Tilaajat

T-Force - Tuhon Partio (1994)



PM Entertainment Group Inc. oli amerikkalainen tuotanto- ja jakeluyhtiö, joka tuotti valikoiman matalan ja keskisuuren budjetin elokuvia 80- ja 90-luvulla, jotka oli suunnattu pääasiassa kotivideomarkkinoille. Yhtiön tuotantoon kuuluvat mm. sellaiset kulttiklassikot kuin Hologram Man ja Anna Nicole-Smithin tähdittämä Skyscraper. Elokuvia yhdistää useimmiten näyttävät räjähdykset, jatkuva ampuminen ja tönkkö näyttely. Eli oikein mainioita kalkkunapätkiä siis.

Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Pm Entertainmentin tuottamaa T-Forcea yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Tampereella, matkustin paikan päälle todistamaan tätä tapahtumaa henkilökohtaisesti. Olipa se vaan kokemus.

T-Force (tai kavereiden kesken leikkisästi Testo Force) on toimintaa täyteen ahdettu Buddy cop leffa, joka häpeilettömästi lainailee ideoita Die Hardista, Terminaattorista, Robocopista ja jopa Mad Maxista. Välillä mennään lainailemaan jopa aikuisviihdeosaston puolelta. Jos pitää varastaa niin miksei sitten varastaisi parhailta. Kansipaperin slogani lupaili tähän tyyliin: He tuhosivat kaiken... Ystävät ja viholliset. Pääosassa Jack Scalia!

T-Force - Tuhon Partio (1994)

Tulevaisuudessa vuonna 2007 Los Angelesin katuja hallitsee järjestäytynyt rikollisuus. Kukistaakseen rappion ja terrorismin viranomaiset kehittävät erikoisyksikön, joka koostuu ihmisandroideista, eli Cybernauteista. Ensimmäisellä keikallaan tämä T-forceksi kutsuttu ryhmä tuhoaa terroristit, mutta samalla he räjäyttävät myös syyttömät panttivangit. Hallitus päättää laittaa Cybernautit pois käytöstä, mutta robotit vastustavat ajatusta ja lähtevät karkuteille. Heidän peräänsä lähetetään jäänkova kyttä Jack (Jack Scalia), joka vihaa robotteja. VIHAA.

Elokuva alkaa kohtauksella, joka on aivan suoraan Die Hardin alusta, eli terroristit kaappaavat nakatomi plazan (tai vastaavan) rakennuksen ja ottavat panttivankeja. Kyttä Jack (Scalia) lähtee selvittämään tilannetta.




Die Hard osuus päättyy siihen, että paikalle saapuu joukko androideja. Sen jälkeen hypitään Buddy cop leffojen tunnelmissa ja sekaan soppaan ripotellaan vähän robocopia, terminaattoria ja jopa hiekkakuoppa mad maxia.



Homma on niin "coolia" kuin se 90-luvun alussa vaan saattoi olla. Samalla se huvittaa jatkuvasti katsojaa. Myöskään Star Warsin valomiekkaa ei unohdeta.

Leffan ehkä erikoisin ja mieleenpainuvin kohtaus herättää extra huvittuneisuutta. Erämaassa robotit nimittäin löytävät maasta pornolehden ja sitä tutkiskeltuaan miettivät, että voisivatkohan he tehdä samoin. Kohta mies- ja naisrobotti alakavat rakastella keskenään kolmannen äijän seuratessa vierestä. Kohtaus on kuin jostain aikuisviihdeleffasta ja syy rakasteluun aivan yhtä heppoinen. Taustalla soi tietenkin kuuma 80-luvun saksofonivingutus.

Myöskin elokuvan päänäyttelijät näyttävät siltä, kuin olisivat jostain aikuisviihdealalta napattuja. Varsinkin pumpatut miehet ovat kuin jotain aikansa chippendaleja.

Leffan kannessa hehkutetaan Jack Scalian nimeä, kuin jotain hollywood megastaraa. Mies on itselleni täysin tuntematon. Nopeasti tutkittuani mies on toiminut alusvaatemallina ja sen jälkeen tv-sarjojen kasvona, kuten Dallasissa Nicholas Pearcena. Sopii siis elokuvan maailmaan oikein mainiosti. Scalian hahmo on klassinen vanhanliiton jepari, joka vihaa kehitystä ja varsinkin robotteja. Tottakai hän saa parikseen cybernaut-robotin. Hauskaa on myös se, että prostituutio-robotin kanssa rakastelu ei kumminkaan häiritse miehen vihaa.

Toinen huvittava kohtaus on se, kun androidit luonut professori itkee ja kouhkaa robottiensa perään, jotka ovat tuomittu kuolemaan. Tämä mies yrittää tosissaan näytellä. Näyttely menee ylinäyttelyn puolelle ja kontrasti on todella kova muihin hahmoihin jotka ovat ilmeettömiä, kuin... no robotit.

