Tilaajat

T-Force - Tuhon Partio (1994)



PM Entertainment Group Inc. oli amerikkalainen tuotanto- ja jakeluyhtiö, joka tuotti valikoiman matalan ja keskisuuren budjetin elokuvia 80- ja 90-luvulla, jotka oli suunnattu pääasiassa kotivideomarkkinoille. Yhtiön tuotantoon kuuluvat mm. sellaiset kulttiklassikot kuin Hologram Man ja Anna Nicole-Smithin tähdittämä Skyscraper. Elokuvia yhdistää useimmiten näyttävät räjähdykset, jatkuva ampuminen ja tönkkö näyttely. Eli oikein mainioita kalkkunapätkiä siis.

Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Pm Entertainmentin tuottamaa T-Forcea yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Tampereella, matkustin paikan päälle todistamaan tätä tapahtumaa henkilökohtaisesti. Olipa se vaan kokemus.

T-Force (tai kavereiden kesken leikkisästi Testo Force) on toimintaa täyteen ahdettu Buddy cop leffa, joka häpeilettömästi lainailee ideoita Die Hardista, Terminaattorista, Robocopista ja jopa Mad Maxista. Välillä mennään lainailemaan jopa aikuisviihdeosaston puolelta. Jos pitää varastaa niin miksei sitten varastaisi parhailta. Kansipaperin slogani lupaili tähän tyyliin: He tuhosivat kaiken... Ystävät ja viholliset. Pääosassa Jack Scalia!

T-Force - Tuhon Partio (1994)

Tulevaisuudessa vuonna 2007 Los Angelesin katuja hallitsee järjestäytynyt rikollisuus. Kukistaakseen rappion ja terrorismin viranomaiset kehittävät erikoisyksikön, joka koostuu ihmisandroideista, eli Cybernauteista. Ensimmäisellä keikallaan tämä T-forceksi kutsuttu ryhmä tuhoaa terroristit, mutta samalla he räjäyttävät myös syyttömät panttivangit. Hallitus päättää laittaa Cybernautit pois käytöstä, mutta robotit vastustavat ajatusta ja lähtevät karkuteille. Heidän peräänsä lähetetään jäänkova kyttä Jack (Jack Scalia), joka vihaa robotteja. VIHAA.

Elokuva alkaa kohtauksella, joka on aivan suoraan Die Hardin alusta, eli terroristit kaappaavat nakatomi plazan (tai vastaavan) rakennuksen ja ottavat panttivankeja. Kyttä Jack (Scalia) lähtee selvittämään tilannetta.




Die Hard osuus päättyy siihen, että paikalle saapuu joukko androideja. Sen jälkeen hypitään Buddy cop leffojen tunnelmissa ja sekaan soppaan ripotellaan vähän robocopia, terminaattoria ja jopa hiekkakuoppa mad maxia.



Homma on niin "coolia" kuin se 90-luvun alussa vaan saattoi olla. Samalla se huvittaa jatkuvasti katsojaa. Myöskään Star Warsin valomiekkaa ei unohdeta.

Leffan ehkä erikoisin ja mieleenpainuvin kohtaus herättää extra huvittuneisuutta. Erämaassa robotit nimittäin löytävät maasta pornolehden ja sitä tutkiskeltuaan miettivät, että voisivatkohan he tehdä samoin. Kohta mies- ja naisrobotti alakavat rakastella keskenään kolmannen äijän seuratessa vierestä. Kohtaus on kuin jostain aikuisviihdeleffasta ja syy rakasteluun aivan yhtä heppoinen. Taustalla soi tietenkin kuuma 80-luvun saksofonivingutus.

Myöskin elokuvan päänäyttelijät näyttävät siltä, kuin olisivat jostain aikuisviihdealalta napattuja. Varsinkin pumpatut miehet ovat kuin jotain aikansa chippendaleja.

Leffan kannessa hehkutetaan Jack Scalian nimeä, kuin jotain hollywood megastaraa. Mies on itselleni täysin tuntematon. Nopeasti tutkittuani mies on toiminut alusvaatemallina ja sen jälkeen tv-sarjojen kasvona, kuten Dallasissa Nicholas Pearcena. Sopii siis elokuvan maailmaan oikein mainiosti. Scalian hahmo on klassinen vanhanliiton jepari, joka vihaa kehitystä ja varsinkin robotteja. Tottakai hän saa parikseen cybernaut-robotin. Hauskaa on myös se, että prostituutio-robotin kanssa rakastelu ei kumminkaan häiritse miehen vihaa.

