Tilaajat

T-Force - Tuhon Partio (1994)



PM Entertainment Group Inc. oli amerikkalainen tuotanto- ja jakeluyhtiö, joka tuotti valikoiman matalan ja keskisuuren budjetin elokuvia 80- ja 90-luvulla, jotka oli suunnattu pääasiassa kotivideomarkkinoille. Yhtiön tuotantoon kuuluvat mm. sellaiset kulttiklassikot kuin Hologram Man ja Anna Nicole-Smithin tähdittämä Skyscraper. Elokuvia yhdistää useimmiten näyttävät räjähdykset, jatkuva ampuminen ja tönkkö näyttely. Eli oikein mainioita kalkkunapätkiä siis.

Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Pm Entertainmentin tuottamaa T-Forcea yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Tampereella, matkustin paikan päälle todistamaan tätä tapahtumaa henkilökohtaisesti. Olipa se vaan kokemus.

T-Force (tai kavereiden kesken leikkisästi Testo Force) on toimintaa täyteen ahdettu Buddy cop leffa, joka häpeilettömästi lainailee ideoita Die Hardista, Terminaattorista, Robocopista ja jopa Mad Maxista. Välillä mennään lainailemaan jopa aikuisviihdeosaston puolelta. Jos pitää varastaa niin miksei sitten varastaisi parhailta. Kansipaperin slogani lupaili tähän tyyliin: He tuhosivat kaiken... Ystävät ja viholliset. Pääosassa Jack Scalia!

T-Force - Tuhon Partio (1994)

Tulevaisuudessa vuonna 2007 Los Angelesin katuja hallitsee järjestäytynyt rikollisuus. Kukistaakseen rappion ja terrorismin viranomaiset kehittävät erikoisyksikön, joka koostuu ihmisandroideista, eli Cybernauteista. Ensimmäisellä keikallaan tämä T-forceksi kutsuttu ryhmä tuhoaa terroristit, mutta samalla he räjäyttävät myös syyttömät panttivangit. Hallitus päättää laittaa Cybernautit pois käytöstä, mutta robotit vastustavat ajatusta ja lähtevät karkuteille. Heidän peräänsä lähetetään jäänkova kyttä Jack (Jack Scalia), joka vihaa robotteja. VIHAA.

Elokuva alkaa kohtauksella, joka on aivan suoraan Die Hardin alusta, eli terroristit kaappaavat nakatomi plazan (tai vastaavan) rakennuksen ja ottavat panttivankeja. Kyttä Jack (Scalia) lähtee selvittämään tilannetta.




Die Hard osuus päättyy siihen, että paikalle saapuu joukko androideja. Sen jälkeen hypitään Buddy cop leffojen tunnelmissa ja sekaan soppaan ripotellaan vähän robocopia, terminaattoria ja jopa hiekkakuoppa mad maxia.



Homma on niin "coolia" kuin se 90-luvun alussa vaan saattoi olla. Samalla se huvittaa jatkuvasti katsojaa. Myöskään Star Warsin valomiekkaa ei unohdeta.

Leffan ehkä erikoisin ja mieleenpainuvin kohtaus herättää extra huvittuneisuutta. Erämaassa robotit nimittäin löytävät maasta pornolehden ja sitä tutkiskeltuaan miettivät, että voisivatkohan he tehdä samoin. Kohta mies- ja naisrobotti alakavat rakastella keskenään kolmannen äijän seuratessa vierestä. Kohtaus on kuin jostain aikuisviihdeleffasta ja syy rakasteluun aivan yhtä heppoinen. Taustalla soi tietenkin kuuma 80-luvun saksofonivingutus.

Myöskin elokuvan päänäyttelijät näyttävät siltä, kuin olisivat jostain aikuisviihdealalta napattuja. Varsinkin pumpatut miehet ovat kuin jotain aikansa chippendaleja.