Mukana lyhyessä roolissa on myös Vernon Wells, joka tunnetaan Commandon Bennetinä.

Visuaalisesti T-Force on taattua PM entertainment laatua. Räjähdykset on isoja ja näyttäviä . Toimintakohtauksiin on panostettu ja aseet paukuttavat tasaiseen tahtiin kuin saksalaisessa hydrauliikkavideossa konsanaan. Kaikki tämän ulkopuolella on taas epäoleellista ja tämän takia halvan näköistä. Laatu seesteisissä kohdissa on kuin 90-luvun tv-sarjoissa. Leffassa nähdään myös paljon kerrostalon ikkunan läpi lentelyä. Se ainakin on bravuurina tässä pätkässä.

Summasummarum: T-Force on juuri sitä, mitä PM entertainmentin tuotokselta voi odottaa. Leffa "rip offaa" kaikkia aikansa suurimpia toimintaleffoja. Tekee sen halvemmalla, mutta panostaa toimintaan ja räjähdyksiin, kuin kyseessä olisi aikusiviihde-elokuva, jossa lätkytyksen sijaan ammutaan ja räjäytellään. Lätkytystäkään unohtamatta. Oikein mainio viihdepaketti siis kaikille, jotka ovat tottuneet 80- ja 90-luvun toimintakalkkunoihin ja roskaleffoihin. Pm entertainmentin tuotannossa tämä nousee omalla listallani top kolmoseen heittämällä. Leffan arvosana voi olla joko 1 tai 5 tähteä. Riippuu katsontatavasta. Uskottavana cinemana se on ykkönen ja b-kalkkunaleffana vitonen. Itselleni se oli se viisi.

- Kai Kumpulainen 2.10.2024





Julistegalleria:











Erilaisia fyysisiä julkaisuja:









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Firewalker (1986)

Kuva
80-luvulla Indiana Jones-elokuvasarja oli niin iso hitti, että se sai tietenkin jäljittelijöitä ja ripoffeja vinon pinon seurakseen. Räikeimpinä näistä olivat varmaankin Cannonin Quatermain-leffat ja Vihreän timantin metsästys jatko-osineen. Cannon films varmaan ajatteli, että jos laittaa Chuck Norriksen pääosaan indy-tyyliseen seikkailuun, on kyseessä on tuplavoitto. Tiedä häntä, mutta vuonna 1986 ilmestyi ratkiriemukas köyhänmiehen Indy nimeltä Firewalker - Tulijalka. Tätä eeppistä seikkailupätkää meikäläinen lähti katselemaan sunnuntai päivän ratoksi. Firewalker (1986)  Firewalker (1986) on amerikkalainen seikkailukomedia, jossa pääosissa ovat Chuck Norris ja Louis Gossett Jr. Elokuvan ohjasi J. Lee Thompson, ja sen tyyli muistuttaa kasariklassikoita, kuten Indiana Jones -sarjaa, mutta hieman kömpelömmällä lähestymistavalla. Tarina seuraa kahta epäonnista aarteenetsijää, Max Donigania (Chuck Norris) ja Leo Porteria (Louis Gossett Jr.), jotka saavat tehtäväkseen etsiä kulta-aarretta.
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo
Lue lisää

The Batman vs Dracula (2005)

Kuva
DC-animaatiouniversumin elokuvat ovat olleet lähtökohtaisesti erittäin laadukkaita ja lähestulkoon parempia, kuin osa live-action elokuvista. Siksi ajattelin näin kauhukuun aikaan etsiä jotain halloweeniin sopivaa DC:n animaatioelokuvien laajasta skaalasta. Siihen sopivin saattaisi olla kauhu aiheinen Batman elokuva nimeltä  The Batman vs. Dracula. The Batman vs. Dracula on vuonna 2005 ilmestynyt animaatioelokuva, joka on osa The Batman -sarjan maailmaa. The Batman -piirrossarja alkoi vuonna 2004 ja sitä jatkui 5 kauden verran. Elokuva tarjoaa synkemmän ja kauhumaisemman version Batmanin maailmasta, jossa Gotham Cityyn saapuu yllättävä ja legendaarinen vastustaja: Dracula. Juoni rakentuu sen ympärille, että Draculan vampyyriarmeija uhkaa Gotham Cityä, ja Batman joutuu kohtaamaan pimeyden voimat omilla ehdoillaan. Elokuva yhdistelee elementtejä klassisista vampyyrikertomuksista ja sarjakuvamaisesta toiminnasta. Olen aina pitänyt kekseliäästi modernisoidusta The Batman - sarjasta. Vaikka
Lue lisää

