Veden Vartija (2022)

Suomessa harvemmin julkaistaan tieteiselokuvia, saati muita genreleffoja. Siksi onkin mielestäni aina mielenkiintoista nähdä, että mitä on saatu aikaiseksi kun sellainen vihdoinkin tulee. Päälimmäisenä kiinnostaa toteutus, koska budjetti on yleensä kymmeniä, ellei jopa satoja kertoja pienempi, kuin amerikkalaisissa vastaavissa. Vuonna 2022 ilmestyi Saara Saarelan ohjaama Veden vartija, joka perustuu Emmi Itärannan kansainvälissesti menestyneeseen tieteisromaaniin Teemestarin kirja (2012). Mielenkiintoista oli nähdä mitä suomenkamaralla oltiin tällä kertaa saatu aikaiseksi. Ainakin traileri oli näyttävä...

Veden Vartija (2022)

Dystooppisessa tulevaisuudessa maailman makea vesi on loppumassa. Teemestariksi valmistuva nainen Noria saa selville sukunsa salaisuuden: he vartioivat salaista lähdettä keskellä tundraa. Samalla kun Skandinavian unionia Aasiasta kontrolloiva sotilashallitus kiristää kuria, jää Noria yksin salaisuutensa kanssa isänsä kuollessa. Isän jäämistöstä Noria saa selville vielä vaarallisemman salaisuuden – saastuneiksi luulluilla Menetetyillä mailla saattaa vielä olla puhdasta vettä. Norian ainoa tuki on hänen kyyninen ystävänsä Sanja, joka köyhempänä kärsii pahemmin kuivuudesta. Samalla kun Norian salaisuudet ajavat häntä ja Sanjaa erilleen, Noria lähentyy optimistisen liikemiehen Taron kanssa, joka sanoo tulleensa ratkomaan kylän vesipulaa – mutta Noria ei tiedä tämän valehtelevan kaikesta. Lopulta Norian on paettava, pelastettava Sanja ja saatava selville, onko elinkelvottomaksi muuttuneella maailmalla vielä toivoa.

 Kun näin elokuvan trailerin ensimmäinen ajatus oli, että tässä on lähdetty tekemään jotain teineille suunnattua dystooppista pätkää Nälkäpelin ja Divergentin hengessä. Onneksi näin ei kumminkaan ihan ollut, vaan Veden vartija on hidastempoinen ja tyylikäs tieteispätkä myös vanhemmille katsojille. Eivätkä henkilötkään enää ihan teinejä olleet, vaan enempi kolmekymppisiä.

Luulenkin, että verkkainen tyyli puree juurikin varttuneempaan katsojakuntaan, kuin tiktok-sukupolveen. Juonen lähtökohdat ovat ehkä hieman kliseisiä, mutta dystooppisten leffojen fanille ne olivat oikein tervetulleita. Varsinkin kotimaisessa elokuvassa. Pitääkin lukea tuo Teemestarin kirja, jotta pääsee vielä syvemmälle juoneen. Välillä tuntui, että joitain asioita ei selitetty tarpeeksi tai asiat jäivät avonaisiksi. Esim. tämä teemestarin virka jäi itselleni kysymysmerkiksi. Miksi sellaista tarvitaan kylässä, jossa ei vettä ole juuri ollenkaan.

Visuaalisesti elokuva oli melko onnistunut. Välillä se esitteli kauniita kuvia, jotka eivät kalpene ulkomaan vastaaville. Tehosteet olivat hillittyjä, mutta toimivat tuollaisessa maanläheisessä dystooppisessa ympäristössä.



Ainut ehkä mikä minua häiritsi hieman, oli se, että tieteislaitteiden ja härpäkkeiden tekstit olivat suomeksi. Se vei minulta henkilökohtaisesti uskottavuutta, vaikka tuskin se ketään ulkomaankielistä katsojaa haittaa.  Myös itämaisia vaikutteita oli viljelty sinne tänne. Välillä tuli sellainen Lappi kohtaa Kiinan fiilis.

Meikäläinen on Tallinnassa sijaitsevan Linnahallin fani ja olikin mahtavaa bongata rakennus futuristisena lavasteena, jonka taustaa oli toki CGI:llä hieman tuunattu. Sama rakennushan nähtiin myös Nolanin Tenet-elokuvassa.

Elokuvaa oltiin kuvattu Virossa, Saksassa ja Norjassa. Varsinkin Norjan vuoristo näytti upealta.

Elokuvassa nähtävät tankit olivat yllättävän näyttäviä kapistuksia myös. CGI:n avulla luodut lentävät kopterit olivat tyylikkäitä, kun niitä näkyi epäterävänä taustalla, mutta lähikuvassa animaatio ei ollut mielestäni parasta mahdollista. Ihan asiansa ajavaa toki.

Veden vartijaan oli saatu yllättävän isoja nimiä suomen näyttelijäkaartista. Pääosaa, eli Noriaa esittää Saga Sarkola. Sarkola oli ihan hyvä, vaikkei meikäläisestä fania vielä tullut.

Norian kyynistä ystävää Sanjaa näytteli taas Mimosa Willamo, jonka fani taas taidan pikkaisen olla. Ainakin olen aina innoissani kun Willamo nähdään ruudulla. Willamo oli myös toisessa genre-leffassa, eli Sisussa.

Lauri Tilkanen tuntuu olevan nyt joka paikassa, joten hän oli tässäkin mukana. En ole varma pidänkö tästä näyttelijästä, mutta tähän rooliin hän oli ainakin juuri sopiva. Katsojat tietävät mitä tarkoitan.

Myös Pekka Strang tuntuu olevan mukana jokaisessa suomalaisessa projektissa, joten miksei tässäkin. Pekka toi laatua ruudulle aina kun oli kuvissa. Hyvä Pekka!

Minna Haapkylä on pitkänlinjan taitaja. Juuri äskettäin katsoin Queen of Fucking Everything -sarjaa, missä hän oli mukana ja nyt tässä taas. Sarjalle iso suositus.

Veden vartija on hitaasti etenevä dystooppinen tieteisdraama, joka välillä hävittää punaisen langan ja tuntuu haahuilevan liikaa paikallaan, mutta loppua kohden parantaa juoksuaan ja jättää lopulta hyvän maun suuhun. Visuaalisesti se on oikein näyttävä siihen katsoen, mikä budjettiin sille on annettu. Eniten elokuvassa ehkä häiritsi kirjakieli, jota hahmot välillä puhuivat. Se vei hieman uskottavuutta maailmalta. Se ei varmastikkaan haittaa ulkomaankielisiä katsojia, mutta itseäni se henkilökohtaisesti hieman häiritsi, varsinkin silloin kun joku hahmo puhui hetken puhekielellä ja se tuntui luontevammalta. Näyttelijät hoitivat muuten tonttinsa ihan mallikkaasti.  Henkilökohtaisesti pidin elokuvasta ihan kolmen tähden verran, mutta teini-ikäinen tyttäreni ei ollut niin vakuuttunut näkemästään. Ehkä elokuva oli hänen ikäiselleen vähän tylsä.

Suosittelen Veden vartijaa heille, jotka ovat kiinnostuneet näkemään kotimaisia genre-elokuvia. Miksei muutenkin tieteiselokuvien ja kotimaisten leffojen ystäville.

Elokuvan voi välillä katsoa Yle Areenasta, kun Areena sen sallii. Itse lainasin DVD:n kirjastosta.

- Kai Kumpulainen 13.1.2025

Kirjat:

Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja

Kalle Kinnusen kirja elokuvan teosta.