Leffan kannessa hehkutetaan Jack Scalian nimeä, kuin jotain hollywood megastaraa. Mies on itselleni täysin tuntematon. Nopeasti tutkittuani mies on toiminut alusvaatemallina ja sen jälkeen tv-sarjojen kasvona, kuten Dallasissa Nicholas Pearcena. Sopii siis elokuvan maailmaan oikein mainiosti. Scalian hahmo on klassinen vanhanliiton jepari, joka vihaa kehitystä ja varsinkin robotteja. Tottakai hän saa parikseen cybernaut-robotin. Hauskaa on myös se, että prostituutio-robotin kanssa rakastelu ei kumminkaan häiritse miehen vihaa.

Toinen huvittava kohtaus on se, kun androidit luonut professori itkee ja kouhkaa robottiensa perään, jotka ovat tuomittu kuolemaan. Tämä mies yrittää tosissaan näytellä. Näyttely menee ylinäyttelyn puolelle ja kontrasti on todella kova muihin hahmoihin jotka ovat ilmeettömiä, kuin... no robotit.

Mukana lyhyessä roolissa on myös Vernon Wells, joka tunnetaan Commandon Bennetinä.

Visuaalisesti T-Force on taattua PM entertainment laatua. Räjähdykset on isoja ja näyttäviä . Toimintakohtauksiin on panostettu ja aseet paukuttavat tasaiseen tahtiin kuin saksalaisessa hydrauliikkavideossa konsanaan. Kaikki tämän ulkopuolella on taas epäoleellista ja tämän takia halvan näköistä. Laatu seesteisissä kohdissa on kuin 90-luvun tv-sarjoissa. Leffassa nähdään myös paljon kerrostalon ikkunan läpi lentelyä. Se ainakin on bravuurina tässä pätkässä.

Summasummarum: T-Force on juuri sitä, mitä PM entertainmentin tuotokselta voi odottaa. Leffa "rip offaa" kaikkia aikansa suurimpia toimintaleffoja. Tekee sen halvemmalla, mutta panostaa toimintaan ja räjähdyksiin, kuin kyseessä olisi aikusiviihde-elokuva, jossa lätkytyksen sijaan ammutaan ja räjäytellään. Lätkytystäkään unohtamatta. Oikein mainio viihdepaketti siis kaikille, jotka ovat tottuneet 80- ja 90-luvun toimintakalkkunoihin ja roskaleffoihin. Pm entertainmentin tuotannossa tämä nousee omalla listallani top kolmoseen heittämällä. Leffan arvosana voi olla joko 1 tai 5 tähteä. Riippuu katsontatavasta. Uskottavana cinemana se on ykkönen ja b-kalkkunaleffana vitonen. Itselleni se oli se viisi.

- Kai Kumpulainen 2.10.2024





Julistegalleria:











Erilaisia fyysisiä julkaisuja:









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän hetken suosituimmat arvostelut

Jouluelokuva: Silent Night (2023)

Kuva
Legendaarisen John Woon paluuleffa Hollywoodiin jäi viime jouluna näkemättä varmaankin sen takia, että se ei tullut Suomen kamaralla teattereihin ollenkaan. Korjasin virheen tilaamalla blu-rayn kotiin täksi jouluksi. Kuinka jouluisesta jouluelokuvasta olikaan kyse, se selviää tätä kirjoitusta eteenpäin lukemalla. Silent Night (2023) Elokuvan pääosassa nähdään Joel Kinnaman, isä, joka menettää poikansa väkivaltaisessa välikohtauksessa. Juostessaan kiinni harhaluodin amupuneita syyllisiä, saa mies itse luodin kurkkuunsa. Mies selviää tilanteesta hengissä, vaikkakin puhekykynsä menettäneenä. Hän ei kumminkaan pääse yli tapahtuneesta ja hän aikoo kostaa jengille, jonka ansiosta hänen aino poikansa menetti henkensä. Elokuvan juoni on käytännössä sama kuin Kevin Baconin tähdittämässä Death Sentencessä, tai The Crowssa, tai Punisher-leffoissa, tai vaikka O.G. Death wishissä.... Tai Max Payne-pelissä. Tällä kertaa tosin "gimmickinä" on se että päähahmo ei puhu mitään. Vaikka Suomalai...
Lue lisää