Leffabunkkeri esittää: 24h kauhua! - Halloween maraton

Kuva
Leffabunkkeri -kanavan Ville  ja Elokuvaprojektori -kanavan Timo Laakso pitävät Halloweenin aikaan perinteisen kauhumaratonin, jossa he katsovat kauhuelokuvia 24 tuntia yhteen putkeen. Teatterina toiminnalle toimii Timo Laakson Kino Laakso. Elokuvien välissä he arvioivat näkemiään elokuvia kanavilleen. Kävin viime vuonna pyörähtämässä miesten maratonissa kolmen elokuvan verran ja kauhunsekaiset hetket taltioituvat Leffabunkkerin juuri julkaisemalle koosteelle. Videon voi katsoa tästä alta tai tästä linkistä.   https://www.youtube.com/watch?v=3C0BF4jezb4&t=1390s Kaitsu saapuu paikalle kohdassa 7:40. Jälkimäininkeja voi tarkastella Elokuvaprojetorin kanavalta , josta löytyy mainio video seuraavalta päivältä. Meikäläinen astuu esiin kohdassa 5:57. https://www.youtube.com/watch?v=Fokf9cWJXMY Leffabunkkerin saateteksti: Se on vihdoin täällä, vain vuoden myöhässä! Uuden Halloween-maratonin kunniaksi sain editoitua viime vuoden videon finaaliin ja työnnettyä tänne katsottavaksi, kaikkien
Lue lisää

Prospect (2018)

Kuva
  Zeek Earl ja Chris Caldwell julkaisivat vuonna 2014 lyhytelokuvan nimeltä Prospect. Koska lyhäri oli sen verran toimiva tapaus, päättivät he tehdä siitä kokopitkän elokuvan. Elokuvaa on kehuttu kovasti kaikilta osapuolilta, jotka ovat sen nähneet. Olihan se itsekkin vihdoinkin todistettava, millaisesta mestariteoksesta on kyse. Nappasin blu-rayn Pienestä Leffakaupasta ja pistin sen pyörimään. Tässä fiilikset... Prospect (2018) Elokuva kertoo työläisluokan isästä (Jay Duplass), sekä tyttärestä (Sophie Thatcher), jotka matkustavat syrjäiselle muukalaiskuulle tavoitteena rikastua. Kuun ilmakehä on myrkyllistä, mutta isä on tehnyt diilin kuuhun piilotetuista jalokivistä. Kuun erämaassa kiertelee muitakin hahmoja, omat tarpeet mielessään. Työkeikka muuttuu pian selviytymistaisteluksi isän törmätessä mieheen nimeltä Ezra (Pedro Pascal) ja tämän apuriin "Numero kakkoseen"(Luke Pitzrick). Ensiksi pitää mainita elokuvan visuaalinen ilme, joka on hyvin persoonallinen. Avaruusalukset
Lue lisää

Tango & Cash (1989)

Kuva
Buddy cop-elokuvia on tehty maailman sivu ja niitä löytyy yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta elokuvagenreä, mutta kaikki tietävät, että parhaat niistä tehtiin buddy cop-leffojen kulta-ajalla, eli 80-luvulla. Yksi tärkeimpiin 80-luvun kyttäkaksikko leffoihin kuuluu tietysti actiontähtinäyttelijöillä varustettu Tango & Cash. Tässä kaksi aikansa suurimpiin actiontähtiin kuuluvaa näyttelijää ottavat egoistaan mittaa ja samalla laittavat paikkoja palasiksi. Väittäisin, että tässä elokuvassa on 80-luvun kyttätoimintaa puhtaimmillaan. Tango & Cash (1989) Ray Tango (Sylvester Stallone) ja Gabriel Cash (Kurt Russell) ovat kaupungin kovimmat jeparit, jotka hoitavat pidätykset keinoja kaihtamatta ja tuhoa ymparilleen luoden. Samalla he kilpailevat siitä kumpi on enemmän lehtien etusivulla. Rikollispomolla menee näihin kavereihin hermo, joten hän lavastaa ukot murhaan syylliseksi ja Tango&Cash lentävät yhdessä linnaan. Niinpä parivaljakko joutuu tekemään yhteistyötä samalla toisille j
Lue lisää

The Texas Chainsaw Massacre (2003 film)

Kuva
Tänä vuonna tulee aikaa 50 pitkää vuotta, kun alkuperäinen Teksasin moottorisahamurhat sai julkaisupäivänsä. Koska elämme tämän vuoden kauhukuuta ja silloin on tapana kulutella kauhuelokuvia, ajattelin että nyt olisi otollinen aika katsoa uudelleen vuoden 2003 uudelleentulkinta samasta aiheesta. Aikoinaan kun remake julkaistiin, katsoin sen alkuperäisen leffan kanssa samana päivänä ja pidin molemmista. Ajattelin, että tämä uusintaversio on todella julma ja brutaali. Jokin siinä kumminkin oli, kun en sitä sen koommin katsonut uudelleen. Leffan komea pahviboksinen dvd:kin lepäili hyllyjen kätköissä vuosikausia. Elokuvan soundtrackia tosin tuli välillä kuunneltua cd:ltä autossa, kun se sisälsi sen verran viihdyttäviä metalli- ja rockbiisejä. Tosin näitäkään ei elokuvassa kuulla. No, kaivoin "vanhaa anttilaa" huokuvan dvd-boksin esille ja pistin filmin pyörimään lauantaipäivän ratoksi. The Texas Chainsaw Massacre (2003 film) Elokuvan alku väittää, että tapahtumat perustuvat oikea
Lue lisää