Toinen huvittava kohtaus on se, kun androidit luonut professori itkee ja kouhkaa robottiensa perään, jotka ovat tuomittu kuolemaan. Tämä mies yrittää tosissaan näytellä. Näyttely menee ylinäyttelyn puolelle ja kontrasti on todella kova muihin hahmoihin jotka ovat ilmeettömiä, kuin... no robotit.

Mukana lyhyessä roolissa on myös Vernon Wells, joka tunnetaan Commandon Bennetinä.

Visuaalisesti T-Force on taattua PM entertainment laatua. Räjähdykset on isoja ja näyttäviä . Toimintakohtauksiin on panostettu ja aseet paukuttavat tasaiseen tahtiin kuin saksalaisessa hydrauliikkavideossa konsanaan. Kaikki tämän ulkopuolella on taas epäoleellista ja tämän takia halvan näköistä. Laatu seesteisissä kohdissa on kuin 90-luvun tv-sarjoissa. Leffassa nähdään myös paljon kerrostalon ikkunan läpi lentelyä. Se ainakin on bravuurina tässä pätkässä.

Summasummarum: T-Force on juuri sitä, mitä PM entertainmentin tuotokselta voi odottaa. Leffa "rip offaa" kaikkia aikansa suurimpia toimintaleffoja. Tekee sen halvemmalla, mutta panostaa toimintaan ja räjähdyksiin, kuin kyseessä olisi aikusiviihde-elokuva, jossa lätkytyksen sijaan ammutaan ja räjäytellään. Lätkytystäkään unohtamatta. Oikein mainio viihdepaketti siis kaikille, jotka ovat tottuneet 80- ja 90-luvun toimintakalkkunoihin ja roskaleffoihin. Pm entertainmentin tuotannossa tämä nousee omalla listallani top kolmoseen heittämällä. Leffan arvosana voi olla joko 1 tai 5 tähteä. Riippuu katsontatavasta. Uskottavana cinemana se on ykkönen ja b-kalkkunaleffana vitonen. Itselleni se oli se viisi.

- Kai Kumpulainen 2.10.2024





Julistegalleria:











Erilaisia fyysisiä julkaisuja:









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Elokuvaprojektori esittää: 24h kauhua! - Halloween maraton 2024

Kuva
Elokuvaprojektori esittää: 24h kauhua! - Halloween maraton 2024 Leffabunkkeri -kanavan  Ville  ja  Elokuvaprojektori -kanavan  Timo Laakso  pitävät Halloweenin aikaan perinteisen kauhumaratonin, jossa he katsovat kauhuelokuvia 24 tuntia yhteen putkeen. Teatterina toiminnalle toimii Timo Laakson Kino Laakso. Elokuvien välissä he arvioivat näkemiään elokuvia kanavilleen. Kävin tänä vuonna pyörähtämässä miesten maratonissa kolmen elokuvan verran ja kauhunsekaiset hetket taltioituvat Elokuvaprojektorin juuri julkaisemalle koosteelle. Tänä vuonna kooste julkaistiin poikkeuksellisesti Elokuvaprojektori kanavalla kun Leffabunkkerin villellä on tosielämän kiireitä niin ei olisi kerinnyt editoimaan sitä. Videon voi katsoa tästä alta tai tästä linkistä. Elokuvaprojektorin saateteksti: Halloweenin huikea maratooni on jälleen takana. Elokuvia tuli katsottua kaikkiaan sen 12 kappaletta ja joukossa oli muutamia todellisia helmiäkin. Ei muuta kuin tarkastamaan mitä tuli katsottua ja seuraamaan kuinka
Lue lisää

Pika-arvio: Gladiator II (2024)

Kuva
Ensifiilikset: Gladiator II (2024) Aluksi olin vähän kahden vaiheilla, että onko Gladiatorin jatko-osa ihan tarpeellinen, mutta kun mahdollisuus tuli Gladiator kakkosen ennakkonäytökseen, niin Ridley Scott fanina ampaisin suunnan kohti teatteria. Onhan ensimmäinen osa yksi parhaista leffoista 2000-luvun alusta.  Ensifiilikset olivat hyvät. Alkupuoliskolla nähtävät CGI-laivat hieman rikkoivat immersiota, samoin myöhemmin nähtävät CGI-apinat.  Näistä kumminkin selvittiin säikähdyksellä ja leffa näytti oikein komealta. Myös taistelukohtaukset olivat kauttaaltaan hyviä. Tässä leffassa kyllä CGI-eläimet saivat hämmentävän paljon damagea. Vähän kävi niitä jopa sääliksi.  Elokuvan habitus oli muutenkin yllättävän konservatiivinen, kun ottaa huomioon minkälaisia elokuvia Disneyn tallista on nykypäivänä tippunut. Sinisilmäinen heteromachomies pistää nippuun kaikki jotka muistuttavat vähemmistön jäseniä ja ottaa vallan takaisin itselleen. Näin kärjistäen. Ehkä tässä oli tekoajalla laskelmoitu Tr
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo
Lue lisää

