun Hans Gruber on saatu törkättyä alas Nakatomi Plazan ikkunasta. Kyseessä on kaikkien aikojen toimintaelokuva ja myöskin vallan mainio jouluelokuva, tosin ei niin perinteinen, mutta kumminkin perinteikäs. Mutta mitä tästä elokuvasta enää voi kertoa, jota ei olisi kerrottu jo tuhansia kertoja... Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)  Kaikkihan tietävät elokuvan klassisen juonen. New yorkilainen kyttä John McClane menee jouluaattona tapaamaan vaimoaan hänen työpaikalleen Nakatomi Plazaan, Los angelesiin. Heidän epäonnekseen tornin valtaavat saksalaiset terroristit ja Johnin on toimittava yhden miehen armeijana pelastaakseen tilanteen, kunnes apujoukkoja saataisiin paikalle... Huhun mukaan elokuvan piti olla alunperin jatko-osa Commandolle ja pääosaa piti näytellä itse Arnold Schwarzenegger. Tästä leffasta löytyykin laini, jossa kerr...
Lue lisää

Rankataan Jack Ryan-elokuvat

Kuva
Tom Clancyn kirjat olivat minulle jo nuorena kollina osittain tuttuja, ja varsinkin pc-peli Tom Clancy's Rainbow Sixiä tuli pelailitua, mutta kirjoissa toistuva päähahmo Jack Ryan meni minulta aikoinaan aivan ohitse. Tämän takia en osannut yhdistää hahmoa samaksi kirjojen elokuva-adaptaatioissa ja esimerkiksi Harrison Fordin hahmon saatoin sekoittaa saman ajan Takaa-ajettu elokuvan hahmoon Kimbleen. Punaisen lokakuun metsästyksessä Ryan jää taas aika taka-alalle ja päähahmoksi nouseekin Conneryn näyttelemä Marko Ramius. Tänä vuonna otin asiakseni ottaa hahmosta selvää, sekä katsoa kaikki Jack Ryan-elokuvat järjestyksessä ja pistää ne sen jälkeen jokinlaiseen paremmuus järjestykseen.  Rankataan Jack Ryan-elokuvat: 5. Jack Ryan: Shadow Recruit Tämän elokuva piti selkeästi aloittaa uusi elokuvasarja, jossa Jack Ryan on kuvattu toimintasankarina Jason Bournen, Ethan Huntin ja James Bondin tyylin, tai jopa niiden vanavedessä. Mentorina hänellä on tällä kertaa Kevin Costner, joka onk...
Lue lisää

Jurassic Park maratoni, arvostelussa 1, 2 ja 5

Kuva
Jurassic Park (1993) Kävin katsomassa elokuvateattereissa Steven Spielbergin ohjaaman Jurassic Parkin vuonna 1993. Se oli huikea kokemus ja vei taas elokuvaefektejä eteenpäin vahvalla kädellä. Crichtonin kirjakin tuli ahmittua samoihin aikoihin, vaikka se oli aikalailla erilainen. Dinosaurukset oli hetken aikaa maailman isoin juttu ja kaikkien huulilla. Itselläkin oli jp-aiheisia sarjakuvia, leluja, nes -peli ja kouluvihkoja. Nyt 26-vuotta myöhemmin ajattelin katsoa elokuvan 4k:na netflixistä, ja näyttää sen lapsillekkin. Elokuva oli hyvin kestänyt aikaa ja varsinkin dinot oli näyttäviä ja ehkä jopa aidomman oloisia kuin vaikka jurassic worldissa. Jotenkin maagisesti ne on tehty niin hyvin, että vieläkin ne vakuuttavat jopa uuden sukupolven. Dinot piti alunperin toteuttaa go-motion tekniikalla, mutta nykimisen takia ne tehtiin lopulta tietokoneella, joka oli aika uutta silloin. Sen verran monta kertaa olen tämän nähnyt 90-luvulla, että muistin kaikki kohtaukset ulkoa. Pari ko...
Lue lisää

Ensifiilikset: Joker: Folie à Deux (2024)

Kuva
Jokeri kakkone oli yksi vuoden odotetuimmista elokuvista silläkin uhalla, että ensimmäinen osa ei olisi kaivannut jatko-osaa missään nimessä. Myöskin ajatus musikaalista herätti ristiriitaisia tunteita. Elokuva oli kumminkin nähtävä ensi-iltaviikonloppuna ja meninkin sen heti katsomaan kun pääsin. Olihan ensimmäinen osa aivan loistava. Teatterista päästyäni oli fiilikset aika ristiriitaiset. En ollut pettynyt pahasti, mutta mitään riemunkiljahduksiakaan ei päässyt . Leffa pyöri mielessä vielä seuraavana aamuna, niin päätin siitä vähän kirjoitella. Joker: Folie à Deux (2024) Ensimmäinen pieni pettymyksen tunne tuli siitä, kun Jokeri oli palannut surkeaksi ihmisraunioksi Arthur Fleckiksi takaisin. Kun kerran oli saavutettu se mielipuolinen vapaus oli harmillista, että oli palattu nollapisteeseen. Arthur Fleck virui Arkhamin mielisairaalassa ja vielä pahimmassa siivessä, odottaen oikeuden käyntiään. Kun Arthur tapaa toisen hullun, Leen, herää hän jälleen henkiin pikkuhiljaa... Aiemmin pel...
Lue lisää