Jouluelokuva: Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)

Kuva
Vuoden 2020 ensimmäinen katsomani jouluelokuva ei esittelyjä kaipaa. Se on tietenkin kaikkien tuntema Die Hard! Joulun odotus ei voi alkaa ennen, kun Hans Gruber on saatu törkättyä alas Nakatomi Plazan ikkunasta. Kyseessä on kaikkien aikojen toimintaelokuva ja myöskin vallan mainio jouluelokuva, tosin ei niin perinteinen, mutta kumminkin perinteikäs. Mutta mitä tästä elokuvasta enää voi kertoa, jota ei olisi kerrottu jo tuhansia kertoja... Die Hard - Vain Kuolleen Ruumini Yli (1988)  Kaikkihan tietävät elokuvan klassisen juonen. New yorkilainen kyttä John McClane menee jouluaattona tapaamaan vaimoaan hänen työpaikalleen Nakatomi Plazaan, Los angelesiin. Heidän epäonnekseen tornin valtaavat saksalaiset terroristit ja Johnin on toimittava yhden miehen armeijana pelastaakseen tilanteen, kunnes apujoukkoja saataisiin paikalle... Huhun mukaan elokuvan piti olla alunperin jatko-osa Commandolle ja pääosaa piti näytellä itse Arnold Schwarzenegger. Tästä leffasta löytyykin laini, jossa kerr...
Lue lisää

Rendel: Cycle of Revenge (2024)

Kuva
Ensimmäinen Rendel-elokuva oli tapaus, jota fanitin tosissani. Vihdoinkin Suomeen oli saatu oma supersankari, joka oli vielä tyyliltään juuri sellainen josta itse pidin, eli synkkä kostaja. Seurasin elokuvan tekoa somessa ja medioissa vuosia, eikä lopputulos ollut edes hullumpi. Elokuva julkaistiin vihdoin 2017. Pidin näkemästäni. Kun kuulin, että Rendelille kaavailtiin jatko-osaa, olin erittäin innoissani. Tuosta hahmosta saisi irti vielä vaikka mitä. Vielä kovempi juttu oli, kun kuulin, että elokuva kuvattaisiin kotikaupungissani Jyväskylässä. Miten hienoa olisi nähdä oma kaupunki supersankarisynkistelyn temmellyskenttänä. Kävin jopa katsomassa elokuvan kuvauksia paikanpäällä, vuonna 2019. Arkiviikkona kuvaukset kestivät aamuyöhön ja aamulla piti mennä vielä töihin. Oli upeaa nähdä miten rekka-autot räjähtelivät silmieni edessä. Tämä pitäisi heti nähdä elokuvateattereissa, kun mahdollista. Sitten odottelussa alkoi mennä vuosia, ja suureksi pettymykseksi tuli ilmoitus, että hahmon luo...
Lue lisää

Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024)

Kuva
 Heikki Silvennoisen muistoa kunnioittaen (1954-2024) Heikki Silvennoisen poismeno oli järkytys. Pikkupojasta asti mies on vaikuttanut elämääni vuosikymmenien ajan Kummelin ja muun huumoriviihteen muodossa tasaiseen tahtiin. Oikeastaan koskaan ei ole ollut aikakautta, ettei Kummeli olisi piristänyt huumorillaan arkea ja juhlaa. Kolmekymppisenä löysin miehen musiikin ja tutustuin ahkerasti hänen tuotantoonsa Tabula Rasasta soololevyihin. Alkoi tuntua, että Kummelin miehet ovat ikuisia ja kuolemattomia. Valitettavasti näin ei ole. Onneksi musiikki ja viihdetaide on ikuista. Lepää rauhassa Heikki Silvennoinen. Legenda. - Kai Kumpulainen 18.12.2024
Lue lisää

Onnellinen Mies (1979)