Virtaset ja Lahtiset (1959)

Kuva
Katselin pitkästä aikaa Jack Witikan ohjaaman Virtaset ja Lahtiset vuodelta 1959. Se on ensimmäinen Suomessa kuvattu ja kehitetty kokoillan värielokuva (värimenetelmänään Eastmancolor; aikaisemmat oli prosessoitu ulkomailla) Plot: Perheen isä (Heimo Lepistö) kinastelee lastensa kanssa, jotka ovat kateellisia naapuriperheen Lahtisille. Kun Lahtisten isä täyttää 50 vuotta, Virtaset lähettävät harmistaan huolimatta kukkia Lahtisille, mutta saavat selville, että perheen poika oli vaihtanut kukkien tilalle luudan. Poika oli luullut kukkia tarkoitetuksi omaan konfirmaatiotilaisuuteensa vaikka oli nuoruuden kapinassa ehdottomasti kieltänyt niiden tuomisen kirkkoon. Pahaksi onnekseen perheen isä oli kirjoittanut saatesanoiksi hienona pitämänsä latinankielisen lauseen "sic transit gloria mundi!- Niin katoavainen kunnia" Pääosissa nähdään Heimo Lepistö, Ritva Valkama, Pertti Palo, Helge Herala, Olavi Ahonen ja Elina Salo, joten aika kova kattaus parhaimmistoa tässä tarjoillaan.
Lue lisää

Inferno (aka. Desert Heat, 1999)

Kuva
  Aina kun luulee nähneensä nuoruuden suosikkinäyttelijän kaikki elokuvat moneen kertaan, niin löytyy yksi mitä ei ole vielä nähnyt. Leffahyllyjä kaivellessani vastaan tuli Jean Claude Van Dammen tähdittämä teos Inferno, vuodelta 1999. Leffa sijoittuu siihen aikaan, kun en enää aktiivisesti katsonut Van Dammen leffoja ja onkin jäänyt siksi näkemättä. No parempi myöhään kuin... Kannen perusteella elokuva vaikuttaa todella halvalta ja geneeriseltä toiminta pätkältä, mutta huomattuani ohjaajan nimen lähti leffa heti katseluun.  Elokuvan on ohjannut legendaarinen John G. Avildsen , joka vastaa yksistä 80-luvun kovimmista klassikoista, kuten Rocky (1976), Rocky 5, Karate kid 1&2 jne . Viimeisenä ohjauksenaan hän on lähtenyt tekemään omaa visiotaan Kurosawan Yojimbo – Onnensoturista . Ihan Kurosawan tasoista ei elokuvasta tullut, mutta sitäkin viihdyttävämpi machoilun ilosanoma. Tässä on itseasiassa niin macho meininki, että luultavasti se canceloidaan jonkin tahon toimesta pian ja hävit
Lue lisää

Jäniksen Vuosi (Le Lièvre de Vatanen, 2006)

Kuva
Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Risto Jarvan elokuva Jäniksen vuosi (1977) on yksi suosikkielokuviani suomalaisesta tarjonnasta. Sen lisäksi olen aina pitänyt todella paljon ranskalais-amerikkalaisesta näyttelijästä Christopher Lambertista . Se mikä on mielestäni todella mielenkiintoista on se, että Ranskassa on tehty vuonna 2006 elokuva Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta ja siinä Litjan tilalla Vatasta näyttelee itse Christopher Lambert. Kun vastaan tuli sattumalta jokin vuosi sitten tieto tästä, oli elokuva pakko hankkia käsiin, nähdäkseni, että minkälaisesta teoksesta on kyse. Nyt vihdoinkin pääsin sen näkemään. Elokuvan on ohjannut Marc Rivière. Jäniksen Vuosi  (Ransk. Le Lièvre de Vatanen, 2006) Tom Vatanen (Lambert) on oravanpyörään kyllästynyt toimittaja. Eräänä päivänä hän työkaverinsa kanssa törmää autolla jänikseen, joka lentää metsään. Huolestunut Vatanen lähtee katsomaan, kuinka jänölle kävi. Jäniksen löytäessään hän tulee siihen tulokseen, että ei enää halua palata au
Lue lisää