The City of Lost Children (1995)

Kuva
Ranskalainen ohjaaja Jean-Pierre Jeunet tunnetaan ehkä parhaiten elokuvistaan Amélie (2001) ja Delicatessen (1991) . Kuulun luultavasti niihin harvoihin, jotka 90-luvun lopulla tykästyivät Alien resurrectioniin sen visuaalisen ulkoasun takia. Jean-Pierre Jeunetin luoma likaisen vihreä ja hieman taiteellinen visio iski nuoreen Kaitsuun, kuin nyrkki silmään. Se olikin ensikosketukseni Jeunetin elokuviin. Vaikka Alien nelonen on ajan saatossa menettänyt hohtoaan muilta osa-alueilta, ei se johdu elokuvan visuaalisesta puolesta. Terry Gilliamin 12 apinaa ja Brazil kuuluvat suurimpiin suosikkeihini edelleen. Näillä eväillä lähdin katsomaan Jeunetin The City of Lost Childreniä (1995), jonka olin viimeksi nähnyt 27 vuotta sitten, mutta mielikuvissa oli sitä samaa visuaalista herkkua, mitä Gilliamin leffat edustavat. Oli aika syöksyä tuohon kummaliseen satuun, joka yhdistelee erilaisia genrejä sekalaiseksi sopaksi ja maustaa keitoksen nyrkillisellä Steampunkia. Jeunetin lisäksi elokuvan toi
Lue lisää

Legend (1985)

Kuva
Mielestäni fantasia- ja satuelokuvat sopivat hyvin joulun odotteluun. Ehkä se juontaa juurensa siitä, että lapsena joulunaikaan tuli televisiosta näitä fantasiaelokuvia tavanomaista enemmän. Päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja lyhentää katsomattomien Ridley Scott-leffojen listaani yhdellä teoksella, samalla kun katselen joulun odotukseen sopivaa materiaalia. Toki olin tästä nähnyt pätkiä sen verran, että tiesin mistä on kyse ja onhan Tim Curryn rooli tässä kovassa kulttiasemassa. Vuosikausia on ollut aikomukseni katsoa tämä elokuva jossain vaiheessa ja nyt sille siunaantui mainio rako. Kyseessä on kulttisuosiota nauttiva synkkä fantasiaseikkailu nimeltä Legend, vuodelta 1985. Legend (1985) Legenda kertoo kahdesta yksisarvisesta jotka ovat maailman valon vartijoina ja prinsessa Lilistä joka rikkoo metsän kirjoittamattomia lakeja ja aiheuttaa yksisarvisen kuoleman. Legenda kertoo kuinka Yön valtias Darkness joukkoineen aikoo alistaa maailman ikuiseen pimeyteen ja pahuuteen ja
Lue lisää

Arachnophobia (1990)

Kuva
Muksuna tuli useasti katsottua yhtä tiettyä pätkää, joka löytyi kaverilta nauhoitettuna vhs:ltä. Se oli hämähäkeistä kertova kauhukomedia, jossa oli samanlaista vetovoimaa, kuin esim. Spielbergin Tappajahaissa ja Joe Danten Gremlinsissä. Spielberg oli tässäkin rainassa tuottajana ja ohjaajan pallilla toimi mm. Gongosta (1995) tuttu Frank Marshall. Aikoinaan elokuvan nimi opetti junnulle sivistyssanan araknofobia, joka jäi syvälle muistiin tähän päivään asti. Tämän "koko perheen" kauhuleffan edellisestä näkemisestä saattaa olla kulunut jo 30 vuotta. Katsottuani sen uudelleen DVD:ltä näin vapun kunniaksi, niin täytyy todeta, että aika hyvin muistin kumminkin koko leffan ja mikä tärkeintä, nostalgia puri kuin jättihämähäkki uhriaan... Arachnophobia (1990) Tiedemiehet ja hyönteistutkijat tutkivat Venezuelan viidakoissa uusia hyönteislajeja, kun yksi isompi hämähäkki puree valokuvaajaa. Kuvaaja kuolee nopeasti, mutta miehistö luulee kuumeen olleen syynä tähän. Kuvaajan ruumis lähe
Lue lisää