Kuva
Ei ole salaisuus, että tykkään katsella myös kotimaisia elokuvia, varsinkin vanhempia sellaisia. Tähän Osa syy johtuu varmasti siitä, että muksuna meillä oli kotona kasetilla muutamia suomalaisia leffoja nauhoitettuna tv:stä. Näitä muutamaa klassikko kappaletta itsekseni pyöritin koneessa tuomaan seuraa ja ääntä tyhjään huusholliin, kun vanhemmat olivat töissä. Yksi näistä tiuhaan katselluista elokuvista oli Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Onnellinen mies (1979). Enhän minä tästä muksuna ymmärtänyt paljoa, muuta kuin hulvattoman meiningin ja leppoisan tunnelman. Vasta vanhempana katsellessani tätä uusiksi useita kertoja vuosikymmenien varrella, leffan nerokkuus alkoi aueta. Voikin sanoa, että olen kasvanut tämän elokuvan parissa ja se on aina ollut läsnä. Tässä vaiheessa muistan leffasta jo kaikki vuorosanat ulkoa. Päähenkilö Siltainsinööri Akseli Jaatinen on hahmona ikoninen. Katsoin elokuvan jälleen kerran äitini kanssa ja tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä tänne blogiini...
Lue lisää

Ensifiilikset: Joker: Folie à Deux (2024)

Kuva
Jokeri kakkone oli yksi vuoden odotetuimmista elokuvista silläkin uhalla, että ensimmäinen osa ei olisi kaivannut jatko-osaa missään nimessä. Myöskin ajatus musikaalista herätti ristiriitaisia tunteita. Elokuva oli kumminkin nähtävä ensi-iltaviikonloppuna ja meninkin sen heti katsomaan kun pääsin. Olihan ensimmäinen osa aivan loistava. Teatterista päästyäni oli fiilikset aika ristiriitaiset. En ollut pettynyt pahasti, mutta mitään riemunkiljahduksiakaan ei päässyt . Leffa pyöri mielessä vielä seuraavana aamuna, niin päätin siitä vähän kirjoitella. Joker: Folie à Deux (2024) Ensimmäinen pieni pettymyksen tunne tuli siitä, kun Jokeri oli palannut surkeaksi ihmisraunioksi Arthur Fleckiksi takaisin. Kun kerran oli saavutettu se mielipuolinen vapaus oli harmillista, että oli palattu nollapisteeseen. Arthur Fleck virui Arkhamin mielisairaalassa ja vielä pahimmassa siivessä, odottaen oikeuden käyntiään. Kun Arthur tapaa toisen hullun, Leen, herää hän jälleen henkiin pikkuhiljaa... Aiemmin pel...
Lue lisää

Squid Game (2021)

Kuva
Squid game on netflixin katsotuin sarja. Sitä on tällä hetkellä katsottu 111 miljoonaa kertaa. Se oli mieletön yllätyshitti, jonka suosio kasvoi megalomaanisesti hetkessä. Yleensä en lähde tällaisten hypetettyjen sarjojen mukaan heti, vaan katson ne rauhassa vuosia myöhemmin. Tätä en aluksi edes ajatellut katsoa, mutta traileri näytti kiehtovan psykedeeliseltä ja omituiselta hittisarjaksi, joten päätin katsoa ekaa jaksoa vähän matkaa ja hetkessä olin koukussa... Squid Game (2021, tv-sarja, ensimmäinen kausi)(Korean: 오징어 게임; RR: Ojing-eo Geim) 456 rahaongelmissa olevaa korealaista luuseria kutsutaan pelaamaan peliä, joka voisi mullistaa heidän maailmansa ja poistaa rahahuolet. Seong Gi-hun on pahasti velkaantunut uhkapeleissä ja käyttää surutta äitimuorinsa tiliä. Kun äiti sairastuu diabetekseen pahemman kerran, päättää tämäkin lähteä mukaan peliin. Pelit ovat lapsuudesta tuttuja ulkoiluleikkejä ja tapahtuvat tuntemattomassa paikassa... ja ne ovat hengenvaarallisia. Ekaksi mielenkiinnon...
Lue lisää

The Towering Inferno (Liekehtivä torni, 1974)