Prospect (2018)

Kuva
  Zeek Earl ja Chris Caldwell julkaisivat vuonna 2014 lyhytelokuvan nimeltä Prospect. Koska lyhäri oli sen verran toimiva tapaus, päättivät he tehdä siitä kokopitkän elokuvan. Elokuvaa on kehuttu kovasti kaikilta osapuolilta, jotka ovat sen nähneet. Olihan se itsekkin vihdoinkin todistettava, millaisesta mestariteoksesta on kyse. Nappasin blu-rayn Pienestä Leffakaupasta ja pistin sen pyörimään. Tässä fiilikset... Prospect (2018) Elokuva kertoo työläisluokan isästä (Jay Duplass), sekä tyttärestä (Sophie Thatcher), jotka matkustavat syrjäiselle muukalaiskuulle tavoitteena rikastua. Kuun ilmakehä on myrkyllistä, mutta isä on tehnyt diilin kuuhun piilotetuista jalokivistä. Kuun erämaassa kiertelee muitakin hahmoja, omat tarpeet mielessään. Työkeikka muuttuu pian selviytymistaisteluksi isän törmätessä mieheen nimeltä Ezra (Pedro Pascal) ja tämän apuriin "Numero kakkoseen"(Luke Pitzrick). Ensiksi pitää mainita elokuvan visuaalinen ilme, joka on hyvin persoonallinen. Avaruusalukset
Lue lisää

U Turn - U-käännös helvettiin (1997)

Kuva
Teininä 90-luvulla diggailin paljon hieman vinksahtaneista elokuvista, kuten Puuta Heinää Ja Muutama Vesiperä, Natural Born Killers , Pelkoa Ja Inhoa Las Vegasissa ja Rodriguezin leffat yms. (tiedätte varmaan). Yksi näistä suosikeistani oli Oliver Stonen vuonna 1997 ohjaama loistava U Turn - U-käännös helvettiin. Tätä leffaa katselin useasti sen häiriintyneen, mutta hauskan tunnelman takia. Tähän kieroon maailmaan oli jotenkin jännittävää, mutta viihdyttävää uppoutua. Viime katselukerrasta on aikaa kohta 10-vuotta, mutta koska elokuvan huippuhetket ovat hyvin muistissa, niin uusi katselukerta hieman venähti. No nyt otin härkää taas sarvista ja tein rohkean uukkarin suoraan kuumimpaan helvettiin... U Turn - U-käännös helvettiin (1997) Bobby Cooper on ajelehtija, joka on menossa maksamaan velkojaan vaarallisille gangstereille Las Vegasiin. Tehdessään U-käännöksen pois määränpäästä, hänen autonsa hajoaa Arisonan pieneen kylään Superioriin. Kummallisella autopajalla selviää, että auton ko
Lue lisää

Tango & Cash (1989)

Kuva
Buddy cop-elokuvia on tehty maailman sivu ja niitä löytyy yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta elokuvagenreä, mutta kaikki tietävät, että parhaat niistä tehtiin buddy cop-leffojen kulta-ajalla, eli 80-luvulla. Yksi tärkeimpiin 80-luvun kyttäkaksikko leffoihin kuuluu tietysti actiontähtinäyttelijöillä varustettu Tango & Cash. Tässä kaksi aikansa suurimpiin actiontähtiin kuuluvaa näyttelijää ottavat egoistaan mittaa ja samalla laittavat paikkoja palasiksi. Väittäisin, että tässä elokuvassa on 80-luvun kyttätoimintaa puhtaimmillaan. Tango & Cash (1989) Ray Tango (Sylvester Stallone) ja Gabriel Cash (Kurt Russell) ovat kaupungin kovimmat jeparit, jotka hoitavat pidätykset keinoja kaihtamatta ja tuhoa ymparilleen luoden. Samalla he kilpailevat siitä kumpi on enemmän lehtien etusivulla. Rikollispomolla menee näihin kavereihin hermo, joten hän lavastaa ukot murhaan syylliseksi ja Tango&Cash lentävät yhdessä linnaan. Niinpä parivaljakko joutuu tekemään yhteistyötä samalla toisille j
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini
Lue lisää