Jouluelokuva : Batman Returns (1992)

Kuva
Katselin tämän joulun ensimmäisen jouluaiheisen elokuvan. Se on yksi tärkeimmistä lapsuuteni elokuvista, ja yksi parhaista sarjakuvaelokuvista koskaan. Kyseessä on tietenkin Tim Burtonin ohjaama BATMAN RETURNS, vuodelta 1992. Batman Returns (1992) Elokuvassa on Jouluaatto ja Gothamissa kuhistaan viemäreissä elävästä Pingviini-miehestä (Danny DeVito). Max Shreck (Christopher Walken) suunnittelee Gothamiin voimalaa, joka voiman tuottamisen sijasta imisi Gothamista virtaa. Bruce Wayne (Michael Keaton) ei suostu rahoittamaan voimalaa, mutta Pingviini yhdistää voimansa Shreckin kanssa ja samalla haluaa löytää vanhempansa, jotka hylkäsivät tämän ollessa vasta vauva. Katuja terrorisoi Red Triangle-sirkus jengi ja paikkoja räjäyttelee pvc:hen pukeutunut kissanainen (Michelle Pheiffer). On siinä Batmanille puuhaa. Muistan kun isä vei minut katsomaan tätä elokuvateatteriin. Batman oli vanhemmille tuttu 60-luvun sarjasta ja hän varmasti ajatteli, että tässä mennään katsomaan jotain värikä...
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini...
Lue lisää

Game of Thrones (2011-2019)

Kuva
Game of Thronesin alkuvaiheilla en ollut kovinkaan kiinnostunut fantasia-aiheisesta valtapelisarjasta, joten en hypännyt sarjan mukaan sen ollessa uusi. Kiinnostus nousi toki hypen myötä, mutta koska katsottavaa oli muutenkin hyllyt pullollaan, eikä HBO:n tilaaminen muutenkaan kiinnostanut tuolloin, jäi sarja edelleen katsomatta. Lopulta tässä kävi samoin kuten monien hypesarjojen kanssa, että itse hype rupesi ärsyttämään ja ahdistamaan ja päätin odottaa rauhassa, kunnes koko sarja on saanut päätöksensä ja pöly laskeutunut, ennen kuin lähtisin tätä kahlaamaan. Työtaakka tuntui todella isolta, koska kausia oli kertynyt jopa huikeat 8 kappaletta ja aika on aina kortilla. Yhtenä päivänä kumminkin päätin, että tänään on se vuosi kun katson tämän sarjan pois. En tiennyt sarjasta paljoa mitään ennakkoon ja olin sulkeutunut kaikilta spoilereiltakin täydellisesti, ihme kyllä. Vuosi 2021 olisi minun Game of Thrones vuosi. Koska kaikki tästä sarjasta on jo vuosien varrella kerrottu moneen kertaa...
Lue lisää

The Hunt for Red October - Punaisen Lokakuun Metsastys (1989)

Kuva
Jack Ryan , tuo Tom Clancyn oma James Bond. Lukuisten kirjojen lisäksi hahmosta on tehty useita filmatisointeja, mutta ne ovlivat jääneet minulta vuosien varrella vähemmälle huomiolle, kunnes nyt päätin ottaa kaverista selvää ja kaivoin hyllystä Jack Ryan Blu-ray boksin.  Ensimmäisenä vuorossa oli jo legendaariseksi muodostunut Punaisen lokakuun metsästys . Alec Baldwinin näyttelemä Jack Ryan on tässä elokuvassa poikkeuksellisesti lähes sivuhahmona ja pääosaa näyttelee karismaattisesti itse James Bond, eli Sean Connery. Elokuvan on ohjannut John McTiernan , joka tunnetaan ikiklassikoista kuten Die Hard ja Predator. Asettaisin tämän elokuvan noiden leffojen kanssa samaan klassikon asemaan.  Onpahan elokuva myös tällä hetkellä ajankohtainen, koska Sean Connery pääsee ottamaan mittää itse Putinin kanssa. Putin oli tuohon aikaan myös vakooja, ja elokuvan henkilö muistuttaa häntä huomattavan paljon. Putinin on aika "liukastua teehen". The Hunt for Red October - Punaisen Lokaku...
Lue lisää