Kuva
Kaikkien katastrofielokuvien amerikan eno Liekehtivä torni jätti jälkensä, kun sen muksuna näin ensimmäisen kerran. Varsinkin kohtaus, jossa sankariksi heittäytyvä mies laittaa märän pyyhkeen päälle ja lähtee uhmaamaan liekkimerta, pelastaakseen daaminsa, mutta liekit vievätkin voiton ja sankari palaa poroksi yrityksestä huolimatta. Tämä kohtaus toi elokuvaan sellaista vaaran tunnetta, että koko loppu leffa meni niin sanotusti "kusi sukassa". Vuosikymmeniä halusin nähdä elokuvan uudelleen.  Käytyäni vierailemassa elokuvaharrastaja Jusa Kyntäjän luona, huomasin hänellä olevan tästä klassikosta jopa kaksikin kappaletta, otin tilaisuudesta vaarin ja ostin häneltä toisen pois. Pääsin vihdoinkin näkemään tämän elokuvan 30 vuoden jälkeen ja vielä teräväpiirtona. Voi pojat miten "kuumottava" leffa se olikin.  The Towering Inferno (Liekehtivä torni, 1974) Arkkitehti Doug Roberts palaa San Franciscoon suunnittelemansa lasitornin vihkimiseen. Torni on 515 metriä korkea ja 13...
Lue lisää

Jaws (Tappajahai, 1975)

Kuva
You're gonna need a bigger boat! Tappajahai ei esittelyjä kaipaa. Muksuna kun näin sen ekan kerran, en meinannut uskaltaa sinä kesänä mennä uimaan. Hyvä, että uskalsin laskea jalat sohvalta lattialle, ettei hai nappaa. Tämä Spielbergin mestariteos on saanut monta kehnoa jatko-osaa ja kymmeniä jäljittelijöitä, mutta kuningas pysyy aina vain valtaistuimellaan jo lähes viiden vuosikymmenen ajan. Oli aika kokeilla, vieläkö uimahalut lähtee uusintakatselulla...  Jaws (Tappajahai, 1975) Amityn saarelle saapuu jättimäinen hai, joka syö uhrikseen nuoren naisen, juuri kun lomakausi on alkamassa ja turisteja on tulossa täyttämään rantoja. Kaupungin Pormestari ei rahan himoissaan meinaa uskoa uhkaa ja ruumiita tulee lisää. Kolme pätevää miestä eri lähtökohdista lähtevät hai-jahtiin veneellään. Seuraa taistelu jossa ihminen ja luonto ottavat mittaa toisistaan. "Not Like Going Down The Pond Chasing Blue Gills Or Tommy Cats. This Shark...Swallow You Whole!" Tappajahai on ensimmäisiä bl...
Lue lisää

The Hunt for Red October - Punaisen Lokakuun Metsastys (1989)

Kuva
Jack Ryan , tuo Tom Clancyn oma James Bond. Lukuisten kirjojen lisäksi hahmosta on tehty useita filmatisointeja, mutta ne ovlivat jääneet minulta vuosien varrella vähemmälle huomiolle, kunnes nyt päätin ottaa kaverista selvää ja kaivoin hyllystä Jack Ryan Blu-ray boksin.  Ensimmäisenä vuorossa oli jo legendaariseksi muodostunut Punaisen lokakuun metsästys . Alec Baldwinin näyttelemä Jack Ryan on tässä elokuvassa poikkeuksellisesti lähes sivuhahmona ja pääosaa näyttelee karismaattisesti itse James Bond, eli Sean Connery. Elokuvan on ohjannut John McTiernan , joka tunnetaan ikiklassikoista kuten Die Hard ja Predator. Asettaisin tämän elokuvan noiden leffojen kanssa samaan klassikon asemaan.  Onpahan elokuva myös tällä hetkellä ajankohtainen, koska Sean Connery pääsee ottamaan mittää itse Putinin kanssa. Putin oli tuohon aikaan myös vakooja, ja elokuvan henkilö muistuttaa häntä huomattavan paljon. Putinin on aika "liukastua teehen". The Hunt for Red October - Punaisen Lokaku...
Lue lisää